to get the file - Sosiaalikollega

44palvelut sekä ikäihmisten palvelut, kuten kotipalvelu. Kuntoutuspalveluiden osalta esille on tullut kokemuksiaasiakkaan pompottelusta KELA:n ja kotikunnan välillä, jolloin kuntoutuksen ennaltaehkäiseväulottuvuus kärsii. Kokemusasiantuntijoina asiakkaat osallistuvat seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin,joissa he voivat oman kokemuksensa kautta tuoda esiin palvelujärjestelmän ja -prosessienkehittämistarpeita ja parannusehdotuksia.Merkittävä avaus kehittäjäasiakastoiminnan vaikuttavuudelle on ollut mahdollisuus kommentoida tekeilläolevaa sosiaalihuoltolakia. Asiakaskuulemistilaisuus pidettiin 31.5.2011 Rovaniemellä ja siihenvalmistauduttiin pohtimalla ja työstämällä kommentit aiemmin mainituissa viidessä työryhmässä. Kehittäjäasiakasja -työntekijät olivat kutsuttuina puheenvuoronpitäjinä Helsingissä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa22.6.2011. Kehittäjäasiakastoiminnassa on pääosiltaan kysymys sosiaalipolitiikasta,jossa pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden tuottamiseen. Asiakkaita aktivoidaan oman elämänsäja palveluprosessinsa hallinnan lisäksi osallistumaan palvelujen kehittämis- ja suunnittelutoimintaan.Asiakkaille tulevan hyödyn lisäksi toiminnalla ajatellaan olevan hyötyä kehittäjätyöntekijöille ja viranhaltijoille,joiden ammatillisen, sisällöllisen asiantuntijuuden rinnalle nousee osallistamisen asiantuntijuus.Kehittämisyhteistyön voidaan ajatella tukevan palveluiden käyttäjien vahvemman kansalaisuudensaavuttamista.PaKasteen 1-vaiheen pilotoinnin kokemusten pohjalta on mallinnettu kehittäjäasiakastoiminnan prosessimalli33 . Kehittäjäasiakkaat ovat kokeneet toiminnan pääosin myönteisinä, vaikkakin odotuksianopeampiin vaikuttamismahdollisuuksiin on ollut. Kehittäjäasiakastoiminnan levittämistä ja juurruttamistajatketaan PaKaste II:ssa. Tavoitteena on saada asiakkaita mukaan kuntien kehittämisprosesseihinja jatkaa eritasoista vaikuttamistoimintaa sekä toisaalta selkeyttää toiminnan paikkaa suhteessajärjestöjen toimintaan.1.2.2.4 Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapaPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on pyritty vastaamaan sosiaalityön vaikuttavuudenarvioinnin sekä tietoon perustuvien käytäntöjen kehittämisen vaateeseen jo useiden vuosien ajan.Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeessa toteutettiin vuosina 2007–2008 laaja sosiaalitoimistojenasiakastyöhön kohdistunut tutkimus, josta julkaistiin raportti kesällä 2010. Tuolloin arvionaoli, että sosiaalialan työn vaikuttavien mekanismien todentaminen vaatii huomattavasti edellistä monipuolisemmantiedonkeruun. Aineiston monipuolistamisen lisäksi myös tiedonkeruun toteuttamistapatuntui vaativan muutoksia. Muutaman kysymyksen sisältäneellä tukkimiehen kirjanpidolla pääsääntöisestitäytettävä lomake oli toki helppo täyttää, mutta tietojen vieminen sähköiseen tietokantaanoli varsin työläs ja resursseja vaativa työvaihe. Vanha lomake oli myös kysymyksiltään liian suppea,jotta sillä olisi päästy kovinkaan syvälle sosiaalialan työn vaikuttavien elementtien todentamisessa.Uudessa tutkimusvaiheessa päädyimmekin käyttämään sähköistä lomaketta uusine, monipuolisimpinekysymyksineen.Uusien kysymysten ja teemojen avulla pyrimme pääsemään syvemmälle vaikuttavan sosiaalialan työnelementtien etsimisessä ja näkyväksi tekemisessä. Uusien kysymysten kautta saatiin entistä tarkempaatietoa asiakkaista sekä heidän tilanteistaan ja niissä tapahtuvista muutoksista. Samoin myös työskentelyntapoihin ja muotoihin liittyviä kysymyksiä pilkottiin pienempiin osiin. Samalla mukaan otettiinasiakkaiden kanssa ja asiakkaiden asiassa työskentelyyn käytettyyn aikaan liittyviä kysymyksiä.Uutta oli myös se, että asiakkaat ja työntekijät vastasivat samoihin asiakkaan tilanteeseen ja työskentelyprosessiinliittyviin kysymyksiin. Tällöin mahdollistui erilaisiin asioihin liittyvien kokemusten tarkastelunlisäksi myös sen tarkastelu, mikä merkitys työntekijän ja asiakkaan käsityksillä ja niideneroilla on suhteessa työn vaikuttavuuteen. Ohjelmateoriamme pysyi samana: ”Vaikuttavan sosiaali-33 www.sosiaalikollega.fi/kaste/juurrutettavat