to get the file - Sosiaalikollega

6TIIVISTELMÄPohjois-Suomen yhteinen kehittämisrakenne 1TarveVähitellen on ryhdytty puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen rakenteen tarpeellisuudesta. Myöslainsäädäntö muuttuu yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden suuntaan ja tämän myötä kysymysyhteisestä rakenteesta on yhä oleellisempi.Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja toimintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto.Tässä esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan – haastaenavoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.ToimijatSosiaalialan osaamiskeskusten sekä perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden toiminta on laissa jaasetuksessa määritelty. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät ovatlakien erilaisista sanamuodoista huolimatta pitkälti samansuuntaisia. Terveydenhuoltolaissa perusterveydenhuollonyksiköiden tehtävät on määritelty konkreettisemmin, mutta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaaohjaava lainsäädäntö antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon alueelliset näkökohdat.Molempien yhtenä tehtävänä on asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen alueellaan. Lisäksi osaamiskeskuksetja perusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat tukirakenteen kehittämistoiminalle alueen kunnille jamuille toimijoille (oppilaitokset, järjestöt, yksityinen sektori).Kuntarakenne on muuttumassa ja sitä kautta Pohjois-Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on siirrytty kohti suurempia kuntia ja kuntien yhteistoiminta-alueitaja alueellisia rakenteita. Kuntien lukumäärä on pienentynyt ja ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisestä, kehittämisestä ovat muuttumassa. Lapissa vastaavaa palvelurakenteen muutosta eiole näkyvissä, vaan kunnat pyrkivät edelleen järjestämään palvelut itsenäisesti.Alueen oppilaitoksilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli osaamisen ylläpidossa ja tiedontuotannossa.Yhä enemmän on alettu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnanintegraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus toimivat nykyistä kiinteämmässäyhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuudentarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa.ToimintamalliKehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakennekattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti.Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteellisetrealiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisestiperustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan toiminnan.Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien toimijoiden keskinäinen organisoituminenon mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta monitoimijaisesti ja sopimuksellisesti. Sosiaali- ja ter-1 PaKaste hankkeen ajan on toiminut työryhmä (Knif Pirjo, Kostamo‐Pääkkö Kaisa, Lohi Jouni, Niskala Asta, PekkalaTerho, Rautalin Riitta, Vähärautio Aira), joka on työstänyt työpaperin (Liite 5) yhteisestä kehittämisrakenteesta/‐verkostosta.Yhteistä työpaperia on käsitelty PaKaste‐hankkeen eri työseminaareissa. Sen pohjalta työpaperia on työstettyeteenpäin ja käsitelty neuvottelukunnan kokouksissa ja PaKaste tulosseminaarissa 4.–5.10.2011.