to get the file - Sosiaalikollega

431.2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenneSosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on tähän asti ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinentyöskentelyalusta ja yhteisen työkulttuurin makuun päästiin pilottien kautta. Suunnitteluvaiheessavalmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen,perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 32 lähdettiin siitä,että PaKaste -hanke on kokonaisuus. Kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille,joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun on kuitenkin päästy.Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä on kehitetty sekä erikseen ettäyhdessä, ja yhteisten kehittämisalueiden etsiminen aloitettiin heti hankkeen alkaessa.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaistaosaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin,oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi-ja verkosto-osaaminen. PaKasteen 1-vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaalijaterveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvänkäytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen.1.2.2.3 KehittäjäasiakastoimintaKehittäjäasiakastoimintaan on rekrytoitu kehittäjätyöntekijöiden rinnalle 29 kehittäjäasiakasta ja yhteisiäkehittäjätyöntekijöiden ja -asiakkaiden kehittäjäfoorumeja on ollut kuusi. Asiakkaat osallistuvatkehittämistoimintaan ainakin kolmessa roolissa: asiakaskehittäjinä, vertaisneuvojina ja kokemusasiantuntijoina.Kehittäjäasiakastoimintaa on suunniteltu ja toteutettu viidessä eri ryhmässä: 1) vaikuttamisryhmäon avannut keskustelualustan, 2) prosessiryhmä on mallintanut kuntoutusprosessia asiakkaankokemana ja aloittanut artikkelin kirjoittamisen, 3) tiedotusryhmä on tutkinut kuntien wwwsivujaja kommentoinut toimeentulotuen verkkovastauksia, 4) vertaistoimintaryhmä on kehittänytneuvontapalveluja kansalaisille. Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kansalaisverkkokonsultaatiossa aikuissosiaalityöhön,päihdetyöhön ja tupakasta vieroittamisen neuvontaan, 5) kehittäjäkahvilaryhmä tukeekansalaisten ja viranhaltijoiden kehitysmyönteisiä kohtaamisia.Kehittäjäkahvilan kantavana ajatuksena on ollut saattaa kansalaiset ja sosiaali- ja terveyspalvelujenkäyttäjät yhteen kehittäjätyöntekijöiden ja palveluiden tuottajien kanssa. Kehittäjäkahvilassa kansalaisetvoivat tuoda omaa kokemustietoaan ja kehittämisideoita sekä kehittäjätyöntekijöiden että palveluidentuottajien tietoon. Samalla kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa palveluista. Kehittäjäkahvilaon ollut avoinna kerran viikossa 1.3.2011 alkaen vapaaehtoistoiminnankeskus Neuvokkaan tiloissa.Kehittäjäkahvilan aukioloaikoina on käsitelty toimeentulotukiasioita, vammaispalveluja, terveyspalveluja,vanhuspalveluja sekä KELA:n palveluja. Kahvilan aukioloaikoina kävijät ovat myös voineettutustua ikihyväryhmien toimintaan, tupakasta vieroitukseen ja liikuntapalveluihin. Kahvilassaon ollut myös mahdollista tehdä diabetes-riskitesti. Ennen eduskuntavaaleja, 7.4. kahvilassa vierailikansalaisten tentattavana kansanedustajaehdokkaita Kokoomuksesta, Kristillisdemokraateista, Keskustasta,Vasemmistoliitosta sekä SDP:stä. Keskustelun teemana oli hyvinvointivaltion säilyttäminen.Kehittäjäkahvilassa on lisäksi järjestetty kehittäjäasiakastoimintaan liittyviä kehittäjäfoorumeita 1.3. ja11.5. Kehittäjäkahvila on myös toiminut erilaisten teemaryhmien kokoontumispaikkana.Kävijöiden määrä on vaihdellut kehittäjäkahvilassa noin 5–25 henkilön välillä. Saadun palautteen perusteellakehittämistä ja huomiota vaatisivat edelleen erityisesti lapsiperheiden ennaltaehkäisevät32 Liite 1: Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne