06.03.2022 Views

suomen turku 1 2014

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

6,00 E<br />

ÅBO, VÅR STAD<br />

N:o 1 – <strong>2014</strong><br />

Turku kaipaa<br />

vahvistuksia<br />

Itämeren sarjaan<br />

s. 4<br />

Risto Vuorisen<br />

luova<br />

murrepankki<br />

s. 9<br />

Turun<br />

kirjankustannus<br />

voimissaan<br />

s. 16<br />

Svenska Gården<br />

i dagens<br />

Åbo<br />

s. 20


ÅBO, VÅR STAD<br />

SISÄLLYSLUETTELO<br />

2013<br />

KANSIKUVAT:<br />

Syrjäsuo Kristiina: Kirjastosillan<br />

rakennustyömaa (1/2013)<br />

Syrjäsuo Kristiina: Neulegraffititapahtuma<br />

Aurajokirannassa<br />

(2/2013)<br />

Åkerfelt Mia: Telakkarannan<br />

asuinrakennuksia (3/2013)<br />

Soile Tirilä: 80-vuotiaan<br />

Martinkirkon kirkkosali<br />

(4/2013)<br />

PÄÄKIRJOITUKSET:<br />

Kevin Torbjörn: Välimerellisempi<br />

Turku (1/2013)<br />

Näätsaari Inkeri: Sivistystä,<br />

tietoa ja virkistystä kaikille<br />

(2/2013)<br />

Virta Ilkka: Kansalaisja<br />

työväenopistot kutsuvat<br />

(3/2013)<br />

Vilkuna Janne: Katse pehmeään<br />

kulttuuriperintöömme<br />

(4/2013)<br />

KIRJOITUKSET:<br />

Ahti William (postuumi): Ihmeellinen<br />

koira torireissuilla<br />

(2/2013)<br />

Ekholm Pia: Pala Turkua<br />

Buenos Airesissa (1/2013),<br />

Unohdettu suomalaisvaikuttaja<br />

nostetaan uuden tutkimuslaitoksen<br />

keulakuvaksi (2/2013)<br />

Herranen Gun: Kammarkören<br />

Key Ensemble (3/2013),<br />

Jacob Tengström, Finlands första<br />

ärkebiskop (4/2013), Museidagar<br />

i Kyrkslätt 14.-15.9.,<br />

Finlands svenska hembygdsförbund<br />

30 år 2013 (4/2013)<br />

Karlsson Bengt: Silja Europa<br />

lähti ja Galaxy sai uuden<br />

partnerin. ”Baltic Princess” sai<br />

upean vastaanoton (2/2013),<br />

Skeppsbefälhavarnas gåva för<br />

45 år sedan, ”Turku”, kyrkskeppet<br />

i nationalhelgedomen<br />

(4/2013)<br />

Kasvi Aarno: Oodi Ruissalolle<br />

(3/2013)<br />

Lahtinen Rauno: Elämää<br />

Turussa 1920- ja 1930-luvuilla,<br />

sarjan 13. osa (1/2013), Elämää<br />

Turussa 1920- ja 1930-luvuilla,<br />

sarjan 14. osa (2/2013),<br />

Puutalojen Turku ihastuttaa<br />

(3/2013), Elämää Turussa 1920-<br />

ja 1930-luvuilla, sarjan 15. osa<br />

(3/2013), Martinkirkko täyttää<br />

80 vuotta (4/2013), Elämää Turussa<br />

1920- ja 1930-luvuilla,<br />

sarjan 16. osa (4/2013)<br />

Laukkanen Esa: Ruotsalaisia<br />

sanoja Turun murteessa,<br />

osa 5 (1/2013), Ruotsalaisia<br />

sanoja Turun murteessa, osa<br />

6 (2/2013), Ruotsalaisia sanoja<br />

Turun murteessa, osa 7<br />

(3/2013), Ruotsalaisia sanoja<br />

Turun murteessa, osa 8 (4/2013)<br />

Lehtinen Seppo: 1700-luvun<br />

Turku herää eloon, Ikinaakat<br />

lennossa -sarja (2/2013)<br />

Lehtonen Heikki: Keskustelussa<br />

tulevaisuuden elinvoimaiset<br />

lähiöt, Kaupunginosissa<br />

tapahtuu -sarja (4/2013)<br />

Lindroos Yrsa: Livsmedel<br />

blev antikt (1/2013), Varvsindustrins<br />

egen hovmålare<br />

(2/2013)<br />

Neulaniemi Miika: Ideoi ja<br />

ehdota toimintaa Kaupunginosaviikoille<br />

(1/2013), Kaupunginosaviikot<br />

jatkuvat heinäkuussa<br />

Kakskerrassa (2/2013)<br />

Nurmi Jussi: Turun pieni<br />

suuri mies sai aikalisän<br />

(1/2013), Verhoilutaitoa 100<br />

vuotta Itä-Turussa (1/2013),<br />

Ylen alueuutisten kurssi nousussa<br />

– jutut uudistuvat, Ikinaakat<br />

lennossa -sarja (1/2013), Turun<br />

Mr Googlen unelma toteutumassa<br />

(2/2013), Pentti-Oskari<br />

avoimena: ”Naapurin tunnustus<br />

lämmittää parhaiten” (3/2013),<br />

Alimatruusit Turku-laivalla<br />

(3/2013), Kenen joulukaupunki<br />

Turku on nyt?, Ikinaakat lennossa<br />

-sarja (4/2013)<br />

Pajula Raili: Paloaseman<br />

museotila esittelee vanhoja<br />

sammutusvälineitä (1/2013),<br />

Kauppaneuvos Koivurinta: ”Arkeologia<br />

on kansakunnan muisto”<br />

(1/2013), Kuurojen opetuksen<br />

isä C.O. Malm (2/2013),<br />

Alapakka, välipakka, peräpakka,<br />

Nummenpakka, Kaupunginosissa<br />

tapahtuu -sarja (2/2013),<br />

Muotikuu loistaa Turun taivaalla<br />

(3/2013), Pääskyvuori<br />

– Svalberga, Kaupunginosissa<br />

tapahtuu -sarja (3/2013)<br />

Peltonen Brita: En skolresa<br />

från Åbo till Göteborg i maj<br />

1945 (1/2013)<br />

Purssila Kari: Tavallisen erikoinen<br />

<strong>turku</strong>lainen ikiliikkuja<br />

(4/2013)<br />

Ruola Pekka: Eero Mantere<br />

Turun kaupunginjohtajana<br />

1942-1951 (1/2013), Kalervo<br />

Pellinen Turun kaupunginjohtajana<br />

1952-1961 (2/2013),<br />

Harras Kyttä Turun kaupunginjohtajana<br />

1961-1963 (3/2013),<br />

Väinö J. Leino Turun kaupunginjohtajana<br />

1964-1989<br />

(4/2013)<br />

von Schöneman Aiju: Turun<br />

Valkonauhayhdistyksen<br />

toiminta on aina ajankohtaista<br />

(2/2013), Jouluaattona ei tarvitse<br />

olla yksin ja nälkäinen<br />

(4/2013), Isä Andreas piipahti<br />

kotinurkillaan Turussa, Luomua<br />

ja ekumeniaa Valamosta<br />

(4/2013)<br />

Turkuseuran hallitus <strong>2014</strong><br />

Puheenjohtaja<br />

Markku Monnonen<br />

Varapuheenjohtajat<br />

Sanna Kupila<br />

Tryggve Forssell<br />

Jäsenet<br />

Harri Andersson<br />

Ari Hakulinen<br />

Jorma Hellstén<br />

Tapio Jokinen<br />

Sirkka-Liisa Kavén<br />

Pirkko Keskinen<br />

Historiajaosto<br />

Julkaisujaosto<br />

Kaupunginosajaosto<br />

Kulttuurijaosto<br />

Lehtijaosto<br />

Murrejaosto<br />

Nuorisojaosto<br />

Retkijaosto<br />

Svenska sektionen<br />

Syrjäsuo Kristiina: Turun<br />

Flikka ja Poika 2012-2013, Vilma<br />

Kivekäs ja Lauri Koistinen<br />

edustavat <strong>turku</strong>laista nuorisoa<br />

(1/2013), Mauno Koiviston<br />

kunniaksi nimettyjä kohteita<br />

Turussa (3/2013), Kakskerta<br />

on vuoden 2013 kaupunginosa<br />

(3/2013), Kulttuuri<strong>turku</strong>lainen<br />

Raija Lehmussaari sai nimikkopuun<br />

Samppalinnan puistoon<br />

(4/2013)<br />

Vuorinen Risto: Ruppe<br />

friskantuma (1/2013), Miäli<br />

niim pahotetti (2/2013), Kyl<br />

polisei ain tarvita (3/2013), Kamala<br />

ku unhotta (4/2013)<br />

Åkerfelt Mia: ÅST:s nya<br />

chef tillbaka där han började<br />

1978 (2/2013), Åbo svenska arbetarinstitut<br />

inleder höstterminen<br />

under ledning av ny rektor<br />

(3/2013)<br />

Heikki Lehtonen<br />

Jaakko Mäkikalli<br />

Olli Porra<br />

Esko Matti Pulkkinen<br />

Paula Saarento<br />

Eveliina Tähti<br />

Marja-Leena Vira<br />

Sixten Westerby<br />

Mia Åkerfelt<br />

Hallituksen sihteeri<br />

toiminnanjohtaja<br />

Kristiina Syrjäsuo<br />

Turkuseuran jaostojen puheenjohtajat<br />

Rauno Lahtinen<br />

Vuokko Valkamo<br />

Tapio Jokinen<br />

Maritta Flykt<br />

Jussi Nurmi<br />

Risto Vuorinen<br />

Eveliina Tähti<br />

Leena Tiusanen<br />

Gun Herranen<br />

Hallituksen jäsenten ja jaostojen puheenjohtajien<br />

yhteystiedot on julkaistu seuran kotisivuilla<br />

www.<strong>turku</strong>seura.fi<br />

Kannen kuva: Svenska Gårdenin rakennukset osoitteessa Aurakatu 1 kuvasi lehden etukanteen<br />

Mia Åkerfelt. Aiheesta lisää lehden sivuilla 20-21.<br />

2


ÅBO, VÅR STAD<br />

N:o 1 – <strong>2014</strong><br />

56. vuosikerta<br />

Julkaisija – Utgivare:<br />

Turkuseura – Åbosamfundet r.y.<br />

Pääkirjoituksen Suomen<br />

Turku -lehden kevätnumeroon<br />

kirjoitti Turun yliopiston rehtori<br />

Kalervo Väänänen.<br />

Perinteen<br />

voima ja vaara<br />

Turussa akateemisen<br />

koulutuksen<br />

perinne on vuosisatoja<br />

pitempi kuin missään<br />

muualla Suomessa. Tunnemme<br />

valitettavan huonosti<br />

1600- ja 1700-luvun<br />

akateemisia saavutuksia<br />

ja tapahtumia. Osasyynä<br />

siihen lienee alkuperäisen<br />

Turun Akatemian siirtyminen<br />

Helsinkiin Turun<br />

palon jälkeen ja sitä kautta<br />

menetetty suora yhteys<br />

sen historiaan.<br />

Pitkän yliopistollisen<br />

historian lisäksi Turku on<br />

myös toisella tapaa omaleimainen<br />

suomalaisena<br />

yliopistokaupunkina. Lähes<br />

sata vuotta kaupungissa<br />

on elänyt rinnan kaksi<br />

monialaista suomalaista,<br />

mutta erikielistä, yliopistoa.<br />

Se on rikkaus, jota ei<br />

ole mielestäni osattu täysimääräisesti<br />

käyttää hyväksi<br />

kaupungin ja alueen<br />

parhaaksi.<br />

Menneinä vuosina, ainakin<br />

ajoittain, yliopistot<br />

ovat kokeneet toisensa<br />

kilpailijoikseen. Tänä päivänä<br />

asia on toisin. Erikieliset<br />

yliopistot vahvistavat<br />

toisiaan ja jatkuvasti lisääntyvä<br />

ja molempia hyödyttävä<br />

yhteistyö koituu<br />

kaikkien parhaaksi. On<br />

hyvä huomata, että yhteistyö<br />

voi kasvaa myös ystävällismielisen<br />

keskinäisen<br />

kilpailun kautta.<br />

Parhaimmillaan vahva<br />

perinne on parempaan<br />

tulevaisuuteen kantava<br />

ja sinne tietä avaava voima.<br />

Pahimmillaan siitä<br />

voi tulla rasite, joka estää<br />

näkemästä muutosten<br />

välttämättömyyttä ja viivästyttää<br />

tulevaisuuden<br />

kannalta tärkeitä uudistuksia.<br />

Perinteistä rikkaana<br />

kaupunkina Turulla on<br />

mahdollisuus molempiin.<br />

Erityisesti päättäjien on<br />

ymmärrettävä syvällisesti<br />

vahvaan perinteeseen liittyvä<br />

voima, mutta myös<br />

siihen liittyvä kehityksen<br />

estymisen vaara.<br />

Turun yliopisto on halunnut<br />

säilyttää monia<br />

akateemisiin traditioihin<br />

liittyviä vanhoja perinteitä.<br />

Olemme kokeneet ne<br />

tärkeinä kunnianosoituksina<br />

edeltävien sukupolvien<br />

työtä kohtaan. Mielenkiintoista<br />

on, että tänä päivänä<br />

erityisesti opiskeleva nuoriso<br />

tuntuu pitävän arvossa<br />

vanhoja opiskeluun ja<br />

akateemiseen perinteeseen<br />

liittyviä tapoja ja käytänteitä.<br />

Se luultavasti tasapainottaa<br />

ja antaa tiettyä<br />

turvallisuuden tunnetta<br />

nopeasti muuttuvassa opiskeluympäristössä.<br />

Opiskelijoiden toivomuksesta<br />

tiedekunnat ovat<br />

muun muassa elvyttäneet<br />

vanhan, ja välillä jo lähes<br />

kadonneen, Publiikkikäytännön.<br />

Valmistumista<br />

halutaan juhlistaa yhdessä<br />

opiskelutovereiden, opettajien,<br />

sukulaisten ja ystävien<br />

läsnä ollessa.<br />

On ollut mielenkiintoista<br />

seurata valmistumistilaisuuksissa<br />

pidettyjä opiskelijoiden<br />

ja opettajien<br />

juhlapuheita. Lähes poikkeuksetta<br />

opiskelijan aikalaisarvio<br />

yliopiston ja koko<br />

yhteiskunnan henkisestä<br />

tilasta on selvästi valoisampi<br />

kuin opettajan. On<br />

erittäin ilahduttavaa, että<br />

asia on juuri näin päin.<br />

Tulevaisuus näyttää<br />

kummat olivat lähempänä<br />

totuutta. Toivon että uskon<br />

opiskelijoiden aistivan<br />

meitä opettajia paremmin<br />

tämän aikakauden todellisen<br />

hengen.<br />

3


Erinomaiset kokemukset<br />

sekä kunnallishallinnosta<br />

että ministerinä<br />

ja europarlamentaarikkona<br />

hankkinut Pertti<br />

Paasio pitää Turun seudun<br />

kuntarajojen uudistamisia<br />

tuiki tarpeellisina.<br />

Paasio puntaroi, että<br />

tarkistuksiin joudutaan,<br />

mutta että vahvistuksiin<br />

ei vielä tällä vaalikaudella<br />

päästä.<br />

– Valmistelussa on tapahtunut<br />

virheitä ja<br />

paikalliset kunnallishallinnon<br />

kokeneet osaajat<br />

olisi tarvinnut ottaa<br />

paremmin mukaan jo<br />

paljon varhaisemmassa<br />

vaiheessa, arvostelee<br />

Paasio.<br />

– Kuntarakenneuudistus olisi<br />

mittasuhteistaan huolimatta ollut<br />

erittäin hyvin ennustettava<br />

prosessi. Mitään yllättävää ei<br />

ole tapahtunut. Lähes jokainen<br />

puheenvuoro olisi ollut<br />

kirjoitettavissa etukäteen. On<br />

tyydytty lähinnä vertailemaan<br />

eri vaihtoehtoja ilman, että itse<br />

prosesseja olisi riittävästi hallittu.<br />

– Esimerkiksi Rauno Saari<br />

on mielestäni kärkiasiantuntija,<br />

jota pitäisi kuulla tarkemmin ja<br />

laajemmalti. Taikuri hänkään ei<br />

ole.<br />

Paasion mukaan kysymys on<br />

nimenomaan lounaisen Suomen<br />

menestyksestä, ei vain Turun.<br />

Turku on ilmoittautunut Itämeren<br />

sarjaan, jossa ovat mukana<br />

mm. Pietari, Tukholma, Riika,<br />

Tallinna ja Helsinki.<br />

– On ihan selvää, että Turku<br />

– johon lasken Turun seudun<br />

– tarvitsee kaikki voimavarat,<br />

jotta siinä sarjassa pärjättäisiin,<br />

eikä se ole helppoa sittenkään.<br />

Muita mahdollisuuksia ei ole.<br />

Turun seutu on mm. maantieteellisistä<br />

syistä hyvin erilaisessa<br />

asemassa kuin esimerkiksi<br />

Tampere ja Pirkanmaa.<br />

Tampere on läpikulkupaikka,<br />

jota tukevat politiikan ja talouselämän<br />

päätöksissä myös seudut<br />

siitä pohjoiseen, vaikkapa<br />

Pertti Paasio kaipaa vahvistuksia<br />

Uusi Turun seutu<br />

välttämätön<br />

Itämeren sarjaan<br />

o Euroopan<br />

parlamentin jäseneksi<br />

ja kvestoriksikin<br />

aikanaan<br />

edennyt Paasio<br />

iloitsee nyt kandidaatteina<br />

olevista<br />

ehdokkaista.<br />

Heistä siilaantuu<br />

vuorovaikutukseen<br />

ja verkottumiseen<br />

kykenevä<br />

ja aikaansaava<br />

joukko, joka<br />

pystyy vaikuttamaan<br />

Suomen<br />

puolesta. Turussa<br />

hän on ylpeä<br />

uudistuneesta ja<br />

ihmisten käyttöön<br />

avautuneesta<br />

Aurajokirannasta<br />

ja Hansakorttelista,<br />

joka<br />

on muokannut<br />

meitä vähemmän<br />

pidättyväisiksi.<br />

Pohjanmaalle, Keski-Suomeen<br />

ja Ouluun. Turku on kartalla<br />

pussinperä, joka avautuu vain<br />

merelle.<br />

– Tällöin kilpailukyvyn mittaaminen<br />

tapahtuu ihan eri<br />

aseilla, se on vähän eri lajiakin.<br />

Ongelmana on sekin, että<br />

tätä ei ole oikein Turun seudulla<br />

ymmärretty. On vaikeaa nähdä,<br />

miten pirstaleinen hallinto voisi<br />

olla tässä hyödyksi.<br />

Koordinaatit<br />

sekaisin nyt<br />

– Tässä on itse asiassa käynyt<br />

niin, että tämä kaupunkiseutu<br />

on kasvanut horisontaalisesti<br />

vaakasuoraan ja Turun kaupungin<br />

alue Paattisten kärkeen<br />

kapealle rajapiikille on mennyt<br />

vertikaalisesti pystysuoraan. Ne<br />

eivät ole kohdanneet toisiaan.<br />

Kuntarajat ovat muodostuneet<br />

toisella tavalla kuin itse kaupunkiseutu.<br />

Tämä on johtanut<br />

siihen, että oli tavaton määrä<br />

asukasluvultaan pieniä kuntia<br />

ja vastaavasti paljon hallintoa.<br />

Oli parikymmentä kunnanjohtajaa,<br />

enemmän valtuutettuja<br />

kuin Helsingissä ja niin edelleen.<br />

Vain muutama vuosi sitten<br />

Turun seutukunnassa oli 18<br />

kuntaa, kun väestöltään suunnilleen<br />

samankokoisessa Tampereen<br />

seutukunnassa oli 7 kuntaa.<br />

Järkevillä kuntaliitoksilla<br />

on Turun seudulla sittemmin<br />

voitu edetä. On vaikea nähdä,<br />

miksi seudun keskuskunta, Turku,<br />

olisi pidettävä kehityksestä<br />

syrjässä.<br />

Paasio näkemyksen mukaan<br />

kuntarakenneuudistus on kuitenkin<br />

jumiutumassa, koska<br />

ratkaisumalleja laadittaessa ei<br />

ole osattu riittävästi ottaa huomioon<br />

sitä, millaisia paineita<br />

siihen sisältyy hallintomallien<br />

lisäksi. Huono prosessinhallinta<br />

on kariuttamassa tärkeät<br />

uudistukset.<br />

– Ei ole riittävästi ymmärretty,<br />

että tunteet ovat tosiasioita.<br />

Myös epäluulot ovat tosiasioita,<br />

vaikka niitä pidettäisiinkin väärinä.<br />

Vanhat, vuosien takaiset<br />

konfliktit ovat nekin tosiasioita,<br />

vaikka niihin liittyneet henkilöt<br />

olisivat jo väistyneet. Lakitekstin<br />

laadinnan ohella olisi voinut<br />

varmaankin omistaa riittävästi<br />

huomiota ministeriön ja paikallistason<br />

erilaisille näkökulmille.<br />

– Toisaalta on myös niin, että<br />

Turun seudulla on paljon kuntia,<br />

jotka ovat Turun ikäisiä,<br />

4


vanhempiakin kuin Turku. Siinä<br />

on voimakasta emotionaalista,<br />

tunteellista latausta ja sekin<br />

on otettava huomioon ja vähän<br />

vaikuttaa siltä, että kuntarakenneuudistusta<br />

suunniteltaessa ei<br />

ole itse asiassa kiinnitetty huomiota<br />

näihin asioihin ollenkaan.<br />

Se on ollut selvästi tulehduttamassa<br />

ja tukahduttamassa keskustelua.<br />

On rakentunut esteitä<br />

luonnollisen yhteistyön puitteisiin.<br />

Yhteistyökin<br />

maksaa<br />

– Meillä on tiettyjä sanoja, jotka<br />

ovat myönteisiä ihmisten mielissä.<br />

Sellainen sana on yhteistyö.<br />

Sen painokas toistaminen<br />

on tehokasta. Kun sanotaan, että<br />

ei tarvita rakenteellisia uudistuksia<br />

vaan yhteistyötä, unohdetaan,<br />

että jokainen yhteistyömallikin<br />

maksaa erikseen.<br />

Yhteistyö maksaa: Pitää olla<br />

hallintoa, pitää olla tietty määrä<br />

toimistotiloja ja työnjakoa,<br />

päätäntävaltaa ja demokratiaa.<br />

Se on todellinen hintakysymys<br />

myös. Tässä mielessä on pakko<br />

olla jossain mielessä pessimistinen.<br />

Liian herkästi hyväksytään<br />

väite, että rakenteellinen<br />

uudistus korvataan yhteistyöllä.<br />

– Mutta ei tätä väkisin voi<br />

saada aikaan. Jos luodaan sellainen<br />

tilanne, että pannaan<br />

väkisin yhteen, mikä näyttäisi<br />

noin alue- ja talousmatemaattisesti<br />

ihan hyvältä, ihmisten<br />

tunteet ja kiintymykset perinteiseen<br />

kotikuntaan ylittävät<br />

sen, eikä siitä tule mitään. Vihan<br />

ilmapiirissä ei voi mitään<br />

rakentaa. Väkisin tehty ratkaisu<br />

johtaa huonosti tehtyyn työhön<br />

ja uudistuksen vesittymiseen,<br />

kommentoi Paasio.<br />

– Jos minulta kysytään, mitä<br />

pitäisi tehdä, niin ehdottaisin,<br />

että mietittäisiin hiukan, minkälainen<br />

on prosessi eikä vain<br />

se, että verrataan kahta lopputulosta.<br />

Tyhjennetty<br />

ilmapallo?<br />

– Ongelmana on sekin, että<br />

asiantuntijoina ei ole käytetty<br />

riittävästi ja alusta asti niitä,<br />

joilla on käytännön kokemusta<br />

ja sen tuomaa asiantuntemusta:<br />

esimerkiksi kokeneita luottao<br />

Pertti<br />

Paasio mieltää<br />

itsensä <strong>turku</strong>laiseksi<br />

vaikka<br />

on syntynyt<br />

Helsingissä.<br />

Kuva on Turun<br />

Portsasta ja<br />

kesältä 1944.<br />

Paasioilla oli<br />

myös vuokrattu<br />

kesämökki Hirvensalossa.<br />

– Tämä Turun muoto, joka minusta<br />

on vähän semmoinen niin<br />

kuin puoliksi tyhjennetty ilmapallo,<br />

joka roikkuu vappuhuiskusta…<br />

On varmaan ajateltu,<br />

että tämä alue muodostaisi sitten<br />

loppujen lopuksi ympyrän,<br />

mutta näin ei ole käynyt. Erityisesti<br />

Turun seudulla on tunnelma<br />

ollut riitainen. On kovasti<br />

pyritty keksimään, että mitä ei<br />

pitäisi tehdä. Se mitä pitäisi<br />

tehdä ja mikä on välttämätöntä,<br />

siitä ei ole ollut oikein jutun<br />

juureksi.<br />

– Mutta meillä ei ole foorumia<br />

eikä perinnettä rauhassa<br />

keskustella keskenämme: hyvin<br />

lyhyessä ajassa yleensä keskustelu<br />

menee siihen, että lakataan<br />

puhumasta asiasta ja ruvetaan<br />

puhumaan taka-ajatuksista, joita<br />

jokainen on keskustelukumppanin<br />

puheissa näkevinään.<br />

Kasvottomat<br />

”hattivatit”<br />

mushenkilöitä, valtuutettuja,<br />

kunnan-kaupunginhallituksen<br />

jäseniä, kunnanjohtajia. On ollut<br />

pikkuisen liikaa helsinkiläisiä;<br />

on lainvalmistelijat, jotka<br />

istuvat kirjoituspöytien takana<br />

ja toisaalla professorit, jotka tulevat<br />

kuin hattivatit muumilaaksoon,<br />

yhtäkkiä ilmestyy näitä<br />

kaikkien tieteiden asiantuntijoita,<br />

joita sitten siteerataan ehdottoman<br />

totuuden ilmoittajina.<br />

Paasio väittää, että pitkään<br />

kunnallishallinnossa olleet ovat<br />

näissä asioissa parempia asiantuntijoita<br />

kuin professorit.<br />

– En jaksa olla hurjan optimistinen<br />

siinä, että nämä kuntauudistukset<br />

ehditään saada<br />

valmiiksi kuluvan vaalikauden<br />

aikana. Siinä on aikataulu laskettu<br />

sillä tavalla, että oletus<br />

siitä että tulee ongelmia, joita<br />

ei osattu ennakoida, on jätetty<br />

kokonaan huomiotta. Oletetaan<br />

vain, että homma menee eteenpäin.<br />

Ei mikään hallintouudistus<br />

mene niin, ettei odottamattomia<br />

ongelmia tulisi.<br />

Hallinnon keventäminen ja<br />

järkeistäminen ovat joka tapauksessa<br />

ainoita mahdollisuuksia<br />

saada aikaan voimavaroja<br />

kunnallisten palveluiden turvaamiseen.<br />

Tätä tavoitetta ei<br />

voida saavuttaa rakentamalla<br />

jatkuvasti uusia pieniä hallintokoneistoja.<br />

Tämän pitäisi olla<br />

hyväksytty lähtökohta.<br />

– Eikä riitä väittää enää sitä,<br />

että tähän asti on menestytty<br />

yksittäisessä kunnassa hyvin.<br />

Kysymys onkin jatkossa Varsinais-Suomen,<br />

Turun seudun<br />

menestymisestä, ei sen osan<br />

menestymisestä, summaa Paasio.<br />

Haastattelu:<br />

Jussi Nurmi<br />

Kuvat:<br />

Pertti Paasion arkisto<br />

5


Riitta<br />

Vanhatalo<br />

Syntynyt: Kärsämäki 1963<br />

Perhe: Avopuoliso ja aikuinen<br />

poika<br />

Asuinpaikkakunta: Kirkkonummi<br />

Koulutus: FM, valmistunut<br />

Jyväskylän yliopistosta<br />

pääaineena puheviestintä.<br />

Tohtoriopiskelija Tampereen<br />

yliopistossa, väitöskirjatutkimus<br />

liittyy<br />

verkostoviestintään.<br />

Mieluisin harrastus: Metsässä<br />

samoilu, sienestys,<br />

opiskelu, dekkarit tällä<br />

hetkellä<br />

Lempikirjailija: Eeva<br />

Joenpelto, Sofi Oksanen,<br />

Katja Kettu<br />

Ketä ihailen: Minna Canth<br />

o Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliiton toimistossa Helsingin Kalevankadulla.<br />

