to get the file - Sosiaalikollega

7veydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missä aikataulussasosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöäkirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelynpohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisenyhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri toimijatahojen kanssa neuvoteltuaalueellista SOTE-yhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoidenmuodostama neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna kunnat, yliopistot, osaamiskeskukset,sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet,järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot. Uudenkehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiset kehittämisverkostotsiten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa.Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palvelujaasiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). Keskeisiä näissä yhteisissä kehittäjäverkostoissaovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonkehittämisyksiköiden yhteydessä. Vastaavasti alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yhteistoiminta-alueillatyöskentelee kehittäjätyöntekijöitä perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollonyhteisen kehittämisverkoston turvin ja tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ovatsijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollonyksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden tiloihin. Tämä mahdollistaa kiinteän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden ja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminenkehittämistyöhön. Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu.Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon.Uudessa kehittämisrakenteessa on tärkeää vahvistaa kuntien ja yliopiston välistä yhteistyötä perus- ja erikoistumiskoulutuksessa,täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tähän tarvitaan osaamiskeskusten/perusterveydenhuollonyksikköjentarjoamaa verkostorakennetta.Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminenPaKasteen eri osahankkeissa (Kainuu, Lappi, Lapsen hyvä arki, Nuppu) on nyt takana kahden vuoden yhteisenkehittämisen taival ja yhteistä kehittämisen tapaa on koeteltu eri malleilla. Lapin osahankkeessa sosiaalijaterveyden yhteisenä työnä on mm. mallinnettu ja kahdessa kunnassa on käytössä Varhain vanhemmaksi-toimintamalli. Mallista ovat kiinnostuneita myös muut Lapin kunnat. Olemme kehittäneet asiakaskehittäjätoimintamalliasekä pitäneet eri Lapin kunnissa hyvinvointiryhmiä. Lapsen hyvä arki -hankkeessa on toiminutmoniammatillisia kehittämistiimejä. Lisäksi alueella on otettu käyttöön moniammatillinen varhaisen tuentoimintamalli lapsiperheiden palveluissa. Nuppu -osahankkeessa on otettu käyttöön perhekeskustoimintamalli.Kainuussa on haastettu terveysalalle uudenlaista näkökulmaa, jossa terveyshyötymalliin on haettu sosiaalistaulottuvuutta.Sosiaali- ja terveyden yhteisiä käytännön työmalleja on kyllä kehitetty ja saatu käytäntöihin ja kunnille työskentely-ja toimintamalleiksi, mutta ei se ole ollut aina helppoa. Esimerkiksi Lapin osahankkeessa sosiaali- jaterveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta. Sovimmeyhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveyden ja sosiaalisen kehittämisentehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä kehittämisestä ainakin yhteistenpilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurin makuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujenpilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät, asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessavalmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollonja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaisetsosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 2 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste-hanke on kokonaisuus, vaikkakin kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myöserilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoaja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiin yhtei-2 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne