hankesuunnitelma

HANKESUUNNITELMA
39
Taulukko 5.
Vaunun
pituus
Eripituisten vaunujen kapasiteetti erilaisilla vuoroväleillä.
Vuoroväli >> 3 3,75 5 6 7,5
Vuoroa tunnissa >> 20 16 12 10 8
Mitoittava paikkamäärä
Kapasiteetti / tunti
(leveys 2,65 m / 2,40 m) (3 / neliö)
30 / 33 150 3 000 2 400 1 800 1 500 1 200
40 / 45 210 4 200 3 360 2 520 2 100 1 680
45 / 50 225 4 500 3 600 2 700 2 250 1 800
2*30 / 33 300 6 000 4 800 3 600 3 000 2 400
Oheisessa taulukossa on esitetty kapasiteetin riippuvuus vaunun pituudesta ja
vuorovälistä. Vaunun leveyden vaikutus kapasiteettiin on kuvattu noin 10 %:n
pituuden muutoksena eli esimerkiksi 2,65 m leveän ja 40 m pitkän vaunun kapasiteetti
on sama kun 2,40 m leveän 45 m pitkän vaunun. Taulukon arvot ovat
arvioita ja vaunun kapasiteetti riippuu viimekädessä monista yksityiskohdista,
joista merkittäviä ovat mm. istumapaikoille ja seisomapaikoille varatun tilan
suhde sekä ovien määrä ja sijoitus.
Taulukon arvioissa on käytetty HSL:n mitoitusta 3 henkilöä /m 2 . Mitoitusperiaate
on, että ruuhkatunnin kuorma jaetaan mitoituskapasiteetilla, joka on
laskettu 3/m 2 poistaen käytävistä jonkin verran. Tällä vastataan siihen, että
yksittäisten lähtöjen kuormitus vaihtelee. Oletus on, että näin mitoitettaessa
yksittäisellä lähdöllä ei ylity 4/m 2 , jonka valmistajat yleensä ilmoittavat vaunun
kapasiteetiksi. Normaalikapasiteetin lisäksi vaunuilla on mitoituslukema
äärikuormitustilanteisiin, jonka mukaan vaunun rakenne mitoitetaan. HKL:llä
mitoituslukema on 5/m 2 koko lattiapinta-alalle, ja maailmalla voi olla jopa 8/
m 2 . Vaunujen kapasiteetteja vertailtaessa onkin syytä kiinnittää huomiota ensisijaisesti
vaunun pinta-alaan eli pituuteen ja leveyteen.
Raide-Jokerin kaluston määrän ja vaunutyypin mitoitukseen vaikuttavat
seudun matkustajamääräennusteet, Helsingin, Espoon ja Vantaan pikaraitiotieverkkosuunnitelmat
sekä Helsingin nykyinen raitiotiejärjestelmä, jonka
suunnitellaan tulevaisuudessa yhdistyvän seudun pikaraitiotiejärjestelmään.
Liikennöinnin käynnistymisvaiheessa lähtökohta on 2,4 m leveä vaunu. Suunnittelussa
on kuitenkin varauduttu 2,65 m leveiden vaunujen käyttämiseen tulevaisuudessa,
mikäli seudun muulla pikaraitioverkostolla päädyttäisiin tähän
leveyteen ja lisäkapasiteettia tarvittaisiin tulevaisuudessa.
Hankesuunnittelun infrastruktuurin ja liikennöinnin mitoituksen lähtökohtana
toimivat Helsingin ja Espoon kaupunkien suunnittelua varten tilaamat matkustajamääräennusteet.
Työssä laadittiin matkustajamääräennusteet vuosien
2025, 2040 ja 2050 aamu ja iltahuipputunneille. Tyypillistä Raide-Jokerin matkustajamääräennusteissa
on, että kuormitus on huipputunteina varsin tasainen
molempiin suuntiin ja matkat lyhyempiä kuin säteittäisillä raideyhteyksillä.
Ennusteet on raportoitu erillisessä raportissa ”Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen
matkustajamääräennusteet 26.2.2015”, jonka on laatinut Strafica Oy.
Hankesuunnitelman loppuvaiheen yhteydessä laaditussa hankearvioinnissa
on lisäksi laadittu uudet matkustajamääräennusteet hankesuunnitelmassa
tarkentunein tiedoin. Hankesuunnitelmassa valitut raitiotien mitoitusratkaisut
ovat perusteltuja myös näiden ennusteiden mukaan arvioituina.
Raide-Jokerille on ennustettu Helsingin seudun raitiotieverkon suurimmat
matkustajakuormitukset, minkä takia seudullisen raitiovaunukaluston mitoitus
on luontevaa perustaa Raide-Jokerin mitoitukseen.
Matkustajamääräennusteessa mitoittavat matkustajamäärät ovat Raide-Jokerin
Hämeenlinnanväylän itäpuolisella osuudella:
• vuoden 2025 aamuhuipputunti 2280 matkustajaa
• vuoden 2025 iltahuipputunti 1940 matkustajaa
• vuoden 2040 aamuhuipputunti 2210 matkustajaa
• vuoden 2040 iltahuipputunti 1980 matkustajaa.