(Kuva: Kristiina Syrjäsuo)<br />

Uutta naisenergiaa<br />

kotiseututyöhön<br />

Suomen Kotiseutuliiton<br />

uudella toiminnanjohtajalla<br />

on vankka toimittajan<br />

tausta. Riitta<br />

Vanhatalo työskenteli<br />

pitkään Yleisradiossa.<br />

Ennen toimittajan uraa<br />

hän oli opettajana, kulttuurisihteerinä<br />

ja kirjastotoimenjohtajana<br />

Pohjois-Pohjanmaan<br />

Kärsämäellä. Opiskelut<br />

ja työelämä ovat kuljettaneet<br />

hänet nyt Helsingin<br />

seudulle. Nykyinen<br />

koti on Kirkkonummella.<br />

– Vahvimmat juureni<br />

ulottuvat edelleen synnyinseudulleni<br />

Kärsämäelle<br />

ja Pyhäjokilaaksoon,<br />

Vanhatalo kertoo.<br />

Riitta Vanhatalo aloitti Suomen<br />

Kotiseutuliitossa syyskuussa.<br />

Hänen tehtäväkenttäänsä kuuluvat<br />

yleishallinto, järjestöllinen<br />

kehittäminen ja sidosryhmän<br />

suhteet. Kotiseutuliitto on keskusjärjestö,<br />

joka vaalii etenkin<br />

paikallista kulttuuriperintöä ja<br />

kotiseututoimintaa. Jäseninä<br />

on 660 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä<br />

sekä lukuisia<br />

alueellisia kotiseutujärjestöjä,<br />

maakuntaliitot, 104 Suomen<br />

kuntaa sekä lukuisia valtakunnallisia<br />

järjestöjä.<br />

– Kuntauudistusten keskellä<br />

kotiseutuhenki on iso voimavara,<br />

muistuttaa Riitta Vanhatalo.<br />

Paikallinen<br />

toiminta vahvuus<br />

Suomen Kotiseutuliitto yhdistää<br />

läpi Suomen kaikki paikalliskulttuurista<br />

ja kotiseututyöstä<br />

kiinnostuneet.<br />

– Kotiseutuliiton vahva ydin<br />

on paikallisessa toiminnassa<br />

satojen kotiseutuyhdistysten<br />

piirissä. Kotiseututyö kaupungissa<br />

ja maaseudulla on usein<br />

kuitenkin erilaista, muistuttaa<br />

Riitta Vanhatalo.<br />

Maaseudulla kotiseutuyhdistyksillä<br />

on usein oma museo<br />

ylläpidettävänä samoin kuin<br />

kotiseutuarkistokin. Kaupungeissa<br />

kuten Turussakin museoita<br />

ylläpitää kaupunki ja paikalliset<br />

yhdistykset voivat viedä<br />

arkistonsa maakunta-arkistoon<br />

säilytettäväksi. Kotiseututyötä<br />

kaupungin sisällä tekee useampi<br />

yhdistys. Turussakin toimii Turkuseura<br />

ja kaupunginosaseurat.<br />

– Syksyllä vierailin monissa<br />

kotiseutuyhdistysten kokouksissa,<br />

kuten Turkuseurankin<br />

vuosikokouksessa. Pääsin tutustumaan<br />

kentän toimijoihin,<br />

sanoo toiminnanjohtaja Vanhatalo.<br />

Toimistotyötä<br />

ja matkustelua<br />

Keväällä valitaan Suomen Kotiseutuliiton<br />

vuosikokouksessa<br />

valtuuston jäsenet. Sitä ennen<br />

maakuntaliitot järjestävät oman<br />

alueensa valintakokoukset,<br />

joissa alueen valtuustoehdokas<br />

valitaan. Turkuseuran ja kaupunginosaseurojen<br />

edustajat<br />

osallistuvat Varsinais-Suomen<br />

liiton järjestämään valintakokoukseen.<br />

– Nämä valintakokoukset vievät<br />

minua taas ympäri Suomea.<br />

Pitää löytää tasapaino toimistotyön<br />

ja matkustelun välille, niin<br />

jaksaa, toteaa toiminnanjohtaja<br />

leikkisästi.<br />

Tällä kertaa kokouksiin osallistuu<br />

Kotiseutuliitosta myös<br />

järjestöpäällikkö Liisa Lohtander.<br />

Riitta Vanhatalolla on takana<br />

on runsas puoli vuotta Suomen<br />

Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana.<br />

– Työ on vastannut odotuksia<br />

ja paljon on tullut positiivisia<br />

yllätyksiäkin vastaan, kommentoi<br />

Vanhatalo työtään.<br />

Tämän vuoden valtakunnalliset<br />

kotiseutupäivät vietetään Hämeenlinnassa<br />

7.-10.8. Tapaamisiin<br />

Hämeenlinnassa!<br />

Raili Pajula<br />

6


Kuva: Turun museokeskus/G. Welin<br />

Teksti: Rauno Lahtinen<br />

Elämää Turussa<br />

1920- ja 1930-luvuilla<br />

Sarjan 17. osa<br />

Yllä oleva kuva on otettu Aurajoen rannassa vuonna 1928. Kuvakulma on kuitenkin erikoinen, eikä paikka<br />

varmaankaan ole heti kaikille tuttu.<br />

Kyseessä on Läntinen Rantakatu 35. Kuvan keskellä näkyvä kivitalo on entinen Hotel du Nord, joka oli<br />

jokirannan koristeellisimpia rakennuksia. Rakennus oli alun perin tehty vuonna 1868 asuintaloksi kauppias<br />

Karl August Rönnbergille. Ratainsinööri Hugo Neuman osti talon vuonna 1887 ja muutti sen hotelliksi.<br />

Samalla rakennus sai kaksi lisäkerrosta. Kohti Koulukatua ollut hotellin pääjulkisivu ei kuvassa näy, mutta<br />

Rantakadun puoleinen koristeellinen erkkeri kylläkin.<br />

Hotellitoiminta loppui kannattamattomana jo 1800-luvun lopulla, mutta alakerran ravintola jatkoi toimintaansa.<br />

Vuonna 1913 rakennus siirtyi Höyrylaiva Oy Borelle, joka muutti sen konttorikseen. Entinen hotelli ja<br />

kuvan etualalla olevat 1800-luvun puolivälin puutalot purettiin pian kuvan ottamisen jälkeen 1928. Paikalle<br />

valmistui seuraavana vuonna arkkitehtitoimisto Jung & Jungin suunnittelema Höyrylaivaosakeyhtiö Boren<br />

talo, joka on paikalla edelleen.<br />

Taustalla näkyvät 1800-luvun lopulta peräisin olleet pyöreä kioski sekä höyrylaivasataman suojakatokset,<br />

jotka on niin ikään purettu.<br />

7


Ihan tässä lähellä.<br />

Paikallinen konttoriverkostomme palvelee sinua Turussa Maariankadulla, Hämeenkadulla, Kauppatorilla, Länsikeskuksessa<br />

ja Vähä-Heikkilässä sekä Kaarinassa, Naantalissa, Paraisilla, Raisiossa, Ruskolla ja Vehmaalla.<br />

Tule tapaamaan meitä kotikulmillesi, ajanvarauksen pankki- ja vakuutusasioiden päivitykseen voit tehdä verkossa<br />

op.fi , puhelimitse 010 256 9213* tai konttorissa. Tai valitse mikä tahansa itsellesi sopiva paikka ja tapaa asiantuntijamme<br />

verkko- tai puhelinneuvottelussa. Pankki- ja vakuutusasiasi hoidat kätevästi myös OP-verkkopalvelussa<br />

ja OP-mobiilissa, milloin ja missä vain.<br />

Lisätietoja<br />

op.fi/paikalliseen<br />

tai skannaa koodi<br />

Yhdessä hyvä tulee.<br />

*Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.)<br />

Puutarhan kuningattaret Piha & terassi Keittiöpuutarha Puutarhanhoito Piharakennukset<br />

