16.07.2015 Views

to get the file - Sosiaalikollega

to get the file - Sosiaalikollega

to get the file - Sosiaalikollega

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

127vää arkea”. Päivä kokosi yhteen lähes 400 lapsiperhepalvelujen työntekijää, tutkijaa, kehittäjää ja alanopiskelijaa. Se <strong>to</strong>imi kehittämistyön tulosten levittämisen foorumina hankkeen työntekijöiden esitellessäkehittämistyön prosesseja eri työpajoissa. Lapsen hyvä arki-hankeen ohella päivän suunnitteluunja <strong>to</strong>teutukseen osallistui MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ESKO/Voimaperhe -hanke, Oulunyliopis<strong>to</strong> ja Oulun kaupunki. Lisäksi mukana olivat seuraavat järjestöt: Autismi- ja Aspergerliit<strong>to</strong> ry,ADHD Liit<strong>to</strong> ry, Neurologisten Vammaisjärjestöjen Liit<strong>to</strong>, MLL Pohjois-Pohjanmaan piiri<strong>to</strong>imis<strong>to</strong>,Yhden Vanhemman Perheiden Liit<strong>to</strong> ry, Oulun Ensi- ja turvakoti ry, Suomen Sydänliit<strong>to</strong> ry, Popli,Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry, Oulun evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsityö sekä Opi leikkienAMO oy.Pohjoisen varhaiskasvatuspäivän 5.5.2011 teemana oli ”Kenen ääni kuuluu? – osallisuuden moniäänisyysvarhaiskasvatuksessa”. Päivään osallistui n. 390 varhaiskasvatuksen, neuvolatyön, perhetyön,lastensuojelun, järjestöjen ja seurakuntien <strong>to</strong>imijoita, kouluttajia, tutkijoita ja alan opiskelijoita Pohjois-Pohjanmaalta.Päivien suunnitteluryhmässä oli edellisvuoden <strong>to</strong>imijoiden lisäksi uusina yhteistyökumppaneinamukana Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö ja Oulun seudun ammattikorkeakoulunsosiaali- ja terveysalan yksikkö. Päivien <strong>to</strong>teutukseen osallistuivat myös eri oppilai<strong>to</strong>stenopiskelijat. Päivien materiaali on julkaistu Lapsen hyvä arki-hankkeen nettisivuilla.4.1.6 Kehittämistyön keskeiset tuloksetKehittämistyön päätuloksista voidaan tunnistaa eri tasoja ja ladullisesti eriytyviä prosesseja. Ne voidaanryhmitellä rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- ja työyksikkötasoisiin tuloksiin.Rakenteellista tasoa edustavat lapsiperhepalveluiden ylisek<strong>to</strong>risten ja ylikunnallisten moniammatillistensekä moni<strong>to</strong>imijaisten verkos<strong>to</strong>jen vahvistuminen ja vakiintuminen. Koillismaan alueella tapahtuihankkeen myötä ylikunnallista verkos<strong>to</strong>itumista lapsiperhepalveluiden <strong>to</strong>imijoiden kesken. Mukanaoli myös seurakunnan ja järjestöjen työntekijöitä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteenosalta yhteis<strong>to</strong>iminta-alueilla oli jo valmiina tai muo<strong>to</strong>utumassa ylikunnallisen palvelutuotannon konseptit.Hankkeen aikana moniammatilliset kehittämistiimit vakiinnuttivatkin hyvin paikkansa osanaalueiden pysyviä lapsiperhepalveluiden kehittämisrakenteita. Järjestöjen aktiivisuus ja osallistuminenhanketyöhön alueilla vaihteli. Erityisesti hyvää yhteistyötä tehtiin ev.lut.seurakuntien 89 ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaanpiirin kanssa.Koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen välinen yhteistyö on tiivistynyt hankkeen aikana ja saanutentistä jäsentyneempiä muo<strong>to</strong>ja. Tiiviin oppilai<strong>to</strong>sverkos<strong>to</strong>n punominen kehittämishankkeen oleelliseksiosaksi muodosti yhteistyön rakenteellisen perustan. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssaorganisoitui alueellisen kehittäjäverkos<strong>to</strong>n kautta. Kiitettävällä tavalla eri korkeakoulujen opiskelija<strong>to</strong>vat löytäneet hankkeen opinnäytepankin kautta omiin opin<strong>to</strong>ihinsa hyvin integroituvia aiheitahankkeen keskeisistä kehittämisen teemoista. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus tutustua hanketyönarkeen myös harjoittelujaksojen ja muiden opin<strong>to</strong>jensa kautta. Heidän työpanoksensa on ollutmerkityksellinen erilaisissa hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä <strong>to</strong>iminnallisten kokeilujen<strong>to</strong>teuttajina työyksiköissä.Kokonaisuutenaan kehittämistyön rakenteena alueella <strong>to</strong>imiva ja paikalliset olosuhteet hyvin tuntevakoordinaat<strong>to</strong>ri tai kehittäjätyöntekijä on osoittautunut muu<strong>to</strong>sta aikaansaavan kehittämistyön perusehdoksi.Kun päävastuu kehittämisestä on alueiden omien <strong>to</strong>imijoiden vastuulla kehittämistiimeissäja työryhmissä, jalkautuvat ja juurtuvat kehittämisen tulokset luontevalla tavalla osaksi omaatyötä ja palvelurakenteiden työkäytäntöjä jo hankeaikana.Palveluprosessitasoinen kehittämistyö kohdentui laajasti varhaiskasvatukseen, alle kouluikäisten ja esiopetusikäistenpalveluihin, varhaiseen tukeen ja vanhemmuuden tukemiseen sekä palveluprosessien89 Pyhäjärven seurakunta on ollut mukana aktiivisessa roolissa Tukea vertaisille‐pilotissa.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!