hankesuunnitelma
hankesuunnitelma
hankesuunnitelma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HANKESUUNNITELMA<br />
35<br />
tetaan max. pystysuoralle kuormitukselle (g) 130 kN/m 2 . Kuormitus sisältää rakenteen<br />
oman painon ja betonirakenteen täyttökerrosten (max. 6,2 m) painon.<br />
Betonitunneliin kohdistuu molemmin puolinen lepomaanpaine.<br />
Tunneli rakennetaan siten, että se on henkilö- ja paloturvallinen. Tunnelissa<br />
on molemmilla seinustoilla 1200 mm leveät poistumiskäytävät, joiden yläpuolella<br />
on tilavaraukset savunpoistopuhaltimille. Tunnelin eteläisellä seinustalla<br />
sijaitseva poistumiskäytävä on osastoitu (EI60). Poistumiskäytävän osastoivassa<br />
seinässä on poistumisovia n. 90–100 m välein, yhteensä kolme kappaletta.<br />
Poistumisovien leveys on 1 000 mm ja ne aukeavat poistumiskäytävään päin.<br />
Lisäksi poistumiskäytävän molemmissa päissä on poistumisovella varustettu<br />
päätyseinä.<br />
Tunnelin ilmanvaihto tapahtuu normaalisti painovoimaisesti ja raitiovaunun<br />
aiheuttaman mäntäliikkeen vaikutuksesta. Tunneli varustetaan myös koneellisella<br />
savunpoistolla impulssipuhaltimin tunnelin pituussuuntaan toimivana.<br />
Savunpoistopuhaltimet mitoitetaan niin, että niillä saadaan aikaan tunneliin<br />
ilman virtausnopeus 3 m/s. Puhallussuunta on valittavissa tilanteen mukaan.<br />
Savunpoiston ohjauskeskukset sijoitetaan tunnelin suuaukkojen ulkopuolelle.<br />
Tarvittaessa tunnelin ilmanvaihtoa voidaan tehostaa savunpoistopuhaltimien<br />
avulla.<br />
Suuaukkoja ympäröivät alueet muotoillaan siten, että veden virtaus tunneliin<br />
estyy mahdollisessa tulvatilanteessa. Tunneliin valuvat ja suotautuvat vedet<br />
kerätään tunnelin toiseen reunaan sijoitettavaan kuivatusjärjestelmään, joka<br />
koostuu salaojaputkistosta ja kuivatusviemäristä lämpöeristettyine tarkastuskaivoineen<br />
ja tarkastusputkineen. Salaojaputket ja kaivot ovat tyyppihyväksyttyä<br />
muovia (PE) ja lujuusluokka SN8/T8.<br />
Putkistoa myöten kuivatusvedet johdetaan tunnelin alimpaan kohtaan, noin<br />
paalulle 14 680, jonne sijoitetaan kuivatusvesipumppaamo. Pumppaamo erotetaan<br />
muusta tunnelista ilmatiiviillä seinärakenteella. Allas mitoitetaan vuorokauden<br />
kuivatusvesimäärälle ja se toimii myös onnettomuustilanteen varoaltaana.<br />
Perusvesialtaan yläpuolelle rakennetaan huoltotaso, johon pumput (2 kpl)<br />
voidaan nostaa huoltoa tai vaihtoa varten. Allastila varustetaan koneellisella<br />
ilmanvaihtojärjestelmällä. Pumppaamon ohjauskeskus liitetään tunnelin automaatiojärjestelmään.<br />
Pumppaamosta tunnelin vuotovedet pumpataan paineviemärin kautta tunnelia<br />
pitkin maanpinnalle kunnalliseen sadevesiviemäriin. Paineviemäri varustetaan<br />
maanpinnalla suluin niin että kuivatusvesiallas voidaan tarvittaessa<br />
tyhjentää imuautoon. Paineviemäri sijoitetaan ja suojataan tunnelissa niin,<br />
että se ei pääse jäätymään. Pumppaamon allastila varustetaan lämpötilan ja<br />
ilman olosuhteen valvontajärjestelmällä. Onnettomuustilanteessa kuivatusvesipumput<br />
eivät käynnisty vaan kuivatusvesiallas tyhjennetään imuautolla.<br />
Tunneli rakennetaan niin, että pelastuslaitoksen operatiivisen toiminnan edellytykset<br />
täyttyvät. Tunneli varustetaan pelastuslaitosta varten kiinteällä kuivalla<br />
palovesijohdolla, jossa on palopostit noin 100 m välein sijaitsevien poistumisovien<br />
vieressä. Palovesijohto sijoitetaan poistumistien mursketäyttöön.<br />
Lisäksi tunneli varustetaan alkusammutuskalustolla. Tunneliin ei tarvita automaattista<br />
sammutuslaitteistoa.<br />
Sähkö- ja tietoliikenneverkko<br />
Tunneli kuuluu Helsingin Energian jakelualueeseen ja se liitetään pienjänniteliittymänä<br />
kyseisen yhtiön jakeluverkkoon. Energialaitos tuo 400 V liittymän<br />
tunnelin pääkeskukseen. Energianmittaus toteutetaan pääkeskuksessa pienjänniteliittymänä.<br />
Tunnelin arvioitu liitäntäteho on noin 110 kW ja sähköliittymä In = 20 A. Tunnelin<br />
jakelu toteutetaan yhden sähköliittymän kautta. Pääkeskus sijoitetaan<br />