Tykkää meistä Facebookissa<br />

www.facebook.com/PihaPuutarha<br />

www.pihapuutarhamessut.fi<br />

Minna Toivasen<br />

Puutarhatyönäytökset<br />

Samalla lipulla<br />

myös Perinnekoti-messuille<br />

-MESSUT 28.–30.3.<br />

Messuilla<br />

ohjelmassa<br />

• 500m² yleiskoristelualue ja<br />

Keittiöpuutarha<br />

• Perinnekasvinäyttely ja<br />

lapsille mansikanistutusta<br />

• Vinkkejä kivi- ja terassirakentamiseen<br />

• Runsas ohjelma täynnä<br />

puutarha-asiantuntijoita<br />

• Noin 150 näytteilleasettajaa!<br />

Mukana<br />

huippu luennoitsijoita,<br />

kuten luomupuutarhuri<br />

Suvi Lehtonen,<br />

Sonja Lumme<br />

ja Panu Kaila<br />

Yhteistyössä:<br />

8


Risto<br />

Vuorinen:<br />

– Meinak meijäm pappa<br />

lähte jo kotti?<br />

– Mihenkkäs kotti. Mää<br />

mene Martan tykö. Jos<br />

tyttöystävä keksis mul<br />

vähäm paremppa ohjelma.<br />

Ei tartte mököttä.<br />

Lainaus on Turun ”murremestari”<br />

Risto Vuorisen tuoreimmasta,<br />

kuudennesta kirjasta ja kertoo<br />

oivallisesti ja napakasti Turun<br />

murteen päälinjoista. Vuorisen<br />

kynästä on lähtenyt kirjallisia<br />

teoksia ainakin pariinkymmeneen<br />

hyvin erilaiseen projektiin.<br />

Vuorisen teksti on yhä terävää ja<br />

tuotanto runsaanlaista.<br />

Alkujaan Vuorinen on Portsan<br />

poikia ja eläkkeellä Naantalin<br />

kaupunginsihteerin virasta.<br />

Hän on elänyt puolet elämästään<br />

Turussa ja harva osaa päätellä<br />

miehen seuraavan täyden vuosikymmenen<br />

oikein. Pirteys itse<br />

ei halua niinkään ikävuosistaan<br />

puhetta pidettävän.<br />

Mutta miksi murre on vienyt<br />

miehen mukanaan?<br />

– Se on oma tarinansa. Osallistuin,<br />

mm. maineikkaan partiolaisen<br />

Aku Leinon 80-vuotispäiville.<br />

Turkuseuran silloinen<br />

puheenjohtaja Heikki Winter<br />

– joka oli myös kansakoulukavereitani<br />

– tuli juttelemaan ja<br />

pyysi suoraan: Rupea kirjoittamaan<br />

Suomen Turku -lehteen<br />

murrepakinoita. Kyllä se sinulta<br />

onnistuu, ryhdy hommiin vaan.<br />

– Olin kirjoittanut jo kolumneja<br />

Turun Sanomiin. Harkittuani sanoin,<br />

että voin minä yrittää.<br />

Tämä oli vuonna 1991.<br />

Innostuin<br />

niin ...<br />

– Hyllyssäni oli Kummottoskirja,<br />

joka oli ilmestynyt 1989.<br />

Sen verran olin siis jo murteista<br />

kiinnostunut ollut. Otin kirjan<br />

hyllystä ja luin sen kerran, pari –<br />

taisi olla kolmekin kertaa läpitte.<br />

Innostuin niin pirusti. Ensimmäisen<br />

pakinani kirjoitin Suomen<br />

Turkuun 1991 maaliskuussa<br />

Ṁikähän oli aiheena?<br />

– Turkua se koski... Juu se taisi<br />

olla Turu metro, en ole ihan<br />

varma. Siit lähtien olen kirjoittanut<br />

vuosittain pakinan joka<br />

Jokainen puhuu<br />

murretta oikein<br />

– jos on...<br />

ainoaan lehteen.<br />

Onko jutun aiheen löytäminen<br />

joskus pulmallista?<br />

– Ei, kun mul o jo varasto niin<br />

suuri. Kaikkiaan olen kirjoittanut<br />

noin 500 pakinaa. Jussi ja<br />

Mari pakinoita on varastossa<br />

joku 120. Aiheet saan ussemite<br />

mediast, simmossi melkke uutismaissi<br />

– mut mää olen aika<br />

tarkkakorvanen kans, et mitä<br />

ihmiset puhu... teatteris vaik,<br />

ussemat pakinat liitty ai jollan<br />

tappa Turkku.<br />

Ja juttujen sisältöön kuuluu<br />

olennaisesti huumorisi, ihmistä<br />

ymmärtävän sorttinen?<br />

– Niin, se on luontevaa mulle,<br />

kyl se luonnostaan tulee. Et mittä<br />

varsinaissi vitsikirjoi en lue.<br />

Mutta Ollin (Väinö Nuorteva)<br />

pakinoita on kyllä tullut<br />

luettua, on muuten mielipakinoitsijani.<br />

Erkki-Mikael Salmen<br />

ja KaidePuun pakinoita ja<br />

englantilaista huumoria ja KardeMummanki.<br />

Vähissä ovat<br />

kotimaiset, Veikko Huovinen<br />

kuuluu mieleisiini, Arto Paasilinnaan<br />

en oikein ole saanut<br />

otetta – hänel on vähä jalat irti<br />

maast.<br />

Vuorinen on vetänyt Turkuseuran<br />

murrejaostoa vuodesta<br />

1993 ja vetää edelleen.<br />

– Meil oli alkuun mukana<br />

1920-lukukin, mutta pitkien<br />

keskustelujen jälkeen me luovuimme<br />

siitä ja paljon ruotsin<br />

lainasanoja jäi pois. Ja tämä,<br />

mitä me vaalimme Turun murreperinteenä,<br />

on 30- ja 40-luvuilta.<br />

Kyl se ihan käyttökieli<br />

on ollut, ei mittä huumorikieltä.<br />

Kummottos-kirja, Kalevi Wiikin<br />

kielioppi ja mun kirjani ja<br />

Jussi ja Mari ovat siinä linjassa.<br />

(Sen sijaan Hilma ja Akseli ovat<br />

20-luvulta).<br />

Turun murteen<br />

kultaiset säännöt<br />

– Murre on puhuttu kieli ja se<br />

muuttuu koko ajan. Jokanen<br />

puhu murretta oikein, mut kirjottamine<br />

o eri juttu... En sano,<br />

et sää puhut oikein ja joku muu<br />

o Risto Vuorinen kirjoittaa<br />

jatkuvasti, pakina joka viikko.<br />

Uusi kirja tulisi epävirallisen<br />

kontrahdin mukaan kolmen<br />

vuoden päästä. Portsan pojan<br />

äidin koti- ja kauppa (Lindellin<br />

talo) oli Linnanfältillä<br />

Linnankatu 71:ssä. (Kuva:<br />

Kristiina Syrjäsuo)<br />

väärin. Jos ne <strong>turku</strong>laissi ovat,<br />

niin ne puhu kaikki oikke.<br />

Se on selvä sääntö. Ja kieliopin<br />

mukaan Turun murtees on<br />

olennaista konsonanttien kahdentumine,<br />

et meil on lamppat<br />

ja hamppat ja m tulee silloin n:n<br />

paikal loppu, jos seuraava sana<br />

alkaa p:llä (esim. meijäm pappa).<br />

Kuinka kauan sulla kestää jutun<br />

kielen räätälöinti ja valmiiksi<br />

kirjoittaminen?<br />

– Kun mul vaa aihe o, niin<br />

teen jutun vartis tai ainaki alle<br />

tunnis on pakina valmis. Menen<br />

tietokoneen viereen ja kirjotan<br />

siitä suoraan.<br />

– Määhän olen kirjoittanut<br />

aina. Ihan nuorest lähtien. Hyvinki<br />

erilaista: Uuden Auran<br />

Kuusta kuuhun -runomuotoista<br />

kronikkaa (seitsemän vuotta/Ärräpää)<br />

aina Vappuneekerin vuoden<br />

riimikronikoihin (Ärräpää)<br />

ja marssien (Turun Riennon seuramarssi)<br />

ja laulujen (mm. Laulu<br />

Turul) sanoituksiin.<br />

– Kronikka oli yksi valtatekijä.<br />

Esikuvani ei ollut Helismaa<br />

vaan Hirviseppä. Kyl Heli<br />

Laaksonenkin hyvä on, vaikka<br />

onkin Ugin/Laitlan murretta.<br />

Arvostan häntä ja kirjoitustapaansa.<br />

Hänellä on yksi sama<br />

ominaisuus kuin mulla pakinoissa.<br />

Haluan, vaadin että loppunousun<br />

täytyy yllättää.<br />

– Kolumni edellyttää, että<br />

siinä on kannanotto, ehdotus.<br />

Se on mielipidekirjoitus.<br />

Pakinassa taas pamahtaa lopussa,<br />

kun on aikansa edetty:<br />

– Jos tyttöystävä keksis mul<br />

vähäm paremppa ohjelma. Ei<br />

tartte mököttä.<br />

Jussi Nurmi<br />

9


Demograf blev ny<br />

ordförande för FSH<br />

Vid Finlands svenska<br />

hembygdsförbunds<br />

höstmöte i slutet av<br />

november i fjol valdes<br />

docent Holger Wester<br />

från Jeppo, Nykarleby,<br />

till ny ordförande för<br />

förbundet sedan Peter<br />

Sjöstrand, som innehaft<br />

posten i åtta år, undanbett<br />

sig återval.<br />

Holger Wester tillträdde i början<br />

av år <strong>2014</strong>. Han är fil.dr. och docent<br />

i historia vid Uppsala universitet<br />

och i historisk demografi<br />

vid Åbo Akademi. Hans<br />

doktorsavhandling behandlade<br />

flyttningsrörelserna i Petalax,<br />

främst Amerikaemigrationen<br />

1860-1930, disputationen ägde<br />

rum 1977 i Uppsala.<br />

Från Uppsala flyttade Wester<br />

till Jeppo för att bli direktörsassistent<br />

vid Oy Keppo Ab, senare<br />

KWH-koncernen. Han är medlem<br />

i styrelsen för KWH-koncernen<br />

(1977-1980) och 1988-.<br />

Men Holger Wester har många<br />

strängar på sin lyra. Förutom<br />

att han är historiker har han en<br />

bakgrund inom pälsdjursnäringen<br />

som styrelsemedlem<br />

och sedermera ordförande i Turkistuottajat<br />

Oy (1979-) numera<br />

Saga Furs, som säljer farmade<br />

mink- och rävskinn i Vanda. I<br />

Finlands pälsdjursuppfödares<br />

förbund var han ordförande<br />

1980-1986.<br />

En historiker är<br />

alltid historiker<br />

I början av 1990-talet skrev<br />

Holger Wester boken om sin<br />

hemby, Söderfjärden i Solf u -<br />

tan för Vasa och 1995 blev han<br />

ordförande för den nygrundade<br />

Söderfjärdens hembygdsförening.<br />

Från 1996 är han styrelsemedlem<br />

i Svenska Österbottens<br />

hembygds- och museiförening<br />

och 2002-2010 och har lett studiecirklar<br />

kring ämnet Överjeppo<br />

by, vilket har resulterat i tre<br />

böcker.<br />

Wester har också skrivit<br />

vissa avsnitt i Malax historia<br />

2007 och i Vasa stads historia<br />

IV, som utkom 2006. Hans<br />

senaste publikation är en företagshistorik<br />

Mirka 70 år 2013.<br />

Under arbete har han en biografi<br />

över bergsrådet Emil Höglund,<br />

grundare av Keppo och<br />

Wiik&Höglund (KWH).<br />

Åbosamfundet ser fram<br />

emot fortsatt gott samarbete<br />

med Finlands svenska<br />

hembygdsförbund.<br />

Gun Herranen<br />

o Holger Wester är ny ordförande för Finlands svenska<br />

hembygdsförbund. (Bild: Privatarkiv)<br />

Hembygdsförbund sai uuden puheenjohtajan<br />

Suomessa toimiva ruotsinkielinen kotiseutuliitto Finlands<br />

svenska hembygdsförbund valitsi syyskokouksessaan marraskuun<br />

lopussa uuden puheenjohtajan. Peter Sjöstrand oli toiminut<br />

kahdeksan vuotta puheenjohtajana ja halusi vetäytyä<br />

tehtävästä. Uusi puheenjohtaja vuoden <strong>2014</strong> alusta on Uusikaarlepyyn<br />

