to get the file - Sosiaalikollega

148sa ja aineiston käsittelyssä oli apuna varhaiskasvatuksen opiskelija Kristiina Karppinen Oulun yliopistolta.Tämä eri tahojen kanssa käyty pohdinta lapsen hyvästä arjesta ja kehittämistarpeista vei kehittämisprosessiapaikallistasolla eteenpäin toimijoita ja asiakkaita kuullen. Yhteisten keskustelujen myötäkehittämistyön "punaiset langat" hahmottuivat kehittämisen teemoiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi,jotka kirjattiin alueen kehittämissuunnitelmaan.4.3.4 Kehittämistyön tavoitteet, keskeiset toiminnot ja tuloksetKoillismaan kehittämistyön painopisteinä olivat moniammatillinen yhteistyö, varhainen tunnistaminenja tukeminen, asiakkaan osallisuus, kasvatuskumppanuus sekä peruspalvelujen kehittäminen mm.varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen ja varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyen. Eri teemoihinliittyen tavoitteena oli henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyö tutkimuksen,koulutuksen ja käytännön työn välillä. Kehittämistyön konkretisoituminen tapahtui pääosin kuntakohtaistenmoniammatillisten työryhmien työskentelyn kautta. Lisäksi kunnissa työskenteli pienempiäsubstanssikohtaisia työryhmiä, mm. laajennettuun 4-vuotisterveystarkastukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmienpäivitykseen liittyen.Moniammatillinen yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli tarkastella yhteistyötä lasten ja perheidenpalveluissa toimivien kesken, luoda uusia rakenteita sekä mallintaa keskeisiä palveluprosesseja.Työskentelyä tuki Koillismaan kehittämisalueen yhteinen koulutusprosessi, jossa kouluttajina toimivatOulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön yliopettajat Arja Veijola jaHilkka Honkanen. Koulutuksessa olivat mukana kuntakohtaisten työryhmien jäsenet sekä muita lapsiperhepalvelujentoimijoita alueelta. Koulutusta oli viisi iltapäivää (22.4.2010 Posio, 16.9.2010 Kuusamo,17.11.2010 Taivalkoski, 1.3.2011 Posio ja 7.4.2011 Kuusamo).Koulutuksen myötä kehittämistyön tarkasteluun otettiin rakenteellisella tasolla mm. moniammatillisetpalaverikäytännöt. Koordinaattorin tekemän koosteen pohjalta kuntatoimijat pohtivat olemassaolevien palaverirakenteiden toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Mikä on kunkin toimijan rooli javastuu? Miten eri toimijoiden erilainen osaaminen saadaan perheiden kannalta parhaaseen käyttöön?Koulutuksessa pureuduttiin myös tiimityön rakentamiseen ja kehittämiseen, mihin liittyen käytettiintyövälineenä itsetutkiskelua sekä Resurssireppu-materiaalia 134 , mikä koettiin hyvin antoisana ja hyödyllisenä.Kouluttajien johdolla pohdittiin myös, mitä hanke on tuottanut yksilö-, työyhteisö-, kuntajaKoillismaan tasolla. Lisäksi pohdittiin tiimikäytäntöjä, tiimisopimusten sisältöjä sekä saatiin konkreettinenmalli tiimisopimusten laadintaan. Viimeisenä koulutuspäivänä pureuduttiin perhekeskus -malliin sekä tarkasteltiin perhekeskuksessa vaadittavaa osaamista kuntakohtaisesti.Koillismaalla koulutusprosessiin osallistui keskimäärin parisenkymmentä lasten ja perheiden palvelujentoimijaa. Keskeisenä antina osallistujat kokivat toisiin ja toisten työhön tutustumisen. Monenlaisiaajatuksia jäi koulutuksesta itämään, tiimisopimusmalli ehkä kaikkein konkreettisimpana. Kuusamossakeskiössä oli palaverikäytäntöjen tarkastelu ja Posiolla innostuttiin perhekeskus -ajattelusta.Taivalkoskella koulutusprosessi käynnisti moniammatillisen huoli -tiimin perustamisen kuntaan. Moniammatillisenyhteistyön kehittämisestä voitte lukea tarkemmin luvusta 3.Moniammatilliseen yhteistyöhön liittyen Taivalkoskella toteutui Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunsosionomi-opiskelija Oona Parviaisen moniammatilliseen perhetyöhön liittyvä opinnäytetyö.Opinnäytetyön selvitystyön tavoitteena oli löytää keinoja parantaa eri viranomaisten yhteistyötäperhetyössä asiakkaan osallisuus huomioiden.134 Ilpo Vuorinen 2002. Tiimin rakentajan ja työyhteisön kehittäjän ResurssiReppu.