to get the file - Sosiaalikollega

106Neuvolan perhetyön kohdistetaan erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille, joilla eiole mielikuvaa vauvasta ja/tai vanhemmuudesta. Muita mahdollisia kohderyhmiä ovat hyvin nuoretvanhemmat, jotka tarvitsevat tukea vauvan hoitoon ja vauvan tarpeiden tunnistamiseen sekä yksinhuoltajavanhemmat.Vanhemmat voivat olla myös uupuneita, heillä voi alavireisyyttä ja/tai suuriaelämänmuutoksia. Useimmilta vanhemmilta puuttui myös sosiaalinen tukiverkosto.Kokkolan kaupungissa neuvolan perheohjaajapilotti toteutettiin 1.5.2010–31.4.2011 ensisijaisestiTorkinmäen neuvolan alueella. Perheohjaajan tueksi nimettiin moniammatillinen kehittämisen tukiryhmä.Pilottikauden aikana perheohjaajalla on ollut yhteensä 40 asiakasperhettä. Kerrallaan aktiivivaiheessaon ollut noin 7 perhettä. Suurin osa perheistä on ohjautunut asiakkaaksi neuvolan terveydenhoitajankautta. Asiakkuuden kesto on vaihdellut kahdesta käyntikerrasta puoleen vuoteen. Pääasiallisettulosyyt ovat olleet mm. vanhemman uupumus tai lievä mielenterveysongelma, vauvan taitaaperon uniongelmat ja päivärytmi, lapsen uhmaiän haasteet, hyvin nuoret vanhemmat, yksin odottajat,lähiverkoston vähäisyys.Mahdollisuuksien mukaan perheohjaaja on tavannut perheen ensimmäisen kerran yhdessä terveydenhoitajankanssa, jolloin perhetyön aloittamisesta on sovittu. Ensimmäisellä kotikäynnillä on kartoitettuperheen tarpeet ja laadittu yhdessä perheen kanssa perhetyön suunnitelma. Tapaamisissakäytetään erilaisia perhetyön työmenetelmiä ja -välineitä. Asiakkuuden puolivälissä suunnitelman toteuttamistaarvioidaan ja asiakkuuden päätteeksi pyydetään asiakkaalta palaute.Perheohjaaja toteutti pilottiaikana kaksi vanhempi-lapsi ryhmää, joissa toisessa työparina toimi neuvolanterveydenhoitaja ja toisessa seurakunnan lastenohjaaja.Vanhemmilta tulleissa palautteissa perheet olivat kokeneet saaneensa apua. Heille tärkeitä asioita olikäsitelty ja käyntejä ollut riittävästi. Eräs äiti oli kokenut pelkästään tiedon siitä, että apua on saatavilla,kun sitä tarvitsee hyvänä ja helpottavana tietona. Vanhemmat kokivat myös hyvänä, että heilläoli mahdollisuus ottaa uudelleen yhteyttä perheohjaajaan, jos oli tarpeen. Hyvänä koettiin myös se,että ohjeita ja neuvoja annettiin, mutta ei painostettu toimimaan tietyllä tavalla.Yhteistyökumppaneilta tulleissa palautteissa perheiden auttaminen varhaisessa vaiheessa koettiinerittäin tärkeänä. Perheillä itsellään on ollut halu ottaa tuki vastaan ja löytää perheohjaajan tukemanaomat voimavarat arjessa selviytymiseen. Varhaisessa vaiheessa annettu tuki ehkäisee ongelmienpahentumisen, perhetilanteen kriisiytymisen ja ajautumisen tarpeettomasti erilaisiin erityispalveluihin.Nähdään myös, että jos perheet saavat apua ja neuvoja jo ongelmiensa alkuvaiheessa, niin lastensuojeluasiakkaidenmäärä alkaa kääntyä laskuun. Tärkeää on ollut, että perheohjaaja on ollut osaneuvolan moniammatillista työryhmää ja läsnä neuvolassa. Silloin herääviin huoliin on ollut helppopuuttua heti ja yhdessä laaja-alaisesti etsiä keinoja perheen asioiden kuntoon saattamiseksi. Eräs terveydenhoitajakuvaa asiaa osuvasti: ”Tanja teki itsensä nopeasti tarpeelliseksi. Yhtäkkiä aloin huomataperheitä, jotka tarvitsivat matalan kynnyksen puuttumista. Esim. masentuneet äidit, unikouluasiat ja uusavuttomuus.Aikaisemminkin tietysti pyrin auttamaan perheitä, mutta usein oli niin, että lähetin heidät perheneuvolaan,unikouluuun, vauvatiimiin, psyk sh:lle tai psyk.polille. Nyt pystyttiin Tanjan avulla hoitamaanuseimmat pulmat jo ennen kuin asiat olivat menneet liian pitkälle.”Yhteistyökumppaneiden toiveena on, että Kokkolan saataisiin useampi perheohjaaja. Sopivana määränäpidetään yhtä ohjaajaa kahta neuvolaa kohden. ”Tällä tavoin säästettäisiin varmasti korjaavassahoidossa. Inhimilliset kärsimykset vähenisivät”Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kaksi sosionomiopiskelijaa tekevät opinnäytetyön Varhainenneuvolaperhetyö Kokkolassa - tukemalla vanhemmuutta edistetään hyvää lapsuutta. Opiskelijat kartoittavatneuvolan perhetyön tarvetta ja työn vaikuttavuutta perheiden arjessa.