Jepuasta kotoisin oleva dosentti Holger Wester.<br />

Wester on FT, historian dosentti Uppsalan yliopistossa ja<br />

historiallisen demografian dosentti Åbo Akademissa. Hänen<br />

väitöskirjansa (1977) käsitteli siirtolaisuutta Petalahdelta<br />

Amerikkaan.<br />

Holger Wester on kirjoittanut kotikylänsä historiikin ja<br />

toimii sen vuonna 1995 perustetun kotiseutuyhdistyksen<br />

puheenjohtajana. Hän on osallistunut moneen paikallishistorialliseen<br />

kirjoitusprojektiin Pohjanmaalla. Työn alla on<br />

nyt elämänkerta vuorineuvos Emil Höglundista, Keppon ja<br />

Wiik&Höglundin perustajasta.<br />

Turkuseura toivoo hyvää yhteistyötä uuden puheenjohtajan<br />

kanssa.<br />

10


Turun Flikka ja Poika 2013-<strong>2014</strong><br />

Katja Tihleman<br />

ja Juho Kankare<br />

edustavat <strong>turku</strong>laista nuorisoa<br />

Turkuseuran puheenjohtaja<br />

Markku Monnonen<br />

julkisti Turun<br />

Flikka ja Poika -kilpailun<br />

tuloksen Turun päivänä<br />

15.9.2013. Turun<br />

edustusnuoriksi kaudelle<br />

2013–<strong>2014</strong> nimitettiin<br />

18-vuotiaat Katja Tihleman<br />

ja Juho Kankare.<br />

He ovat Turun 26:nnet<br />

edustusnuoret. Neljän<br />

tyttöfinalistin joukosta<br />

Katja sai 281 ääntä ja<br />

neljän poikafinalistin<br />

joukosta Juho 324 ääntä.<br />

He ovat Turun päivän<br />

jälkeen edustaneet<br />

<strong>turku</strong>laista nuorisoa<br />

Turun kaupungin, Turkuseuran<br />

ja muiden yhteisöjen<br />

järjestämissä<br />

tilaisuuksissa.<br />

Katja ja Juho opiskelevat molemmat<br />

kolmannella vuosikurssilla<br />

Turun klassillisessa<br />

lukiossa. Lukion lisäksi Katjaa<br />

ja Juhoa yhdistää kummallekin<br />

tärkeä harrastus: partio. Partion<br />

lisäksi Katja viettää vapaa-aikaansa<br />

seurakunnan ja teatterin<br />

parissa. Juholla vapaa-aika kuluu<br />

partion ohella muun muassa<br />

lentopalloa harrastaessa. Nuoret<br />

ovat hyvin aktiivisia, mikä on<br />

tärkeä ominaisuus Turun Flikalle<br />

ja Pojalle.<br />

Katjan esitti Turun Flikka<br />

-kilpailuun ehdolle ystävä ja Juhoa<br />

ehdottivat lukion opettajat.<br />

Katjan elämänohje <strong>turku</strong>laisnuorille<br />

on ”Elämä kannattaa”<br />

ja Juhon elämänohje nuorille on<br />

”Enemmän tekoja, vähemmän<br />

valitusta”.<br />

Nuoret kertovat, että yleistunnelma<br />

valituksi tulemisesta on<br />

hyvä, ja he ovat viihtyneet Tuo<br />

Kauppatorilla Turun päivänä 15.9.2013 potretissa Turun<br />

Flikka ja Poika Katja Tihleman ja Juho Kankare (keskellä) vierellään<br />

edellisen kauden edustusnuoret Vilma Kivekäs ja Lauri<br />

Koistinen. (Kuva: Kristiina Syrjäsuo)<br />

Paljon<br />

keikkailua<br />

Katja ja Juho kertovat, että syksy<br />

lähti Turun päivästä mukavasti<br />

liikkeelle, sillä keikkailua<br />

oli syksyllä paljon. Katja ja<br />

Juho ovat olleet pääasiallisesti<br />

samoilla edustuskeikoilla. He<br />

ovat muun muassa juontaneet<br />

Kirjastosillan avajaisia, jakaneet<br />

itsenäisyyspäivän juhlakonsertin<br />

käsiohjelmia Turun<br />

konserttitalolla sekä vierailleet<br />

Liinahaan vanhainkodissa, jossa<br />

he pääsivät keskustelemaan<br />

asukkaiden kanssa yhteisestä<br />

kotikaupungistamme.<br />

Tämän lisäksi Katja on ollut<br />

edustamassa Henrikin seurakunnan<br />

lyhtyjuhlassa sekä Turun<br />

klassillisen lukion tapahtumissa,<br />

joissa Juhokin on ollut<br />

mukana.<br />

Itsevarmuus<br />

lisääntyi<br />

run edustusnuorina erinomaisesti.<br />

Katja kertoo myös, että<br />

valituksi tulemisen jälkeen hän<br />

huomaa tiedostavansa omaa<br />

olemustansa ja käytöstänsä<br />

enemmän.<br />

– Itsevarmuus on lisääntynyt<br />

ja nautin juontokeikoista, Katja<br />

sanoo.<br />

Juho korostaa, että Turun Poika<br />

-tittelin kautta hän on osallistunut<br />

tapahtumiin, joihin hän ei<br />

välttämättä muuten olisi päässyt.<br />

Tämä on hienoa, sillä hän<br />

on näiden tapahtumien avulla<br />

päässyt puhumaan monien erilaisten<br />

ihmisten kanssa ja saanut<br />

uusia näkökulmia asioihin.<br />

– Olen myös itse alkanut ajatella<br />

asioita paljon suuremmasta<br />

näkökulmasta kuin ennen, Juho<br />

kertoo.<br />

– Edustuskeikkojen myötä<br />

taidot heittäytyä erilaisiin tilanteisiin<br />

ovat vahvistuneet, mistä<br />

on tulevaisuudessa paljon hyötyä,<br />

hän jatkaa.<br />

Molempien mielestä kokemus<br />

on tähän asti ollut erittäin rikastuttava<br />

ja ainutlaatuinen.<br />

Tulevalta keväältä Katja<br />

odottaa harrastuksiensa osalta<br />

Teatteriproggis Lasten Silmin<br />

valmistumista sekä yleisesti<br />

kaikkia tulevia Turun Flikka<br />

-keikkoja. Juho kertoo jo odottavansa<br />

Turun kesätyöpaikkojen<br />

julkistamiskeikkaa, jonka jälkeen<br />

nuoret toivovat pääsevänsä<br />

vielä moniin erilaisiin tilaisuuksiin<br />

edustamaan <strong>turku</strong>laista<br />

nuorisoa.<br />

Teksti:<br />

Eveliina Tähti<br />

Turun Flikka ja Poika -kilpailun<br />

kauden <strong>2014</strong>-2015 hakuaika on<br />

käynnissä 1.-31.3. Lisätietoja<br />

saa Turkuseuran toimistosta<br />

sekä osoitteesta www.turunflikkajapoika.net.<br />

11


Katsaus alueen arkkitehtuuriin<br />

Monimuotoinen Suikkila<br />

Moni arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun<br />

asiantuntija nostaa 1960–80-luvuilla rakennetun<br />

Suikkilan yhdeksi aikakautensa lähiörakentamisen<br />

malliesimerkiksi. Millainen Suikkila on arkkitehtuuriltaan<br />

ja kaupunkirakenteeltaan? Aihe<br />

on ajankohtainen, sillä 1960–70-lukujen kerrostalot<br />

alkavat olla peruskorjausiässä. Lähiöiden<br />

korjauspaine on kirvoittanut keskustelua myös<br />

lähiöiden kulttuurihistoriallisista ja arkkitehtonisista<br />

arvoista. Opinnäytetyössäni ”Lähiöiden<br />

rakennettu kulttuuriympäristö – Case Runosmäki<br />

ja Suikkila” (2012) tutkin, millaisia piirteitä<br />

ja arvoja Runosmäen ja Suikkilan rakennetussa<br />

ympäristössä on.<br />

Kerrostaloalueesta ja sitä reunustavista<br />

rivitalokortteleista<br />

koostuva Suikkila sijaitsee<br />

noin kolmen kilometrin päässä<br />

Turun keskustasta, Ruohonpään<br />

ja Pitkämäen kaupunginosissa.<br />

Tänne nousivat ensimmäiset<br />

talot 1960-luvun puolivälissä.<br />

Viimeiset rakennukset valmistuivat<br />

vasta 20 vuotta myöhemmin,<br />

joten Suikkilaa rakennettiin<br />

verrattain pitkään.<br />

Suikkila muodostaa selkeän<br />

kokonaisuuden, jota yhtenäinen<br />

arkkitehtuuri korostaa.<br />

Lähes kaikki rakennukset ovat<br />

Pekka Pitkäsen (Arkkitehtitoimisto<br />

Pekka Pitkänen)<br />

suunnittelemia. Suikkilassa on<br />

piirteitä 1950–60-luvuilla vallalla<br />

olleesta metsälähiö-ideologiasta,<br />

alue on selvästi irrallaan<br />

keskustasta ja rakennukset<br />

on sijoitettu vapaasti maastoa<br />

mukaillen. Ruutukaavamaisia<br />

umpikortteleita on Suikkilasta<br />

turha hakea, vaikka lähiön eteläosa<br />

heijasteleekin urbaanimpaa<br />

suunnittelua.<br />

Yksi aluetta selvästi jakava<br />

tekijä on Suikkilantie. Se<br />

erottaa väistämättä lähiön<br />

etelä- ja pohjoisosan toisistaan.<br />

Eteläpuoli muodostaa<br />

valtaosan lähiöstä ja pitää sisällään<br />

hyvin erilaisia ympäristöjä.<br />

Pohjoispuoli on selvästi<br />

yhtenäisempi.<br />

o Suikkila vuonna 1982, jolloin lähes kaikki rakennukset olivat valmistuneet. (Kuva: Turun kaupungin kaavoitusyksikön arkisto)<br />

12


Yhtenäistä<br />

arkkitehtuuria<br />

Suikkilantien pohjoispuoli on<br />

maastoltaan hyvin tasainen, ennen<br />

lähiön rakentamista se oli<br />

peltoa. Tämä osa Suikkilasta toteutui<br />

kokonaisuudessaan Pekka<br />

Pitkäsen yleissuunnitelmaan<br />

perustuvalla vuoden 1964 asemakaavalla.<br />

Se selittää osaltaan<br />

alueen yhtenäistä rakennetta.<br />

Suikkilantien pohjoispuolta<br />

reunustavat vaaleat 3-kerroksiset<br />

lamellitalot. Talot ovat Pitkäsen<br />

1970-luvun alun suunnittelulle<br />

tyypillisiä. Ikkunalinjat<br />

ovat hyvin nauhamaiset ja<br />

ikkunankehyksissä on käytetty<br />

talokohtaisia värejä: keltaista,<br />

punaista, sinistä ja vihreää.<br />

Vaalea pesubetonipinta on saanut<br />

pääosin väistyä levytyksen<br />

tai rappauksen tieltä. Samalla<br />

lisäeristämisen myötä julkisivun<br />

pinta on noussut ikkunoihin<br />

nähden, mikä syö hiukan talojen<br />

alkuperäistä linjakkuutta.<br />

Lamellitalojen takaa avautuu<br />

maailma, jota ei juuri tielle näe:<br />

kerrostalot muodostavat suojaisan<br />

seinämän niiden taakse<br />

jääville rivitaloille. Rivitalot<br />

on rakennettu yhteen tasoon<br />

ja ne ovat matalan linjakkaita.<br />

Julkisivut on verhoiltu tummalla<br />

tiilellä ja ikkunat on sijoitettu<br />

selvästi erilleen toisistaan.<br />

Yhdessä vaaleat kerrostalot ja<br />

tummat rivitalot luovat mielenkiintoisen<br />

kontrastin.<br />

Metsälähiön<br />

piirteitä<br />

Suikkilantien eteläpuolella<br />

avautuu Talinkorventien mutkitteleva,<br />

mäkinen maisema,<br />

jota hallitsevat tietä mukaillen<br />

sijoitetut vaaleat 8-kerroksiset<br />

pistetalot. Suikkilan rakentuminen<br />

1960-luvun puolivälissä<br />

alkoi näistä taloista. Talot ovat<br />

vuosikymmenelle hyvin tyypillisiä.<br />

Julkisivut ovat valkoiseksi<br />

maalattua betonielementtiä,<br />

joihin nauhamaisesti sijoitetut<br />

ikkunat tummine kehyksineen<br />

luovat kontrastia.<br />

Kerrostalojen väliin on jätetty<br />

reilusti puustoa ja metsäalue<br />

pururatoineen aukeaa aivan talojen<br />

eteläpuolella. Suikkilan<br />

osalta juuri Talinkorventien varren<br />

voi sanoa henkivän voimakkaimmin<br />

metsälähiön piirteitä.<br />

Alue rakentuikin suurelta osin<br />

vuoden 1964 asemakaavalla,<br />

joka noudatteli vielä selvästi<br />

1960-luvun suunnitteluarvoja.<br />

Ennen vuosikymmenen vaihtumista<br />

Talinkorventien itäpäähän<br />

valmistuneesta neljästä<br />

rivitalosta yksi eroaa selvästi<br />

o Talinkorventien pistetalojen ikkunalinjat ovat nauhamaiset. Talojen väliin on jätetty puustoa.<br />

