hankesuunnitelma
hankesuunnitelma
hankesuunnitelma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VAIKUTUKSET<br />
61<br />
Tiedossa olevia liito-oravan yhteystarpeita on Espoon puolella Otaniementiellä<br />
kahdessa kohtaa (noin plv 500 – 700 sekä plv 2000 – 2100), sekä Kehä I:n varrella<br />
(noin plv 3200 – 3400).<br />
Ekologiset yhteydet<br />
Merkittävistä ekologisista yhteyksistä hanke ylittää Keskuspuiston Pohjois-Haagan<br />
kohdalla, Maunulan ja Oulunkylän välisen poikittaisyhteyden,<br />
Vantaanjokilaakson Veräjämäen kohdalla ja Viikin – Kivikon yhteyden Viikissä.<br />
Raide-Jokerin sijoittuessa pääosin nykyisille katualueille hankkeen vaikutukset<br />
ekologisten yhteyksien toimivuuteen ovat vähäisiä.<br />
3.2. Pinta- ja pohjavedet<br />
Raitioradan kuivatus järjestetään muun katuympäristön kuivatuksen yhteyteen<br />
aina kun mahdollista. Suljetun ratarakenteen osuuksilla, esimerkiksi asfaltti-<br />
tai betonilaattapintaisilla osuuksilla, pintavedet ohjataan kaivoihin ja<br />
viemäriverkostoon. Avoimen pintarakenteen osuuksilla, esimerkiksi nurmirataosuuksilla,<br />
pintavedet imeytyvät radan rakenteisiin ja maaperään. Vedet<br />
ohjataan radan rakenteista pois luiskaamalla vettä läpäisemättömät rakennekerrokset<br />
ja rakentamalla tarvittaessa salaojia.<br />
Raitioradan alimmat osuudet ovat Espoossa Perkkaantiellä ja Ravitiellä. Perkkaantiellä<br />
pintavedet, muun muassa Monikonpuro, selvitettiin katusuunnitelmavaiheessa<br />
ja raitiotie otettiin silloin huomioon tilavarauksena. Ravitiellä<br />
raitiotie on muun ajoradan tasossa (+ 3,0) tulvarajan yläpuolella ja pintavedet<br />
ohjataan salaojiin. Alueen jatkosuunnittelussa tulee tutkia tarkemmin hulevesien<br />
tulvareitit, koska kadun tasauksen nosto todennäköisesti muuttaa niitä.<br />
3.3. Maisema ja kaupunkikuva<br />
Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva<br />
Raide-Jokeri sijoittuu pääasiassa tiiviin kaupunkirakenteen keskelle tai sen<br />
laidalle. Merkittävimmät luonnonmaisema-alueet ovat Viikin viljelymaisema,<br />
Vantaanjoen laakso, Keskuspuiston viheralue sekä Laajalahden suojelualueet.<br />
Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä alueita ovat edellä mainittujen<br />
lisäksi Maunulan ja Pirkkolan asuinalueet, I maailmansodan aikainen<br />
linnoitealue Pajamäessä sekä Otaniemen kampusalue.<br />
Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia maisemavaikutuksia edellä mainittuihin<br />
arvokohteisiin. Raitiotiellä ja sen rakenteilla on kuitenkin paikallista vaikutusta<br />
kaupunkikuvaan ja maisemaan koko hankealueella. Esimerkiksi ratasähköjärjestelmän<br />
laitteet ja rakennelmat, kuten virroitinpylväät, ajolangat ja<br />
sähkönsyöttöasemat muuttavat katukuvaa. Laadukkaasti toteutettuna raitiotiekokonaisuus<br />
yhdessä uuden kaupunkirakenteen kanssa täydentää onnistuneesti<br />
kaupunkikuvaa. Huolellisella rata-alueen maisemoinnilla, kuten riittävillä<br />
istutuksilla sekä lähiympäristöön sopivilla pintamateriaaleilla ja kalusteilla,<br />
paitsi vähennetään hankkeen kaupunkikuvan kannalta haitallisia vaikutuksia,<br />
myös luodaan uutta korkeatasoista kaupunkiympäristöä.<br />
Radan lähiympäristössä sijaitsevan näyttävän katuvihreän säilyttämiseen on<br />
myös tärkeää kiinnittää huomiota aina rakentamisvaiheeseen asti. Tällaisia<br />
kohteita ovat esimerkiksi Pitäjänmäentien tammikujanne sekä Alberganesplanadin<br />
kirsikkapuut. Uusien rakenteiden osalta tärkeitä suunnittelukohteita<br />
ovat mm. Vantaajoen ylittävät siltarakenteet sekä tunnelien suuaukot Pajamäessä.<br />
Pohjavesialueita ei linjauksen varrella ole. Raitiotien rakentamisella ja liikennöinnillä<br />
ei ole vaikutusta pohjavesien tasoon, virtauksiin ja laatuun.