to get the file - Sosiaalikollega

47Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkoNykyistä aineistoa on vasta pintapuolisesti analysoitu ja analyysia onkin tarkoitus jatkaa ja syventääsyksyn 2011 aikana. Rinnakkain aineiston analyysin kanssa on kuitenkin suunniteltava ja mietittävätiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkon toteuttamista. Elo-syyskuussa 2011 toteutettujenkuntakäyntien perusteella voidaan varovaisesti arvioida kuntien työntekijöiden haluavan jatkaaomaan työhönsä liittyvää tiedontuotantoa. Jatkoa suunniteltaessa on kuitenkin tunnistettava nykyisenlomakkeen käyttöön liittyvät ajankäytölliset vaatimukset. Kokemusten perusteella lomakkeentäyttäminen vaatii aikaa noin 15–30 minuuttia, mikä tulisi huomioida asiakastyön aikatauluja suunniteltaessa.Toki lisäajan antaminen asiakkaille, joiden kanssa lomaketta täytetään, saattaa antaa vinoutuneitatuloksia asiakastyön normaalitilanteeseen verrattuna. Tämä kysymys liittyy kuitenkin laajempaankeskusteluun tiedontuotannon tai vaikkapa dokumentoinnin paikasta asiakastyössä ja niihin varattavistaresursseista.Tiedontuotantoa jatketaan nykyisellä lomakkeella vuoden 2011 loppuun saakka. Kuntakäyntien yhteydessäon ehdotettu marraskuuta yhteiseksi tiedonkeruukuukaudeksi. Näyttää kuitenkin siltä, ettäyhden kuukauden aikana lomakkeen täyttäminen kaikista asiakkaista voi muodostua ylivoimaiseksitehtäväksi. Sinänsä tiedonkeruukuukaudella ei ole aineiston ja sen käytettävyyden kannalta suurtakaanmerkitystä. Tärkeintä tässä vaiheessa on saada kartutettua aineiston määrää erityisesti sosiaalityönosalta. Työntekijöille onkin tarjottu mahdollisuutta täyttää lomakkeita mahdollisimman monestaasiakkaasta syys-marraskuun välisenä aikana. Kevään ja syksyn aikana kertyneen aineiston ja kokemustenperusteella tehdään uusia valintoja tiedon tuottamisen suhteen vuodelle 2012. Lomakettavarmaan joudutaan jonkin verran päivittämään ja samalla on myös mietittävä tiedonkeruun käytännöntoteuttamista. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että työntekijät täyttävät vuoden aikana kaikistaasiakkaistaan yhden lomakkeen. Tämä kuitenkin vaatii työntekijöiltä todella pitkällistä sitoutumistatiedontuotantoon. Toisena vaihtoehtona voisi olla lomakkeen jakaminen teemojen mukaan, jolloinyhtenä kuukautena kerättäisiin yhden erityisen teeman mukaista tietoa kaikista asiakkaista.1.2.2.5 Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenneKehittämisrakenteessa jäsennettiin sosiaalityön johtamista yhteiskunnallisessa kontekstissa ja kunnallistaloudenreunaehdoissa. Tausta-ajattelussa painotettiin sosiaalityön eettistä perustaa ja asiakaslähtöisyyttäsekä sosiaalitoimiston sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointia. Rakenteen toteuttaminenon ollut osa tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen,Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen työntekijöiden kesken. Tavoitteenaon ollut kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyökumppanuuden edistäminen sosiaalityönjohtamisen kehittämisessä. Osallistujia on 18 Lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä, joistatyöntekijöitä 28 ja opiskelijoita 6. Sosiaalityön johtamista on kehitetty verkostoimalla osallistujat(johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalisihteerit, opiskelijat sekä kehittäjätyöntekijätja opettajat) kahden päivän yhteisiin kehittämisseminaareihin ja sisältökokonaisuuksiinsekä kehittämällä omaa johtamista kehittämistehtävien muodossa seminaarien välisinä aikoina.Sisältö muodostui kahdeksasta kehittämis- ja oppimismoduulista. Orientaatiotehtävänä osallistujillaoli oman johtamisen kuvan hahmottaminen ja odotukset kehittämisrakenneyhteistyöhön. Ensimmäisenkehittämisseminaarin tavoitteena oli sosiaalityön ja johtamisen arvojen ja ristiriitojen tunnistaminen.Kehittämistehtävänä oli oman tiimin työtä ohjaavien arvojen tunnistaminen. Toisen kokoontumisentavoitteena oli johtamisen teorioihin tutustuminen ja johdattelu asiantuntijuustyön johtamiseen.Kehittämisseminaarissa käsiteltiin johtamisen teorioita ihmisten johtamisen näkökulmasta jatehtäväksi annettiin kartoittaa oman tiimin voimavarat SWOT-analyysin ja kehittämiskeskustelujenavulla. Kolmansilla kehittämisrakennepäivillä tavoitteena oli henkilöstöhallintoon perehtyminen. Seminaarissasyvennyttiin talous- ja henkilöstöhallintoon sekä tutustuttiin henkilöstötilinpäätöksen tekemiseen.Kehittämistehtävän kautta lähestyttiin strategista ja prosessijohtamista ja alettiin kootasosiaalityön suunnitelmia osana kuntasuunnitelmaa.