(Kuva: Jimi Antikainen)<br />

muista. Tämä vuonna 1967 rakennettu<br />

yksikerroksinen talo<br />

huokuu naapuritalojaan selvemmin<br />

1960-lukua erityisesti<br />

musta-valkoisen värityksensä<br />

vuoksi. Ulkonäköä voisi luonnehtia<br />

jopa pelkistetyn funktionalistiseksi.<br />

Muut rivitalot valmistuivat<br />

pari vuotta myöhemmin. Ne<br />

ovat kaksikerroksisia ja erityisesti<br />

alakerran moniruutuiset ikkunat<br />

antavat viitteitä 1970-luvun<br />

alun julkisille rakennuksille<br />

tyypillisestä moduulimaisesta<br />

tyylistä. Alakerran korkuinen<br />

maalaamaton betonikivijalka<br />

korostaa edelleen tätä vaikutelmaa.<br />

Yläkerta on tummaa pesubetonia.<br />

Jylhään yleisvaikutelmaan<br />

oman säväyksensä tuo<br />

yläkerran yhtenäinen ikkunarivi<br />

punaisine ikkunankehyksineen.<br />

Vuosikymmenen vaihteessa<br />

Toistalontielle valmistui viiden<br />

rivitalon ja yhden lamellitalon<br />

muodostama kokonaisuus. Rivitalot<br />

muistuttavat Suikkilantien<br />

pohjoispuolen rivitaloja.<br />

Kerrostalo on alueen vanhimpia<br />

lamellitaloja ja on uudempia<br />

pelkistetympi. Ikkunankehykset<br />

ovat tummat eikä ikkunanväleissä<br />

ole käytetty värejä, mikä<br />

vähentää ikkunarivistön nauhamaisuutta.<br />

Urbaania, mutta<br />

luonnonläheistä<br />

Suikkilan eteläosa eroaa selvästi<br />

Talinkorventien ympäristöstä ja<br />

Suikkilantien pohjoispuolesta.<br />

Alueella on havaittavissa jopa<br />

kompaktikaupunkimaisia piirteitä.<br />

Erot selittyvät osin sillä,<br />

että alue on rakentunut suurelta<br />

osin uudemmilla asemakaavoilla,<br />

pääasiassa vuoden 1971 asemakaavalla.<br />

Erityisen urbaani ilmapiiri<br />

vallitsee Århusinkadun ja Bergeninkadun<br />

1970-luvun alussa<br />

rakentuneessa ympäristössä.<br />

Pistetalot on sijoitettu mäen<br />

päälle kahteen vaakasuuntaiseen<br />

riviin. Korkein taloista<br />

on 9-kerroksinen. Julkisivujen<br />

harmaa väritys korostaa rakennusten<br />

jylhää majesteettisuutta.<br />

Muodoltaan talot noudattelevat<br />

Talinkorventien pistetaloja.<br />

Lamellitalojen sijoittelua<br />

voisi kutsua jopa sotilaalliseksi,<br />

niin viivasuorissa riveissä<br />

rakennukset ovat. Ne on sijoitettu<br />

etelään viettävään rinteeseen<br />

ikään kuin portaiksi, jotka<br />

laskevat kohti omakotitaloaluetta.<br />

Talot ovat hyvin samanlaisia<br />

kuin Pitkäsen muut samaan<br />

aikaan suunnittelemat lamellitalot<br />

Ḃergeninkadun lamellitalojen<br />

itäpuolella sijaitsevat lamellitalot<br />

ovat Arkkitehtitoimisto Raimo<br />

Reiman suunnittelemia ja<br />

eroavat selvästi muusta rakennuskannasta.<br />

Ne edustavat selvästi<br />

jo tyypillistä 1980-luvun<br />

suunnittelua, valmistuivathan<br />

ne vasta kyseisen vuosikymmenen<br />

puolivälissä. Pienten,<br />

erillään olevien ikkunoiden<br />

johdosta julkisivu ei ole niin<br />

linjakas kuin muissa Suikkilan<br />

kerrostaloissa.<br />

Bergeninkadun länsipuolella<br />

sijaitsevat Suikkilan korkeimmat<br />

lamellitalot. Varnankadulla<br />

talot ovat 5-kerroksisia muistuttaen<br />

ilmeeltään muita lähiön<br />

lamellitaloja. Pietarinkadun taloissa<br />

kerroksia on jopa 6–7 ja<br />

ne edustavat Pitkäsen 1970-luvun<br />

loppupuolen suunnittelua,<br />

ikkunat ovat toisella puolella<br />

huomattavasti matalammat<br />

kuin muissa Suikkilan taloissa.<br />

Talojen eteläpuolisessa rinteessä<br />

sijaitsee kuuden rivitalon rypäs,<br />

joka pehmentää siirtymää<br />

lähiöstä omakotitaloalueelle.<br />

Suikkilaan ei ole tiedossa asemakaavamuutoksia<br />

eikä arkkitehtuuriin<br />

vaikuttavia korjaushankkeita.<br />

Sen sijaan vuonna<br />

2013 lainvoiman saanut Suikkilan<br />

kartanon asemakaava mahdollistaa<br />

pien- ja kerrostalojen<br />

rakentamisen Suikkilan pohjoispuolelle.<br />

Lähimmät kerrostalot<br />

tulevat kaavan mukaisesti<br />

sijaitsemaan noin 100 metrin<br />

päässä Suikkilan pohjoisimmista<br />

taloista. Lisäksi parhaillaan<br />

valmisteltavassa uudessa Turun<br />

yleiskaavassa tullaan ottamaan<br />

kantaa lähiöiden tulevaisuuteen.<br />

Jimi Antikainen<br />

Turun kaupunki,<br />

ympäristötoimiala,<br />

kaupunkisuunnittelu<br />

13


Soppaa, saippuaa<br />

ja sielunhoitoa<br />

Otsikon asiat yhdistetään<br />

Pelastusarmeijaan,<br />

mutta ne kuvastavat<br />

myös diakonia-apua ja<br />

soveltuvat hyvin Pernossa<br />

sijaitsevaan lounaskahvilaan.<br />

Palvelukeskus Hövelissä oli<br />

entisen apteekin tilat vapaana.<br />

Mikaelinseurakunnalla oli pyrkimys<br />

lisätä läsnäoloaan Pernon,<br />

Pansion ja Paakarlan alueella.<br />

Nämä yhdistämällä syntyi<br />

Cafe Mikael.<br />

Vapaaehtoiset remontoivat<br />

tilan kahvilatoimintaan soveltuvaksi.<br />

Lounaskahvila avautui<br />

syyskuussa Hövelin ensimmäisessä<br />

kerroksessa osoitteessa<br />

Hyrköistentie 26.<br />

Rakkaudesta<br />

ruokaan<br />

Kahvilassa voi lounastaa kotiruokaa<br />

arkipäivinä edullisesti<br />

vain viiden euron hintaan. Kah-<br />

vilan tuotto käytetään lyhentämättömänä<br />

diakoniatyön avulla<br />

vähävaraisten auttamiseen.<br />

– Samalla kun täytät vatsasi,<br />

teet hyvää muille, kommentoi<br />

idean isä, diakoni Mertsi Ärling.<br />

Cafe Mikaelin toivotaan kehittyvän<br />

kohtaamispaikaksi ja<br />

olohuoneeksi alueen asukkaille.<br />

Sisustusta ollaan muuttamassa<br />

osittain rennompaan suuntaan<br />

mm. sohvan ja säkkituolien<br />

kanssa. Aukioloaika on perjantaisin<br />

kello 20 saakka, kun<br />

muina päivinä suljetaan klo 15.<br />

o Cafe Mikaelin avajaiset syyskuussa 2013 palvelukeskus Hövelissä,<br />

kuvassa oikealla puhumassa Mertsi Ärling. (Kuva: Turun<br />

ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä / Leena Koski)<br />

Kaupunginosaviikot jatkuvat<br />

Kaupunginosaviikot jatkuvat<br />

tänäkin vuonna. Turkulaiset<br />

järjestöt voivat ehdottaa 16.3.<br />

mennessä ohjelmaa huhtikuukesäkuun<br />

viikoille ohjelmahaun<br />

kautta. Tämän vuoden teemoina<br />

ovat monikulttuurisuus sekä<br />

paikallinen omaleimaisuus ja<br />

Turkuseuran syyskokouksen<br />

27.11. puheenjohtajana toimi<br />

Pekka Peltomäki. Kokous valitsi<br />

yksimielisesti kotiseutuneuvos,<br />

KTM Markku Monnosen<br />

jatkamaan seuran puheenjohtajana<br />

vuoden <strong>2014</strong>. Monnonen<br />

on toiminut seuran puheenjohtajana<br />

vuodet 2010-2013 ja tätä<br />

ennen varapuheenjohtajana ja<br />

hallituksen jäsenenä. Varapuidentiteetti.<br />

Ohjelmahaku loppuvuoden<br />

viikoille käynnistetään<br />

myöhemmin.<br />

Kaupunginosaviikkojen budjetti<br />

on tänä vuonna pienempi<br />

kuin edellisvuosina. Tästä johtuen<br />

Kaupunginosaviikkojen<br />

tukiyhdistys ry jakaa mahdolli-<br />

Syyskokouksen päätökset<br />

heenjohtajina jatkavat Sanna<br />

Kupila ja Tryggve Forssell.<br />

Seuran hallitukseen valittiin uusina<br />

jäseninä Sirkka-Liisa Kavén,<br />

Eveliina Tähti ja Sixten<br />

Westerby. Koko hallituksen<br />

kokoonpano on julkaistu lehden<br />

etusisäkannessa. Seuran tilintarkastaja<br />

on KHT Osmo Soinio<br />

Oy Soinio & Co:sta (varahenkilönä<br />

KHT Jussi Viitanen) ja<br />

suuksien mukaan taloudellista<br />

tukea tapahtumien järjestämistä<br />

varten. Yhdistys koostaa entisenlailla<br />

vuoden ohjelmistoa<br />

ja tukee viikkojen tiedotusta ja<br />

markkinointia.<br />

Lomakkeet ja hakuohjeet löytyvät<br />

Kaupunginosaviikkojen<br />

– Haluamme tavoittaa myös<br />

nuoret aikuiset, kommentoi<br />

Mertsi.<br />

Kahvilan tiloissa on taidetta,<br />

joka vaihtuu määräajoin. Aiju<br />

von Schöneman huolehtii taiteilijoiden<br />

ja taideteosten hankkimisesta.<br />

Kahvilassa toimii myös Mikaelinseurakunnan<br />

diakoniatyön<br />

sivupiste. Asiakkaita otetaan<br />

vastaan kahvilan tiloissa.<br />

Siellä on myös tietokone, jolla<br />

voi maksaa laskunsa ja hoitaa<br />

asioitaan. Pienimuotoiset perhejuhlat,<br />

syntymäpäivät, kokoukset<br />

yms. tilaisuudet voi järjestää<br />

hienosti Cafe Mikaelissa. Siellä<br />

on erillinen 20 hengen kabinettitila<br />

näitä varten. Tarjoilun hoitavat<br />

kahvilan työntekijät.<br />

Vapaaehtoisuudessa<br />

on voimaa<br />

– Vapaaehtoiset ovat suuri voimavara.<br />

Ilman heitä emme jaksaisi<br />

tehdä tätä työtä, kiittelee<br />

diakoni Ärling.<br />

Vapaaehtoisilta löytyy myös<br />

paljon hyviä ideoita toiminnan<br />

kehittämiseen. Eräs sellainen<br />

on pienten lasten muskari, jota<br />

tullaan pyörittämään vapaaehtoisten<br />

voimin.<br />

– Rakkaudesta ruokaan, rakkaudesta<br />

lähimmäisiin. Se on<br />

Cafe Mikaelin motto, toteaa<br />

hymyilevä Mertsi.<br />

Raili Pajula<br />

nettisivuilta www.kaupunginosaviikot.net.<br />

Lisätiedot:<br />

Kaupunginosaviikkojen koordinaattori<br />

Miika Neulaniemi<br />

info@kaupunginosaviikot.net<br />

puh 044 526 3906<br />

www.kaupunginosaviikot.net<br />

www.facebook.com/Kaupunginosaviikot<br />

toiminnantarkastaja maakuntajohtaja,<br />

seuran jäsen Juho<br />

Savo (varahenkilönä entinen<br />

kirjastotoimenjohtaja, seuran<br />

jäsen Kirsti Saksa).<br />

Vuoden <strong>2014</strong> toimintasuunnitelma,<br />

jäsenmaksut, budjetti ja<br />

yleiskokousten koollekutsuminen<br />

käsiteltiin ja hyväksyttiin.<br />

Hallituksen jäsenille ei makseta<br />

kokouspalkkiota, toiminnantarkistajille<br />

ei makseta palkkiota<br />

ja tilintarkastajille maksetaan<br />

esitetyn kohtuullisen laskun<br />

mukaan.<br />

Kokouksessa vieraili Suomen<br />

Kotiseutuliiton uusi toiminnanjohtaja<br />

Riitta Vanhatalo. Kotiseutuliiton<br />

hopeinen ansiomerkki<br />

luovutettiin Harri Raittiille<br />

ja Riitta Vasenkarille. Finlands<br />

svenska hembygdsförbund rf:n<br />

hopeisen ansiomerkin sai Gun<br />

Herranen. Myös muita huomionosoituksia<br />

jaettiin.<br />

14


IKINAAKAT LENNOSSA<br />

Ikinaakat-palstalla Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen eläkeläistoimittajat<br />

kirjoittavat Turkuun ja journalismiin liittyvistä aiheista.<br />

Väljvouhkan tie<br />

vei Turun kautta<br />

Turussa oppinsa saaneiden<br />

lehtimiesten joukkoon kuuluu<br />

myös Demarin entinen päätoimittaja<br />

Kari Arola. Hän on<br />

kirjoittanut muistelemateoksen<br />

Herraduunari (Media Wallius<br />

2013). Arola kävi tammikuussa<br />

esittelemässä kirjaansa Turun<br />

sanomalehtimiesyhdistyksen<br />

eläkeläiskerhon Ikinaakkojen<br />

tilaisuudessa.<br />

Arola opiskeli valtiotieteitä<br />

Turun yliopistossa 1960-70-lukujen<br />

vaihteessa. Juankoskelainen<br />

ihmetteli: ”Siellä asui käsittämättömän<br />

lyhyttä murretta<br />

omalla nuotillaan puhuvaa alkuperäisväestöä,<br />

joka jaksoi kantaa<br />

kaunaa Pönttövuoren tunnelin<br />

rakentajille”. Pönttövuoren<br />

kautta pääsi sydänmailta etelän<br />

kaupunkeihin.<br />

Opiskeluaikanaan Arola liittyi<br />

Turun Akateemiseen sos.<br />

dem. yhdistykseen jo senkin<br />

takia, että hänet oli laitettu liberaalien<br />

ehdokkaaksi ylioppilaskunnan<br />

vaaleissa miestä itseään<br />

kuulematta.<br />

Turkulaisuuteen kurottautumiseen<br />

kuului kesätoimittajan<br />

työ Turun Sanomissa. Opiskeluajan<br />

tapahtumia oli mm. Matti<br />

Vimparin päätoimittaman Tylkkärin<br />

eli Turun Ylioppilaslehden<br />

julkinen polttaminen Turun<br />

kauppatorilla.<br />

Vain kerran<br />

Hämeenportissa<br />

Kari Arola kuvaa kirjassaan<br />

muutamin kynänvedoin vastaan<br />

tulleita henkilöitä. Sauli<br />

Niinistöä ei tapahtumien<br />

vierustoista juuri erottanut.<br />

”Niinistö oli harmaaseen massaan<br />

häviävä rivipoliitikko.”<br />

Niinistö valitti myöhemmin<br />

Arolan haastattelussa, että jos<br />

oli savolaisen vaikea päästä<br />

hyväksytyksi itsetietoisten <strong>turku</strong>laisten<br />

joukkoon niin sama<br />

o Kari Arola. (Kuva: Hilkka Arola)<br />

vaikeus se oli salolaisillakin.<br />

Muisteluissa näyttäytyvät niin<br />

Hannu-Tapani Klami kuin<br />

Armas Lahoniitty tai Rauno<br />

Saari. Arola kertoo käyneensä<br />

ehkä vain kerran Hämeenportissa,<br />

aika kului enemmän<br />

ylioppilaskunnan kuppilassa,<br />

jossa keskustelua siivitti Auran<br />

kolmonen ja jauhelihasta<br />

paistettu pannupihvi. ”Pidin<br />

Hämeenporttia lievästi alkoholisoituneena<br />

paikkana, joskin<br />

myös poliittisten ja kulttuurikeskustelujen<br />

keskiönä”.<br />

”Kaurasen Matin sekä Turkkarin<br />

toimittajien Teuvo Joen ja<br />

Rilli Suomisen kanssa vietimme<br />

aikaa Samppalinnan maauimalassa<br />

ja olimme seuraamassa<br />

ensimmäistä Ruisrockia Saaronniemen<br />

leirintäalueen kupeessa<br />

<strong>turku</strong>laisten lehtimiesten<br />

majalta”, Arola muistelee.<br />

Kulttuuririentoihin kuuluu<br />

Harro Koskisen sikaveistosten<br />

kohtalon sekä Aamuruskon seuraaminen.<br />

Kulttuurilehti Aamuruskoa<br />

olivat tekemässä Harron<br />

ohella mm. Markku Into, M.A.<br />

Numminen, Jarkko Laine sekä<br />

Rauli Badding Somerjoki.<br />

Turku jätti<br />

pysyvät jäljet<br />

Opiskelukaupunki Turku näyttää<br />

jättäneen Arolaan pysyvät<br />

jäljet, kuten myös Juankoski ja<br />

sen suuri poika Juice Leskinen.<br />

Opintojen jälkeen alkoi savolaisittain<br />

väljvoukan työ:<br />

toimiminen lehtimiehenä ja<br />

tiedottajana. Väljvouhka on<br />

Arolan tuoma termi. Demarin<br />

päätoimittajana Arola tutustui<br />

moniin kansakunnan kaapin<br />

päällä istuviin. Monista ei kovin<br />

hyvä muisto ole jäänyt.<br />

Komeakaarisen uran loppu on<br />

surkea. Erostaan parin vuoden<br />

päähän sopinut päätoimittaja istutettiin<br />

rivitoimittajien työhön,<br />

vaikka Arolan mukaan puhe oli<br />

ollut lähinnä kolumnien kirjoittamisesta.<br />

Kirjan lopussa miehen<br />

aidot päiväkirjamerkinnät<br />

ovat surkeaa luettavaa niille,<br />

jotka arvostavat solidaarisuutta,<br />

sanan pitämistä ja yksilöiden oikeuksia.<br />

Lauri Oilinki<br />

15


Turussa jatkuu vilkkaana<br />

kirjankustannuksen perinne<br />

Jokainen kustantamo<br />

noudattaa<br />

omaa profiiliaan<br />

Monelle kirjanystävällekin<br />

saattaa olla yllätys,<br />

että Turussa toimii peräti<br />

likemmäs kymmenen<br />

kirjankustantamoa. Ne<br />

jatkavat <strong>turku</strong>laista perinnettä,<br />

jota heti toisen<br />

maailmansodan jälkeen<br />

edusti kustannusliike<br />

Aura ja 1960-luvulla Tajo-kustantamo.<br />

Aura muistetaan ensimmäisen<br />

suomalaisen Franz Kafka<br />

-käännöksen ja Eeva-Liisa<br />

Mannerin ensimmäisen runokokoelman<br />

julkaisijana; Tajo on<br />

jäänyt historiaan muun muassa<br />

Allen Ginsbergin ensimmäisestä<br />

suomalaisesta käännöksestä.<br />

Turkuseura kuuluu itseoikeutetusti<br />

<strong>turku</strong>laisten kustantamoiden<br />

joukkoon. Seura on<br />

julkaissut useita kymmeniä<br />

teoksia, joiden asteikko ulottuu<br />

muistelmista ja kaunokirjallisuudesta<br />

tietokirjoihin.<br />

Bukowskista<br />

liiikkeelle<br />

Turkulaisten kustantamoiden<br />

lippulaivana usein mainittu<br />

Sammakko perustettiin 1996;<br />

ensimmäisenä kirjanaan se<br />

julkaisi perustajansa Seppo<br />

Lahtisen <strong>suomen</strong>taman niteen<br />

amerikkalaisen Charles Bukowskin<br />

lyriikkaa.<br />

Sammakko on vuosien varrella<br />

laajentunut yleiskustanta-<br />

moksi. Palkintoja on ropissut,<br />

ja jo viime vuosituhannella<br />

City-lehti valitsi sen vuoden<br />

kustantamoksi. Turkuseura nimesi<br />

Lahtisen ensimmäiseksi<br />

kulttuuri<strong>turku</strong>laiseksi.<br />

Sammakon ohjelmaan kuuluu<br />

muun muassa Rauno Lahtisen<br />

dramaattisen Turun puretut<br />

talot -kirjasarjan saattaminen<br />

jatkuvasti saatavaksi; kaksi ensimmäistä<br />

loppuunmyytyä osaa<br />

tuotettiin uusintapainoksina, ja<br />

lisäksi Lahtinen on täydentämässä<br />

sarjan viisiosaiseksi. Turkuun<br />

liittyvät myös Ari Karhilahden,<br />

Ann-Mari Rannikon<br />

ja Mia Röngän Turun seudun<br />

luontomatkaopas sekä Juri<br />

Nummelinin toimittama kirja<br />

Tapani Maskulan elokuvakritiikeistä.<br />

Kustantaja Turbatorin perustanut<br />

kirjailija Harri Kumpulainen<br />

kertoo, että hänen kirjankustannustoimintansa<br />

alkoi<br />

1990-luvulla taustayhtiön toimesta;<br />

2006 rekisteröitiin nimi<br />

turbator (jonka kustantamo kirjoittaa<br />

pienellä alkukirjaimella)<br />

yhtiön kirjankustannustoiminnan<br />

aputoiminimeksi. Ensimmäinen<br />

turbator-kirja ilmestyi<br />

2007, ja Turun kirjamessuilla<br />

2013 julkistettiin jo kustantamon<br />

sadas kirja.<br />

Kustantamo syntyi Kumpulaisen<br />

omasta intohimosta kirjallisuuteen.<br />

Tärkeitä kirjoja<br />

on kustantajan mielestä ollut<br />

paljon: laidasta laitaan, dekkareista<br />

historiaan, runoista romaaneihin,<br />

novellikokoelmista<br />

sekalaisempiinkin juttuihin sekä<br />

myös levy- ja nuottikustanteita.<br />

Runollinen<br />

kustantamo<br />

Kustantaja Ville Hytönen kertoo,<br />

että Savukeidas syntyi 2001<br />

hänen ollessaan toisen kustantajan<br />

Erno Selänteen kanssa<br />

abiturientti. Sitä ennen julkaistiin<br />

muutama levypienpainate,<br />

mutta 2001 Savukeidas julkaisi<br />

ensimmäiset kolme kirjaansa.<br />

Savukeidas on nuorine omistajineen<br />

ja moni-ilmeisine kirjailijoineen<br />

vanhanaikainen kulttuurikustantamo,<br />

jonka päätavoite<br />

ei ole voiton tekemisessä, vaan<br />

kulttuurityössä ja kansansivistyksessä.<br />

Savukeidas syntyi runokustantamona<br />

kustantajiensa intohimon<br />

mukaisesti. Nyt erityisasema<br />

on kotimaisessa esseistiikassa,<br />

käännösrunoudessa ja<br />

käännösklassikoissa. Kun isot<br />

kustantamot eivät jaksa tehdä<br />

kulttuurityötä, vastuu jää pienille<br />

ja uhrautuville.<br />

Jokainen nimike on yksilöllinen,<br />

ja Hytönen on ylpeä hyvin<br />

monesta teoksesta. Syksyllä<br />

2013 hän oli erityisen innoissaan<br />

Aloysius Bertrandin Yön<br />

Kasparista, joka oli ensimmäinen<br />

proosarunoteos ja maailmankirjallisuuden<br />

kääntämättömiä<br />

klassikoita. Savukeidas<br />

on aloittanut esseistiikan uuden<br />

nousun Suomessa ja on sen kärkikustantaja.<br />

Kulttuurihistorian<br />

klassikkoja<br />

Faros-kustannus Oy aloitti toimintansa<br />

keväällä 2002, kertoo<br />

kustantaja Hannu Salmi. Tavoitteena<br />

on julkaista laadukasta<br />

käännöskirjallisuutta, kulttuurihistoriallisia<br />

klassikkoja ja<br />

suomalaisia alkuperäistekstejä.<br />

Kustantamo syntyi vilpittömästä<br />

innostuksesta<br />

kirjallisuutta kohtaan.<br />

Toiminta on sivutoimista, mikä<br />

on toisaalta haasteellista, mutta<br />

mahdollistaa myös keskittymisen<br />

laatuun. Faroksen kautta<br />

moni unohtunut klassikko on<br />

tullut <strong>suomen</strong> kielelle: Ciceroa<br />

ja Heinrich Heinea, Chateaubriandia<br />

ja Flaubertia, Cyrano<br />

de Bergeracia ja Ludwig<br />

Tieckiä.<br />

Tähän mennessä Faros on julkaissut<br />

noin 50 teosta: suomalaista,<br />

ruotsalaista, ranskalaista,<br />

alankomaalaista, albanialaista,<br />

saksalaista, itävaltalaista, italialaista,<br />

espanjalaista, englantilaista<br />

ja yhdysvaltalaista kirjallisuutta.<br />

Erityisen merkittävää on ollut<br />

yhteistyö <strong>suomen</strong>taja Arto<br />

Rintalan kanssa. Rintala on<br />

erikoistunut vanhan espanjalaisen<br />

kirjallisuuden <strong>suomen</strong>tamiseen,<br />

ja hänen mittavin työnsä<br />

oli Cervantesin laaja novellikokoelma<br />

Opettavaisia kertomuksia,<br />

joka ilmestyi 2007.<br />

Rintalan tuorein <strong>suomen</strong>nos on<br />

syksyllä 2013 ilmestynyt Kreivi<br />

Lucanor, 1300-luvun espanjalainen<br />

tarinakokoelma.<br />

Perustajansa<br />

näköinen<br />

Enostonen pääomistaja Vesa<br />

Niinikangas kertoo, että Enos-<br />

16


o Turkulaisen Sammakkokustantamon<br />

oma kirjakauppa<br />

on tuttu Kauppiaskadun<br />

vilinästä.<br />

(Kuva: Kristiina Syrjäsuo)<br />

tone perustettiin kesällä 1999<br />

viestintäyrityksenä; kirjojen<br />

kustantaminen tuli mukaan<br />

heti alussa. Kustantamot syntyvät<br />

lähes aina perustajiensa<br />

näköisiksi ja heijastavat heidän<br />

taiteellisia ja tiedollisia kiinnostuksiaan.<br />

Enostonesta tuli<br />

runollinen kustantamo, mikä<br />

tarkoittaa paitsi runokirjojen<br />

kustantamista myös asennetta<br />

kustantamiseen: omaäänisten,<br />

hyvin kirjoitettujen tekstien<br />

julkaisemista.<br />

Neljäntoista vuoden aikana<br />

Enostone on julkaissut noin<br />

120 kirjaa: runoja, proosaa ja<br />

tietokirjoja. Kahta kirjaa lukuun<br />

ottamatta kirjat ovat suomeksi<br />

kirjoittavien kirjailijoiden tekemiä.<br />

Proosassa on sattumalta<br />

aika monta teosta Turun arjenhistoriaa<br />

ja Suomen poliittista<br />

lähihistoriaa. Tietokirjat ovat<br />

tarinallisia matkakirjoja sekä<br />

viestintään ja tiedon jakamiseen<br />

liittyviä. Enostone on alusta<br />

lähtien – yhtenä ensimmäisistä<br />

kustantamoista Suomessa – painattanut<br />

kirjat digitaalisesti.<br />

Kaari Utrio totesi arvostelussaan,<br />

että Enostonen Kysäyön<br />

lumoa kohti – venäläisiä matkakuvauksia<br />

1800-luvun alun Suomesta<br />

(2001) on kulttuuriteko.<br />

Tatjana Tihmeneva-Peurasen<br />

laajasta tutkimusaineistosta luotiin<br />

teos, jossa julkaistiin ensi<br />

kerran suomeksi Literaturnaja<br />

gazetassa ja muissa venäläislehdissä<br />

ilmestyneita Suomea<br />

käsitteleviä artikkeleita.<br />

Yliopiston<br />

piirissä<br />

Turun yliopiston kustantamo<br />

Kirja-Aurora ei ole lopettanut<br />

toimintaansa, mutta vuodenvaihteessa<br />

2013 - <strong>2014</strong> se vietti<br />

hiljaiseloa. Toinen yliopistolla<br />

toimiva kustantamo, k&h-kustannus,<br />

aloitti toimintansa 2003<br />

kulttuurihistorian oppiaineessa.<br />

k&h-kustannus on tieto- ja tiedekirjallisuuteen<br />

keskittynyt<br />

kustantamo. Se julkaisee erityisesti<br />

varsinaissuomalaiseen<br />

kulttuuriin ja historiaan pohjautuvia<br />

teoksia, mutta myös<br />

muita aihepiirejä käsitteleviä<br />

tietokirjoja. k&h-kustannus on<br />

julkaissut näyttäviä ja loppuunmyytyjä<br />

menestysteoksia: Moderni<br />

Turku 1920- ja 1930-luvuilla,<br />

Turun puretut talot ja<br />

Turun puretut talot 2.<br />

Merkittävimpänä saavutuksenaan<br />

kustantamo pitää oman<br />

Cultural history - Kulttuurihistoria<br />

-kirjasarjan kustantamista;<br />

sarjassa on ilmestynyt jo yksitoista<br />

nimikettä, joista kolme<br />

on englanninkielisiä. Kirjasarja<br />

painottuu kulttuurihistoriallisen<br />

tutkimuksen ajankohtaisiin<br />

kysymyksiin. Kirjasarja on tieteellisesti<br />

vertaisarvioitu, ja sitä<br />

hoitaa oma toimituskuntansa.<br />

Jouko Grönholm<br />

Tapahtumia Turussa<br />

Turun Saaristolaismarkkinat 11.-13.4.<br />

Naisten Kuntovitonen 24.5.<br />

Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa<br />

Meri Kutsuu -messut 14.-16.3.<br />

Turun Taide- ja Antiikkimessut ja Turun<br />

Kädentaitomessut 22.-23.3.<br />

Piha & Puutarha -messut ja Perinnekotitapahtuma<br />

28.-30.3.<br />

Kansainvälinen Rotukissanäyttely 5.-6.4.<br />

Naisday 11.-12.4.<br />

Arma <strong>2014</strong> Turun Asemessut 27.4.<br />

Suomen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestettiin<br />

6.12.2013 presidentinlinnan peruskorjauksen vuoksi Tampere-talossa.<br />

Tilaisuus sisälsi juhlavastaanoton ja juhlakonsertin.<br />

Tapahtumaan osallistui Suomen Kotiseutuliiton valtuuston<br />

jäsen, Turkuseuran puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Markku<br />

Monnonen vaimonsa Eilan kanssa. Markku Monnosella oli<br />

tilaisuudessa mahdollisuus edustaa varsinaissuomalaista kotiseututoimintaa.<br />

