to get the file - Sosiaalikollega

91 LAPPITILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA – MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN?Lapin osahanke, yhteiset tavoitteet1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapaparanevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita.2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillistenkehittäjätiimien koordinoimana.3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja:kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollonvastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaanterveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu.5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelutkehittyvät. Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin.SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEINEN KEHITTÄMISRAKENNESosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinentyöskentelyalusta. Sovimme yhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveydenja sosiaalisen kehittämisen tehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestäkehittämisestä ainakin yhteisten pilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurinmakuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujen pilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät,asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstönyhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistäLapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut-kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 4 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste -hanke onkokonaisuus, mutta kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erillisetrakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoaja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiinyhteisiä kehittämisalueita ja haastoimme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisestitekemällä. Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollonja sosiaalialan kehittäjätyöntekijät sijaitsivat samassa fyysisessä toimintaympäristössä – näin emmevoineet ”unohtaa” toisiamme. Keskustelua käytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa,käytävillä ja toistemme työhuoneissa. Tämä oli yksi oleellinen tekijä, joka edisti sosiaalijaterveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtävien syntyä.Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaistaosaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin,oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi-ja verkosto-osaaminen. PaKaste 1 -vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaali- ja4 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali‐ ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne