to get the file - Sosiaalikollega

1841. LähtökohdatSosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ovat muutoksessa koko maassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus,lainsäädäntöhankkeet, yliopistolain uudistus ja ammattikorkeakouluverkoston uudistaminen ovat koko toimialaanmerkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Yhdessä ennakoidun palvelutarpeen kasvun ja käytettävissä olevantyövoiman vähenemisen kanssa tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollolle samaan aikaan realisoituviasuuria muutoshaasteita.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valtakunnallisena tavoitteena on luoda maahan eheä taloudellisestikestävä ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Valtakunnallisesti on valmistelussa useita erilainsäädäntöhankkeita, joissa viitataan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen kehittämisrakenteeseen. Hallituksenesityksessä terveydenhuoltolaiksi on säännös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä. Terveydenhuoltolakiluonnoksessaon myös säännökset terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta.Sosiaalihuoltolakia uudistetaan. Uudistettaessa lakiin tulisi sisällyttää velvoite myös sosiaalihuollon jatkuvastakehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia on alettu myös valmistella.Järjestämislaissa tulisi säätää koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista, yhteisistä ja pysyvistä kehittämisrakenteista,jotta sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus kehittyisi.Kansallisessa KASTE -ohjelmassa painotetaan kehittämistä osana perustyötä. Kehittäjiksi tarvitaan eri tasontoimijoita sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta. Pohjois-Suomen erityisolosuhteet asettavat omat lisävaatimuksensa.Pitkät etäisyydet, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys ja työvoiman saatavuusongelmat lisäävätratkaistavia pulmia. Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisentoimintamallin rakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Pohjoisenalueen KASTE-, PaKaste -hankkeen (2009–2011) päämääränä on valmistella Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollonpysyvä kehittämisrakenne/-verkosto ja toimintamalli turvaamaan pitkäjänteinen sosiaali- jaterveysalan kehittäminen.Kehittämisrakenteelle asetettuja vaatimuksia ovat:• Sosiaali- ja terveysala tekevät yhteistyötä kehittämistoiminnassa• Alueellinen kattavuus on koko Pohjois-Suomi• Kestävä, pitkäjänteinen ja tietopohjaan perustuva kehittäminen turvataan• Hajanainen kehittäminen kootaan ja koordinoidaan• Eri toimijat verkostoituvat• Henkilöstön osaaminen ja saatavuus turvataan• Erityisosaamisen ja -palvelut turvataan• Asiakkaat ja potilaat osallistuvat kehittämiseen, esimerkiksi kokemusasiantuntijoina ja kehittäjäasiakkaina• Saamelaispalvelut huomioidaan erityiskysymyksenä• Kaksikielisyys huomioidaan Kokkolassa (toimii isäntäkuntana Kruunupyylle)Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallinrakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja toimintamallillaturvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto.Tässä työpaperissa esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan– haastaa avoimesti tulevaisuuden rakentamiseen.2. Kattavan sopimuksellisen kehittämisrakenteen edellytyksetPohjois-Suomi on alueellisesti laaja. Väestö on keskittynyt isoihin kaupunkeihin (Kokkola, Oulu, Kemi, Tornio,Rovaniemi, Kajaani) tai niiden ympärillä oleviin lähikuntiin, mutta enimmiltä osin Pohjois-Suomi on kui-