to get the file - Sosiaalikollega

155käytettiin numeerista arviointia 150 . Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan valittu numeerinen vaihtoehto.Lisäksi kysyttiin avovastauksin mielipidettä hanketyön aikaansaamista merkityksellisimmistämuutoksista omassa työssä, työyksikössä ja lapsiperhepalveluiden palvelurakenteen tasolla. Lopussavastaajat saivat kertoa Lapsen hyvä arki2 -jatkohankkeeseen liittyvistä odotuksistaan.Kysely kohdistettiin hankealueen toimijoille - kehittämistiimien ja työryhmien jäsenille sekä pilottiprosesseissamukana olleille. Ensimmäinen kyselyvaihe toteutettiin 23.5.2011 ja lomakelinkki lähetettiin97 vastaajalle eri kehittämisalueilla. Uusintakyselyyn päädyttiin 11.6.2011 vastausten vähäisyydenperusteella. Kaikkiaan kyselyyn saatiin yhteensä 30 vastausta. Alhaiseen vastaajamäärään vaikutti todennäköisestisen sijoittuminen kesälomakaudelle. Kyselyn kautta saadut arvioinnit ovat kuitenkinerittäin arvokkaita ja suuntaa-antavia ovathan ne suoraa palautetta hankkeen keskeisiltä yhteistyökumppaneiltatehdystä kehittämistyöstä.4.4.3 Kehittämistyön rakenteet ja tuettu prosessikehittämisen malliKaikilla kehittämisalueilla hanketyön rakenteellisen perustan muodostivat moniammatilliset kehittämistiimit.Kehittämissuunnitelmien toimeenpanosta vastasivat paikalliset työryhmät kehittämiskoordinaattoreidenjohdolla. Koko hankkeen aikainen työryhmärakenne ilmenee liitteestä 1. Pilottiprosessientyöskentely organisoitui myös työryhmätyyppisesti, jolloin niiden kesto vaihteli sisällöllisestija ajallisesti. 151 Kuvioon 4.17 on kuvattu kehittämistyön rakennetta koskevat arvioinnit eri osaalueittain.Kyselyyn vastanneita oli Koillismaan alueelta 14. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta saatiin 10 vastaustaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä viisi (5) vastausta. 152 Vastaajat edustivat monipuolisestilapsiperhepalveluita. Päivähoidon työalueella työskenteli 14 (hallinto ja johto 8, lastentarhanopettajat5, perhepäivähoitaja 1) vastaajaa, sosiaalityössä eri tehtävissä kuusi (6) ja neuvolassa neljä (4) vastaajaa.Lisäksi saatiin myös erityistyöntekijöiltä kaksi (2), kotipalvelusta yksi (1), koulusta yksi (1) sekäseurakuntien ja järjestöjen toimijoilta kaksi (2) vastausta.Kuvio 4.17 Kehittämisrakenteen arviointiKehittämistiimit saivat arvioinnissa keskiarvoksi 4.2. Perusteluissa korostui niiden moniammatillinen jamonitoimijainen kokoonpano sekä paikallisuus. Kehittämistiimien nähtiin muodostavan kehittämis-150 Arviointiasteikko 0=en osaa sanoa, 1=ei lainkaan, 2=jonkin verran, 3=hyvin, 4=erittäin hyvin, 5=erinomaisesti151 Näitä lyhytkestoisempia työryhmiä ei ole kuvattu erikseen hankeorganisaatiokaavioon.152 Järjestötyön alueella työskentelevä vastaaja ei ollut ilmoittanut aluetta lainkaan, koska hän toimii useammalla kehittämisalueellasamanaikaisesti.