to get the file - Sosiaalikollega

128monitoimijaisten nivelkohtien kehittämiseen. Kaikilla kehittämisalueilla panostettiin varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön,joka keskeisellä tavalla ohjaa lasten hyvinvointiin vaikuttavia kasvun ja tuen prosesseja.Kuntien ja kuntayhtyminen varhaiskasvatussuunnitelmien lisäksi työstettiin myös lapsikohtaisiavarhaiskasvatussuunnitelmia. Koulutuksellista ja konsultatiivista tukea suunnittelun tueksi saatiinOulun yliopiston varhaiskasvatuksen kouluttajilta ja tutkijoilta sekä muilta alueellisen kehittäjäverkostonasiantuntijoilta.Palveluprosesseja kehitettiin eri alueille valikoituneissa piloteissa. Sievin pilotissa mallinnettiin tiedonsiirtoapäivähoidon ja esiopetuksen välillä. Tukea vertaisille - Selänteen mallissa luotiin palvelukonseptivarhaisen tuen työkäytännöiksi. Laajennettu 4-vuotisterveystarkastus on mallinnettu Koillismaankehittämisalueella. Edellä luetellut prosessit on mallinnettu käyttäen ProcessGuide 90 -ohjelmaa. 91 Tarkemmat mallinnettujen prosessien kuvaukset löytyvät tämän PaKaste-hankkeen nettisivuilta.Kallio-Selänteen alueilla mallinnettiin isäryhmätoimintaa 92 . Kallion kehittämisalueella onkäynnistynyt Vanhemmuuden vauvavuosi–palveluprosessin mallinnus, jossa tarkoituksena on antaamoniammatillista tukea ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille vauvan ensimmäisen elinvuodenaikana.Työntekijä- ja työyksikkötasoisena konkreettisena hanketyön tuloksena on kasvatuskumppanuusajattelunvahvistuminen. Tämä tapahtui kouluttamalla uusia kasvatuskumppanuuskouluttajia alueille. Kasvatuskumppanuuson juurtunut joillekin Lapsen hyvä arki-hankkeen toiminta-alueille jo aikaisempienkehittämishankkeiden myötä. Kasvatuskumppanuuden vaikutuksista työkäytäntöjen kehittymiseen jaasiakastyön orientaatioiden muutoksiin on saatu myös tutkimustuloksia 93 , jotka vahvistavat kumppanuusajattelunmerkityksellisyyttä asiakastyön muutosten aikaansaamisessa.Moniammatilliset yhteistyökäytännöt kehittyivät kaikilla kehittämisalueilla ja siirtyivät osaksi työyksiköidenja työntekijöiden osaamista hankkeen toimesta järjestetyn pitkäkestoisen koulutus- ja ohjausprosessinseurauksena. Näitä tuloksia on vaikea konkreettisesti tunnistaa välittömästi hanketyönpäättyessä, mutta verkostoitumisen seurauksena on väistämättä syntynyt uutta ymmärrystä yhteistenasiakaspintojen kautta eri lapsiperhepalveluiden toimijoiden välille.Työntekijä- ja työyksikkötasoisia muutosprosesseja käynnistyi varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisenkoulutuksen kautta. Pedagogisten johtamiskäytäntöjen kehittymisestä esimerkkejä on kuvattualuekohtaisesti tarkemmin hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissa.Varhaiskasvatussuunnitelmatyön jatkumona käynnistyi prosesseja, joiden avulla suunnitelmat vietiinosaksi arjen pedagogisia käytäntöjä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella tuotettu Arjen käytäntöjen-opason tästä konkreettinen osoitus. Pedagogisia sovelluksia ja uusia käytäntöjä syntyi myöshoivaavan vuorovaikutusleikin ja lasten osallisuuden edistämisen kokeilujen kautta.Varhaisen tuen työmenetelmäosaaminen vahvistui hankkeen aikana. Uusia ja osin jo aiemmin koeteltujatyömenetelmiä (perhenavigaattori, vanhemmuuskortit, Huoli puheeksi, Lapset puheeksi, Iloavanhemmuuteen -opas) otettiin käyttöön eri lapsiperhepalveluissa mm. päivähoidossa, neuvolassa,lastensuojelun perhetyössä ja seurakunnan lapsityössä. Selänteen kehittämisalueella Iloa vanhemmuuteen-oppaat jaettiin kaikille perhepäivähoitajille, jotka käyttivät materiaalia vanhempainilloissaankeskustelun tukena. 9490 Tarkemmin ks. http://www.qpr.fi/ohjelmistot/qpr‐processguide.htm.91 Ne löytyvät kokonaisuudessaan PaKaste ‐hankkeen nettisivuilta http://www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavathyvat‐kaytannot/view.92 Aiheesta on valmistumassa Minna Karhulan ja Helinä Niskalan opinnäytetyö Keski‐Pohjanmaan ammattikorkeakoulunYlivieskan yksiköstä sosiaalialan koulutusohjelmasta.93 Aiheesta on valmistumassa Terhi Mannisen ja Johanna Kyllin sekä Reija Hietaharjun opinnäytetyöt Oulun seudunammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta. Töiden tiivistelmät löytyvät liitteestä 2.94 Työntekijöiden kertovat kokemuksistaan näiden työvälineiden käytöstä hankkeen nettisivuilla julkaistavassa loppuraportissatarkemmin.