Lähtökohtana on, että aloitusvaiheessa tehdään sellaiset ratkaisut, että vuoroväliä
tihentämällä tai lisäkalustoa ostamalla voidaan vastata sekä 2025 että
2040 kysyntään. Varikoiden osalta tämä voi tarkoittaa sitä, että säilytyshallia
voidaan laajentaa, mutta huoltohalli on valmiiksi mitoitettu suurimman vaunupituuden
mukaan. Ennusteiden perusteella tähän riittävät 2,4 m leveät ja
45 m pitkät vaunut. Lisäksi infraan jätetään sellaiset varaukset, joilla voidaan
vastata vuodelle 2050 tehtyyn jossakin määrin teoreettiseen liikenne-ennusteeseen:
• vuoden 2050 aamuhuipputunti 2600 matkustajaa
• vuoden 2050 iltahuipputunti 2830 matkustajaa.
Näitä tulevaisuuden varauksia ovat varautuminen 2,65 m vaunuihin ja 50 m
vaunuihin, jotka ovat osittain toisilleen vaihtoehtoisia. Nämä voivat realisoitua
aikaisintaan useamman kymmenen vuoden päästä, joten infra voi vaatia
suurempia muutoksia eli esim. huoltohallien pidentämistä (50 m vaunut) tai
liikennevalojen ja liikenteen ohjauslaitteiden siirtämistä (leveät vaunut). Näillä
perustein hankesuunnitelmassa ei edeltävistä suunnitelmista poiketen katsottu
enää tarpeelliseksi varautua 60 metriä pitkiin kahden vaunun juniin.
Suunnittelutyön aikana arvioitiin 45 m pituisen pysäkin hyötyjä verrattuna
aiemmissa suunnitelmissa käytettyyn 60 m pituiseen pysäkkiin seuraavasti:
Ratageometria, nopeus
• Mahdollisuus radan geometrian jouhevampaan suunnitteluun mm. kaarresäteiden,
siirtymäkaarien ja pystygeometrian näkökulmista
Katusuunnittelu, kustannukset
• Enemmän tilaa liittymissä, mm. suojatiet.
• Pidempiä katuosia tarkasteltaessa enemmän tilaa muille pakollisille elementeille,
mm. pidemmät kääntymiskaistat, enemmän kadunvarsipaikkoja,
liittymiä mahtuu enemmän, katualueen leveneminen tapahtuu
lyhyemmällä matkalla hyötyjiä etupäässä kävely ja pyöräily sekä bussimatkustajat.
• Paremmat mahdollisuudet katupuiden sijoitteluun.
• Enemmän mahdollisuuksia sijoittaa muita toimintoja pysäkkien yhteyteen,
kuten pp-liityntäpysäköintiä, kunnallistekniikan vaatimia laitteita
(sähkökaappeja jne.).
• Katutilan käyttö tehostuu kokonaisvaltaisesti.
• Rakentamiskustannusten ja kunnossapitokustannusten säästöt ovat vähäiset.
Käyttäjän näkökulma
• Pysäkistä muodostuu selkeämmin sopusuhtainen ”paikka” sitä käyttävän
kaluston kanssa.
• Kävelymatkat lyhenevät.
• Joissain tapauksissa vähemmän kivettyä pinta-alaa katutilasta tulee
oleskelutilana puoleensavetävämpi.
Helsingin ja Espoon kaupungit tekivät vuonna 2014 selvityksen Raide-Jokerin
raideleveydestä. Selvityksen perusteella raideleveyden olisi perusteltua
olla 1 000 mm, joka on kuin Helsingin nykyisen kaupunkiraitiotien raideleveys.
Vaikka Raide-Jokeri on toiminnallisesti itsenäinen pikaraitiotie, pidemmällä
tähtäimellä Helsingin nykyisen raitiotien ennakoidaan kehittyvän pikaraitiotien
suuntaan ja yhdistyvän osaksi seudullista verkkoa. Hankesuunnitelmassa
suunniteltu ratageometria ja radan tilavaraus mahdollistavat jatkossa myös
eurooppalaisen 1 435 mm raideleveyden toteuttamisen.
2.9. Liikennöinnin simulointi
Tausta, oletukset ja perusolosuhteet
Raide-Jokerin liikennöinnin toimivuuden arvioimiseksi, aikataulun määrittämiseksi
sekä kaluston määrän mitoittamiseksi on rakennettu koko raidelinjauksen
kattava simulointimalli. Mallissa on huomioitu Roihupellon ja Laajalahden
varikkojen sisään- ja ulosajot, mutta ei toistaiseksi varikkojen sisäisiä
järjestelyjä.
Mallinnus tehtiin käyttäen raideliikenteen OpenTrack -simulointiohjelmistoa.
Koska ohjelmisto soveltuu ainoastaan raideliikenteen mallinnukseen, muista
liikennemuodoista aiheutuvat vaikutukset on huomioitu todennäköisyyksiin
perustuvina muuttujina, kuten viivytyksinä katuliittymissä tai pysähdysaikoina
pysäkeillä.