Click here to get the file - Sosiaalikollega

juuri tietyllä tavalla. Rutiinit varmistavat toiminnan jatkuvuudenja tuottavat turvallisuutta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Hintsalan,Seppälän ja Teittisen (2009) artikkeli, jossa kirjoittajat tuovat esillekuinka rutiinit ja tilat vaikuttavat palvelutalossa asukkaidensaarkeen ja identiteettiin.Toimintakäytäntöjen taustalla vaikuttavat tietyt paradigmat, vallitsevatajattelutavat, jotka luovat kulttuurisesti hyväksytyn mallinsiitä, miten vanhustyöstä tulee toimia. Vanhustyön paradigmoihinvaikuttavat myös laajemmat, koko yhteiskunnassa vallitsevat käsityksetikääntymisestä ja vanhusten elämästä ja heidän tarvitsemastaantuesta. Paradigmat näkyvät vanhustyön työntekijöidentoiminnassa sääntöinä sekä määrittävät toimijoiden asemaa sekärooleja. Paradigmat vaikuttavat siihen minkälaiseksi vanhustenarki ja mahdollisuudet muodostuvat.Keskeisin tekijä paradigmassa on vanhuskäsitys, jolla tarkoitetaantapaa, miten näemme, kuvaamme ja määrittelemme vanhenemistaja vanhuutta (Koskinen 1984). Yleensä vanhuskäsitys jaetaan medikaaliseenja sosiokulttuuriseen näkökulmaan. Medikaalinen näkökulmanäkee vanhuuden ja vanhenemisen ensisijassa lääketieteellisenäongelmana ja vanhuksiin kohdistetut interventiot lääketieteellisiäkysymyksiä. Vanhuutta kuvataan raihnaisuuksien, sairauksien,diagnoosien ja patologioiden kautta. Medikaalinen näkökulmamyös yksilöllistää ongelmat vanhukseen. Paineet sosiaalihuollonavopalveluiden medikalisoitumiseen ovat lisääntyneet,kun huonokuntoisia vanhuksia on paljon avopalveluissa ja heitähoidetaan lääkinnällisillä menetelmillä. Sosiokulttuurinen näkökulmakorostaa vanhenemisen ja vanhuuden historiallista, kulttuuristaja yhteiskunnallista ulottuvuutta ja näkökulmaa. Vanheneminenei ole sosiokulttuurisen käsityksen mukaan yksilössä tapahtuvaavaan vanhenemista tuotetaan sosiaalisesti, tällöin ajattelukääntyy ikääntymiseen liittyvien toiminnanvajeiden sijaan siihen,miten ympäristö ja lähiverkosto vaikuttavat ikäihmisen toimintaanjoko luoden toiminnalle mahdollisuuksia tai esteitä. Sosiokulttuurinenkäsitys korostaa moninaisia tapoja vanheta, näkeevanhuuden uutena mahdollisuutena ja nostaa vanhenemisesta javanhuudesta esiin vahvuuksia sekä voimavaroja. (Koskinen27