pumppaamon lähelle tehtävään sähkötilaan johon sijoitetaan myös tele ja<br />
turvajärjestelmien vaatimat laitteet. Tunneliin asennetaan 2 kpl valaistusryhmäkeskuksia.<br />
Tunneliin asennettavat ryhmä- ja ohjauskeskukset asennetaan niitä varten<br />
tehtyihin syvennyksiin. Keskukset suojataan paloteknisesti tunnelista ja poistumiskäytävästä.<br />
Pelastuslaitoksen käyttöä varten poistumiskäytävään asennetaan sähkön liitäntämahdollisuus<br />
palokunnan käyttämiä laitteita varten.<br />
Sähkökaapelit sijoitetaan palo-osastoituihin kaapelikanaviin tunnelin lattiassa.<br />
Osastoidun poistumistien poistumisovien viereen järjestetään sähkön<br />
ulosotto pelastuslaitosta varten.<br />
Savunpoisto tunnelista toteutetaan impulssipuhaltimilla joiden taajuusmuuttajat<br />
sijoitetaan pääkeskustilaan. Savunpoiston ohjauskeskukset sijoitetaan<br />
tunnelin molempien suuaukkojen läheisyyteen.<br />
Tunnelin yleisvalaistuksessa on kaksi tilannetta:<br />
• Yövalaistus (pimeän ajan valaistus).<br />
• Päivävalaistus, johon sisältyy yövalaistukseen verrattuna korotettu suuaukkojen<br />
valaistusvoimakkuus kuljettajan kokemien visuaalisten erojen<br />
vähentämiseksi tai poistamiseksi.<br />
Yleisvalaistus liitetään kaupungin katuvalo-ohjaukseen.<br />
Yötilanteen valaistusvoimakkuus on n. 40 lx ja se toteutetaan 15 m:n välein<br />
tunnelin molempiin reunoihin sijoitettavilla epäsymmetrisen valonjaon<br />
LED-valaisimilla. Suuaukoissa valaisinjako on tiheämpi ja valaistusta ohjataan<br />
tunnelin suuaukon luminanssitason perusteella (portaaton säätö).<br />
Tunneli varustetaan poistumistieopastimin ja poistumisvalaistuksella. Tunnelin<br />
osastoivaan väliseinään merkitään poistumisreitti ja etäisyys lähimmälle<br />
poistumisovelle.<br />
Tunneli varustetaan paloilmaisinkaapelilla, josta saadaan paloilmaisu sekä palon<br />
sijainti tunnelissa. Paloilmoittimen tiedot ohjataan hätäkeskuksen ja keskusvalvomoon.<br />
Tunneliin asennetaan myös videovalvontajärjestelmä.<br />
Tunneleissa käytetään UPS-järjestelmää turvaamaan katkoton sähkönsyöttö<br />
turvallisuuteen vaikuttaville järjestelmille. Näitä järjestelmiä ovat mm:<br />
• turva- ja hälytysjärjestelmät (paloilmaisu, liikeilmaisu, videovalvonta)<br />
• tiedonsiirtolaitteet<br />
• merkki-, vara- ja turvavalaistus<br />
• ohjausjärjestelmät.<br />
VIRVE-verkon kuuluvuus varmistetaan tunnelissa.<br />
Tunneliin tulee myös liikenteenohjausjärjestelmä, jolla estetään tunneliin ajo<br />
onnettomuustilanteessa.<br />
2.6. Pohjaolosuhteet ja -rakenteet<br />
Pohjaolosuhteet<br />
Hankesuunnitelmassa on maaperän lähtötietoina käytetty kaupungeilta<br />
saatuja pohjatutkimustietoja ja maaperäkarttoja. Käytössä on ollut Espoon<br />
kaupungilta saatuja tietoja olemassa olevista nauhapystyojakentistä ja stabilointialueista<br />
Leppävaaran alueella. Lisäksi Perkkaan- ja Ravitien kohdalla<br />
rakenteilla olevat pohjanvahvistukset on saatu lähtötiedoiksi tätä <strong>hankesuunnitelma</strong>a<br />
varten.<br />
Tämän suunnitteluvaiheen yhteydessä ohjelmoitiin pohjatutkimuksia Espoossa<br />
Laajalahteen ja sinne sijoittuvalle varikkoalueelle. Helsingissä pohjatutkimuksia<br />
ohjelmoitiin Pajamäkeen, Pitäjänmäentielle, Eliel Saarisen tielle, Pirkkolantielle,<br />
Pirjontielle, Pakilantielle, Käskynhaltijantielle sekä Norrtäljentielle.<br />
Pohjatutkimuksia sijoitettiin Helsingissä alueille, joista ei ollut pohjatutkimustietoja<br />
sekä Pajamäkeen, jossa selvitettiin kallionpinnan sijaintia. Kaikki ohjelmoidut<br />
pohjatutkimukset saatiin suunnittelun lähtötiedoksi ja tulosten avulla<br />
määritettiin pehmeikköalueiden laajuuksia.<br />
Keilaranta – Otaniemi<br />
Raitiotielinja on pääosin nykyisellä tielinjalla Karhusaarentie – Otaniementie<br />
tai aivan sen vieressä. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee tasolla +2…+12.<br />
Korkeimmillaan maanpinta on Keilaniemestä lähdettäessä ja matalimmillaan<br />
Otaniementien varressa pehmeiköllä.
Change language