hankesuunnitelma
hankesuunnitelma
hankesuunnitelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
52 HANKESUUNNITELMA<br />
Jatkosuunnitteluun valittu Kurkijoentien kautta kulkeva vaihtoehto (VE 1)<br />
osoittautui lisätarkastelujen pohjalta Ve 2:ta paremmaksi seuraavista syistä:<br />
• Keskeisin valintakriteeri vaihtoehtojen välillä oli asukkaiden kävelymatka<br />
pysäkille. Vaihtoehdossa 1 pysäkki palvelee paremmin sekä asutusta että<br />
Laajalahden keskustan toimintoja ja näin edesauttaa niiden säilymistä<br />
alueella jatkossakin. 600 m etäisyydellä vaihtoehto 1:n pysäkistä asuu tällä<br />
hetkellä n. 2 300 laajalahtelaista ja vaihtoehdon 2 pysäkin 600 m etäisyydellä<br />
n. 1 100 laajalahtelaista (kuva 52).<br />
• Tulevaisuudessa VE 1:n pysäkki palvelee selkeästi useampaa laajalahtelaista<br />
kuin VE 2:n pysäkki<br />
• Bussi- ja raitioliikenne Turunväylän ylittävällä sillalla on mahdollista yhdistää<br />
silloin, kun sekä bussit että raitiovaunut ajavat koko osuuden Kurkijoentieltä<br />
Linnoitustielle samoilla kaistoilla. Vaihtoehdossa 2 Leppävaaran<br />
ja Tapiolan välillä kulkeville Turunväylän ylittävää joukkoliikennesiltaa<br />
käyttäville busseille pitäisi rakentaa erillinen reitti puiston reunaan, koska<br />
korkeuserot eivät mahdollista bussien liittymistä Kurkijoentielle asutuksen<br />
itäpuolella. Kehä I:n liittymä jota bussit tällä hetkellä käyttävät tullaan<br />
tulevaisuudessa sulkemaan.<br />
• Linjaus mahdollistaa paremmin Turunväylän ja Kehä I:n kulmaukseen<br />
suunnitellun raitiotievarikon rakentamisen ja varikolle liittymisen.<br />
VE 2:n etuna VE 1:teen verrattuna olisi ollut vajaan minuutin lyhyempi matka-aika<br />
(noin 50 – 55 sekuntia) ja pysäkin parempi sijainti Ruukinrannan tulevaan<br />
asutukseen nähden.<br />
Laajalahden linjausvaihtoehdoista pidettiin hankesuunnittelun aikana kaksi<br />
asukastilaisuutta ja hankkeen puolesta osallistuttiin asukasyhdistyksen keskusteluiltaan<br />
sekä järjestettiin asukkaiden kanssa maastokävely kohteeseen.<br />
Vaihtoehtoja oli mahdollista käydä kommentoimassa myös karttapalautekyselyssä<br />
internetissä.<br />
Alberganesplanadi<br />
Alberganesplanadilla Etelä-Leppävaarassa tutkittiin useita eri vaihtoehtoja.<br />
Osuus on kaupunkikuvallisesti arvokas leveän istutetun katualueen vuoksi.<br />
Katualueella sijaitsee kirsikkapuita ja kahvila.<br />
Lähtökohtana suunnittelussa on tässäkin kohtaa ollut raitioliikenteen erotteleminen<br />
muusta liikenteestä. Vaihtoehto, jossa raitiotie olisi kulkenut nykyisellä<br />
ajoradalla, karsiutui tämän takia pois (Ve2) (kuva 53). Raitiotielle ei tilanahtauden<br />
takia ole mahdollista järjestää omia kaistoja koko osuudelle nykyisten<br />
ajoratojen alueelle. Vaikka autoliikenne voisi toimia tyydyttävästi ja raitiotien<br />
viivästymisriskiä voitaisiin vähentää järjestämällä raitiovaunuille liikennevaloetuuksia,<br />
pidettiin vaihtoehtoa liian riskialttiina raitiovaunun sujuvan liikennöinnin<br />
kannalta. Vaihtoehdossa olisi poistunut 14 kadunvarsipaikkaa ja olisi<br />
jouduttu kaatamaan 13 katupuuta ajoradan leventämisen johdosta.<br />
Vaihtoehdon liikenteellisiä vaikutuksia tutkittiin simuloimalla Alberganesplanadin<br />
ja Leppävaarankadun liittymä mikrosimulointimallilla. Mallin mukaan<br />
ajoneuvoliikenne sujuu tyydyttävästi ja Leppävaarankadun ja Alberganesplanadin<br />
liittymän ajoneuvoliikenteen sujuvuuden kannalta linjausvaihtoehto 2<br />
on puiston puolella kulkevia vaihtoehtoja hieman parempi, sillä raitiotie ei tällöin<br />
kulje liittymän läpi ja autoliikenteelle jää liikennevaloissa enemmän vihreää<br />
aikaa. Raitiovaunun matka-aika on nopeampi puiston kautta kulkevissa<br />
vaihtoehdoissa verrattuna kadulla sekaliikenteessä kulkevaan vaihtoehtoon 2<br />
johtuen ajoneuvoliikenteestä aiheutuviin vähäisempiin viivytyksiin. Enemmän<br />
tietoa mikrosimuloinnissa käytetyistä liikennemääristä ja menetelmästä on luvussa<br />
3.11.<br />
Muut tutkitut vaihtoehdot ovat erilaisia variaatioita siitä, miten raitiotie voisi<br />
kulkea nykyisen istutetun katualueen läpi. Käytännössä kyse on kirsikkapuistosta,<br />
joka on kaavallisesti kuitenkin katualuetta. Tutkittiin kolme eri vaihtoehtoa:<br />
• Raitiotie sijoitetaan istutetun alueen länsilaitaan siten, että nykyiset pysäköintipaikat<br />
poistuvat ja siirtyvät muualle; vaihtoehto edellyttää yhden<br />
kirsikkapuurivin eli 29 puun kaatamisen (Ve1).<br />
• Raitiotie sijoitetaan istutetun alueen kummallekin laidalle siten, että toinen<br />
raide on itäisessä laidassa ja toinen raide läntisessä laidassa; puistoa<br />
jää raiteiden väliin ja nykyiset pysäköintipaikat (LPA) poistuvat ja siirtyvät<br />
muualle (Ve3). Kirsikkapuita joudutaan kaatamaan yksi rivi. (kuva 55 seuraavalla<br />
sivulla)<br />
• Raitiotie sijoitetaan istutetun alueen länsilaitaan siten, että nykyiset pysäköintipaikat<br />
säilytetään; vaihtoehto edellyttää kahden kirsikkapuurivin eli<br />
50 puun kaatamisen (Ve4), jolloin puisto pienenee huomattavasti. (kuva<br />
56 seuraavalla sivulla)<br />
Mikään edellä kuvatuista vaihtoehdoista ei tuottanut täysin tyydyttävää ratkaisua<br />
sekä toiminnallisten että kaupunkivallisten vaatimusten osalta. Näin<br />
ollen kompromissina päädyttiin vaihtoehtoon 1, jossa raitiovaunulle saadaan<br />
varattua oma kaista ja suurin osa nykyisestä Alberganesplanadin puistosta<br />
pystytään säilyttämään. Vaihtoehto 1 vaatii vielä tarkempaa jatkosuunnittelua<br />
niin raiteiden sijoittamisen kuin poistuvien autopaikkojen uudelleen sijoittamisen<br />
osalta.<br />
Kuva 52.<br />
600 m etäisyydellä olevat rakennukset vaihtoehdon 1 ja 2 pysäkeistä.
Change language