Kuvassa keskellä Monnoset odottamassa tasavallan<br />

presidentin Sauli Niinistön ja tämän puolison Jenni<br />

Haukion kättelyä.<br />

17


o Hissu Kytö<br />

pelaamassa<br />

shakkia Absalvaarin<br />

kanssa<br />

Muistojen<br />

kodissa. (Kuvat:<br />

Kristiina Syrjäsuo)<br />

Muistojen koti<br />

Nyt vedetään yhtä köyttä<br />

tois pual jokke, ikivanhassa<br />

Köydenpunojan<br />

talossa osoitteessa<br />

Linnankatu 41. Vetovastuussa<br />

uskomaton Turun<br />

nainen Hissu Kytö.<br />

Jokainen päivä on ystävän<br />

päivä.<br />

tulkkipalveluja. Ammatillinen<br />

kurssikeskus sai Hissusta sihteerin,<br />

joka pian tajusi, ettei<br />

pelkkä puhe auta. Tarvitaan yhteinen<br />

kohtauspaikka. Oli oikea<br />

hetki, koskapa 1990-luvun lama<br />

teki maahanmuuttajista osasyyllisiä!<br />

Eurooppa on perhe<br />

ja maailma koti<br />

Termiviidakko hämää: maahanmuuttajat,<br />

siirtolaiset, pakolaiset,<br />

turvapaikanhakijat.<br />

Siihen ei vastaa kriisikeskus tai<br />

media. Termit eivät vastaa kotiikävään<br />

ja läheisyyden kaipuuseen.<br />

Kotouttamiseen tarvitaan<br />

koti. Nuorista oli jo huolehdittu<br />

Oli vuosi 1988 – Turkuun<br />

oli syntynyt Kulttuurikeskus<br />

Vanhalle Suurtorille ja sinne<br />

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen<br />

Kansainvälinen<br />

kohtauspaikka. Istanbulista Turkuun<br />

avioitunut Hülya ”Hissu”<br />

Kytö tiesi, mitä on tulla vieraaseen<br />

kulttuuriin, vaikkapa vapaaehtoisesti.<br />

Suomessa oli alkanut tapahtua.<br />

Pakolaisia Chilestä, sitten<br />

Vietnamista. Tarvittiin kriisi- ja<br />

o Muistojen kodissa tehdään itse lounas.<br />

18


o Shahla Tadayyon esittelee Taikapuodin tuotteita Aijulle.<br />

Hissun DaisyLadies-paikassa,<br />

lopuksi jopa keskustan Uudenmaankatu<br />

1:ssä.<br />

Kaupunkimme päättäjät,<br />

RAY, lähimmäispalvelukeskus,<br />

Kela, diakonia ja monet muut<br />

rupesivat vetämään yhtä köyttä<br />

– ehkä muistoissa oli myös<br />

7200 sotalastamme, Australiaan<br />

ja Kanadaan lähteneet läheisemme<br />

ja heidän tarinansa?<br />

Kotoutunutkin ikääntyy ja on<br />

taas yksin. Perhe poissa. Olenko<br />

tarpeeton, uusavuton?<br />

Muistojen koti<br />

syntyy<br />

Joki synnytti kaupungin ja teki<br />

Turusta eri kulttuurien kohtauspaikan<br />

jo 800 vuotta sitten.<br />

Muistojen koti oli ensin Kotikunnas-palvelutalossa<br />

Luolavuoressa<br />

vuodesta 2006. Viime<br />

lokakuussa tapahtui ihme: uusi<br />

koti aitiopaikalla. Vieressä Turkuseura<br />

ja Hostel Turku, vastapäätä<br />

Vaakahuone ja 75-vuotias<br />

Ukkopekka. Kivenheiton päässä<br />

lännessä WTC ja idässä Siirtolaisuusinstituutti.<br />

Nyt juoksuun ekotoreille<br />

huonekaluja hankkimaan, kirpputoreilta<br />

astioita ja kankaita.<br />

Ompelukoneet surraavat verhoja<br />

ja muita tekstiilejä. Ikioma<br />

taiteilija Sibel Kantola tuunaa<br />

lamppuja, tekee taideteoksia.<br />

Marraskuun 27. päivä 2013 pidettiin<br />

juhla-avajaiset.<br />

Sanat eivät riitä,<br />

se on nähtävä<br />

Mummot kokkaavat keittiössä.<br />

Kelpaa sinne oppia saamaan erilaiset<br />

ammattikoulujen opiskelijatkin<br />

harjoittelijoiksi. Tarjolla<br />

jopa pitopalvelua.<br />

Kodissa on myös kanttiini,<br />

Taikapuoti, josta voit hankkia<br />

käsintehtyjä tuliaisia läheisillesi<br />

tai vaikka lahjoittaa kriisialueille.<br />

Vapaaehtoisia auttajia tulee<br />

Eloisa ikä -ohjelman kautta.<br />

Punainen risti auttaa kerran<br />

kuukaudessa, mittaamalla verenpainetta<br />

ja sokeriarvoja ja<br />

tulkitsemalla kuvien avulla<br />

ikääntyvän kropan kipukohtia.<br />

Välillä sauvakävellään ja tehdään<br />

pikku retkiä.<br />

Matti ja maija meikäläinen,<br />

ikätoveri tai vaikka perhe, joka<br />

lähtee kaukomaille, voisi saada<br />

tietoa kymmenestä eri kulttuurista.<br />

Mukaan tulevat lapset ja<br />

lapsenlapset voisivat ihmetellä<br />

1690-luvun kellaria, josta on<br />

tullut ”maahisten” kotiluola.<br />

Pieni opetusluokkakin löytyy.<br />

Isovanhemmat opettavat<br />

lapsenlapsilleen lähtömaansa<br />

kieltä ja kulttuuria.<br />

Astupa sisään,<br />

istu ja nauti<br />

Arkisin päivällä on avoimet<br />

ovet. On mahdollista myös<br />

vaikka varata tiloja kokouspaikaksi<br />

pitopalvelun kera. Vieraanvaraisuus<br />

on läsnä taatusti<br />

ja lähimmäisenrakkaus toteutuu.<br />

Aiju von Schöneman<br />

Uusi vetäjä Turun<br />

tietokilpailijoille<br />

Lisätietoja Muistojen kodin toiminnasta:<br />

daisyelakelaiset@<br />

gmail.com, puh. 041 475 6645,<br />

050 555 8781 tai www.daisyladies.org.<br />

Turun tietokilpailuyhdistys<br />

on valinnut uudeksi<br />

puheenjohtajakseen<br />

Timo Ahlroosin.<br />

Yhdistyksen alkanut vuosi<br />

on tapahtumatäyteinen. Vuoden<br />

päätapahtuma Tietokilpailun<br />

SM-kisat järjestetään syksyllä<br />

Turussa. Pitopaikkana on Cumulus<br />

ja ajankohta 13. syyskuuta.<br />

Keväällä järjestetään perinteinen<br />

Turku Open eli kisa avoimesta<br />

tietokilpailumestaruudesta<br />

nelihenkisille joukkueille.<br />

Toimintasuunnitelmaan hyväksyttiin<br />

helmikuisessa kokouksessa<br />

myös oman kuukausittain<br />

järjestettävän jäsenvisan<br />

järjestäminen. Visa pidetään<br />

joka kuukauden ensimmäisenä<br />

maanantaina ravintola Pikku-<br />

Torressa. Yhdistys pitää yllä<br />

<strong>turku</strong>laista tietokilpailurankingia.<br />

Vuoden teema on Yhdessäoloa<br />

ajassa eli että vuoden tapahtumat<br />

kuten talviolympialaiset,<br />

Euroopan parlamentin<br />

vaalit, jalkapallon MM-kisat<br />

ja 100 vuotta maailmansodan<br />

alkamisesta otetaan huomioon<br />

yhdistyksen toiminnassa.<br />

Tavoitteena<br />

kaupunginosavisat<br />

Tänä vuonna on tarkoitus saada<br />

aikaan myös kaupunginosavisat<br />

yhteistyössä Turkuseuran kanssa<br />

Ẏhteistyövisoja on tarkoitus<br />

järjestää myös Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen<br />

ja Booktorin<br />

kanssa sekä kansainväliset<br />

visat ystävyysseurojen kanssa.<br />

Turun tietokilpailuyhdistys<br />

tähtää myös jäsenten kanssa<br />

yhteisvoimin tuottamaan kirjan<br />

tietokilpailukysymyksistä.<br />

Tuhannen kappaleen painos<br />

on tarkoitus toteuttaa painotyöt<br />

kattavilla myyntituloilla.<br />

Turun tietokilpailuyhdistys<br />

on yhdessäolo-organisaatio,<br />

jonka tavoitteena on jäsentensä<br />

yleistiedon tason nostaminen ja<br />

mm. dementian torjunta. Tällä<br />

erää yhdistyksessä on satakunta<br />

jäsentä.<br />

Teksti: Jussi Nurmi<br />

o Turun tietokilpailuyhdistyksen puheenjohtaja Timo Ahlroos.<br />

(Kuva: yksityisarkisto)<br />

Suomen Turku -irtonumeromyynti:<br />

Föripuoti ja kauppahallin<br />

Wanha Turku -kauppa<br />

19


Det svenska kulturhuset i Åbo<br />

I det dagliga livet i Åbo<br />

har vi många olika kontaktpunkter<br />

med adressen<br />

Auragatan 1. Som vi<br />

kan se av pärmbilden i<br />

denna tidning ligger här<br />

dels ett ståtligt stenhus<br />

med fyra våningar och<br />

i nyrenässans stil, dels<br />

den låga tvåvåningsbyggnaden<br />

med sin<br />

vackra fasad mot Västra<br />

Strandgatan.<br />

För många av oss Åbosvenskar<br />

är begreppet Svenska Gården lika<br />

med just denna plats och så<br />

har fallet varit i snart hundra år.<br />

Men jag tror att många, särskilt<br />

yngre Åbobor kanske talar om<br />

Blanko, eller Fontana, som de<br />

klara associationerna till Auragatan<br />

1.<br />

Fyratusen<br />

pålar<br />

Det är en fascinerande historia<br />

hur denna tomt utvecklades i<br />

slutet av 1800-talet, genom arv,<br />

förvärv och försäljning så att ett<br />

bolag bildades med uppgiften,<br />

att på den mindre bebyggda delen<br />

av tomten uppföra ”ett hus<br />

med tidsenliga bostads- och affärslokaler<br />

afsedda att uthyras”<br />

*). Bolagsordningen godkändes<br />

den 21.12.1896 och namnet<br />

blev Fastighetsaktiebolaget Verdandi.<br />

Aktieägarna i detta bolag<br />

var idel bekanta namn i staden<br />

och markerade klart det kommersiella<br />

intresset i projektet.<br />

Det gick raskt undan, redan i<br />

januari 1897 var arbetena på<br />

tomten i full gång och med tanke<br />

på situationen för äldre byggnader<br />

i centrumkvarteren idag,<br />

kan det vara intressant att veta<br />

att för nybygget skulle fyratusen<br />

pålar drivas in i jorden och<br />

skapa grunden för byggnaden<br />

som sedan uppfördes i tegel.<br />

Den uppskattade tegelåtgången<br />

var 1 800 000 tegel! *) Redan<br />

på hösten 1898 kunde de första<br />

hyresgästerna flytta in och i början<br />

av år 1899 var huset fullt ut<br />

taget i bruk.<br />

o Olika föreningar har utrymmen på Gillesgården inne på gården, Auragatan 1. (Bild: Mia Åkerfelt)<br />

Ett ”svenskt<br />

hus”<br />

De kommersiella intressen som<br />

samverkat till byggandet av huset<br />

som vi idag kallar Svenska<br />

Gården uppfattade behovet av<br />

ett ”svenskt hus” som kunde<br />

erbjuda utrymmen för många<br />

svenska föreningar i Åbo. Saken<br />

debatterades också allmänt<br />

i tidningarna. Följden blev att<br />

man bildade ”Aktiebolaget<br />

Svenska Gården i Åbo” i maj<br />

1919. Ändamålet för bolaget<br />

var klart stipulerat, man skulle<br />

”tillförsäkra sådna föreningar<br />

som verka för svenska kulturändamål<br />

tidsenliga samlings- och<br />

sällskapslokaler i Fastighetsaktiebolaget<br />

Verdandis gård och<br />

att i sådant syfte förskaffa sig<br />

aktiemajoriteten i sistsagda bolag”.*)<br />

I sin mycket intressanta och<br />

välskrivna bok Auragatan 1<br />

Kvarteret Solen konstaterar<br />

Folke Sjögren att formuleringarna<br />

i bolagsordningen avslöjar<br />

att Fastighetsbolaget Verdandis<br />

dåvarande ägare helt eller delvis<br />

stod bakom det nya projektet.<br />

Arkivuppgifterna om aktionärer<br />

och styrelsemedlemmar från de<br />

båda bolagen ger överensstämmande<br />

uppgifter – det är i hög<br />

grad samma personer som sitter<br />

i de båda bolagen!<br />

Aktiebolag<br />

1924<br />

Resultatet blev att Fastighetsbolaget<br />

Verdandi fusionerades<br />

med Aktiebolaget Svenska Gården<br />

i Åbo 1924 och bolagets firma<br />

blev fr.o.m. nu Aktiebolaget<br />

Svenska Gården Verdandi. Med<br />

tanke på hur historien i vårt land<br />

och dess språkliga klimat sedan<br />

skrivits under 1920- och 30-talen<br />

och efterkrigsårens knappa<br />

50- och 60-tal och som vi till<br />

slut ser situationen i dagens<br />

Åbo, stämmer det nya bolagets<br />

ändamålsparagraf till eftertanke:<br />

”...att äga och besitta gården<br />

och tomten n:o 3 i första kvarteret<br />

och sjätte stadsdelen av Åbo<br />

stad, ävensom att tillförsäkra sådana<br />

föreningar, som verka för<br />

svenska kulturändamål tidsenliga<br />

samlings- och sällskapslokaler<br />

i nämnda fastighet. Därjemte<br />

har bolaget till uppgift, att uthyra<br />

bostads- och affärslokaler<br />

i sagda gård.” *)<br />

Hur har då<br />

arvet förvaltats?<br />

Generellt sett bör man svara att<br />

arvet förvaltats väl. De gångna<br />

decennierna har inneburit<br />

många svängningar i konjunkturer<br />

och ekonomi. En del av de<br />

föreningar som var verksamma<br />

och aktivt bidrog till utvecklingen<br />

under 1900-talets första hälft<br />

har gått ur tiden, men många<br />

lever kvar. Likaså har utrymmenas<br />

utnyttjande i Svenska<br />

Gården ändrats, men det viktiga<br />

är att en ännu större flora av<br />

föreningar har sin verksamhet<br />

inom de gamla väggarna. Man<br />

kan med allt skäl kalla Svenska<br />

Gården för Åbos svenska kulturhus.<br />

Svenska Gården<br />

i dag<br />

Symbiosen med en kommersiell<br />

verksamhet gäller också i<br />

dag. Vid ett samtal med Svenska<br />

Gårdens nuvarande VD och<br />

disponent, Tony Jäntti, kom<br />

det fram att av den sammanlagda<br />

våningsytan disponeras över<br />

en 1/3 del av föreningsverksamheten<br />

och den resterande delen<br />

20


Ruotsinkielisen kulttuurin<br />

tyyssija Turussa<br />

Osoite Aurakatu 1 on monella tavalla tuttu, mm. Fontanakahvilasta<br />

ja Bassi-kahvilasta, nykyään ravintola Blanko.<br />

Talojen ja tontin omistajien historia on mielenkiintoinen ja<br />

vivahteikas. Esille nousevat sekä <strong>turku</strong>laisten kauppiassukujen<br />

läheiset suhteet ja yhteiset pyrkimykset samoin kuin<br />

kulttuurin ja perinteiden vaaliminen. Vanhin rakennus on<br />

apteekkari Erik Julinin jo 1828 rakennettu, Carlo Bassin piirtämä<br />

talo. 1800-luvun lopussa perustettiin kiinteistöyhtiö,<br />

joka sai nimekseen Verdandi – komea nelikerroksinen talo<br />

valmistui tontin toiseen päähän 1899.<br />

Vanhoja ravintolaperinteitä jatkavat niin Svenska Klubben<br />

ravintola talon ylimmässä kerroksessa kuin katutasossa toimivat<br />

Di Trevi, Blanko ja Tintå. Yhdistyselämän tyyssija on<br />

1980-luvun lopussa uudistettu piharakennus, Gillesgården.<br />

Neljässä kerroksessa on tiloja ASS-purjehduseuralle, Marttapiirin<br />

toimistolle, partiolaisille, postimerkkikeräilijöille, kuoroille,<br />

soittokunnille, kansantanssijoille ja voimistelijoille.<br />

Päärakennusta on ollut mukana uudistamassa <strong>turku</strong>lainen<br />

arkkitehtitoimisto Sigge, jonka toimisto on Bassin talossa.<br />

Åbo Underrättelserin toimitus ja toimisto ovat vuodesta 1978<br />

olleet Svenska Gårdenin kiinteistössä.<br />

är uthyrd på företagsekonomiska<br />

villkor. I gatuplanet har<br />

många av de mindre butikernas<br />

lokaler slagits samman och<br />

större delen har byggts om för<br />

restaurangverksamhet.<br />

Ursprungligen byggdes bostäder<br />

i de övre våningarna, men<br />

utvecklingen sedan 1950-talet<br />

har inneburit en kontorisering<br />

och idag finns inga bostadslokaler<br />

kvar i byggnaderna.<br />

Bland hyresgästerna finns<br />

allt från arkitektbyråer, forskningsinstitut,<br />

frisörssalonger,<br />

konsultföretag och agenturer,<br />

modeföretag, reklambyråer och<br />

företag inom språk- och översättningsbranschen.<br />

Dessutom<br />

finns Folkhälsans olika organisationer<br />

här, SFPs kansli och<br />

Svenska Pensionärsförbundet<br />

och Svenska Studiecentralen<br />

som hyresgäster.<br />

Åbo<br />

Underrättelser<br />

Man bör i detta sammanhang<br />

också nämna att fastighetsak-<br />

tiebolaget genom åren också<br />

haft en betydande roll när det<br />

gällt att säkerställa utgivningen<br />

av Åbo Underrättelser (som ju<br />

i år fyller 190!) och även hyser<br />

tidningens kontor och redaktion<br />

i huset sedan 1978.<br />

Många planer smiddes under<br />

1960- och 70-talen för renovering,<br />

ombyggnad i det gamla<br />

Bassihuset vid Västra Strandgatans<br />

och Auragatans hörn samt<br />

byggnaderna inne på gården.<br />

Genom ganska djärva beslut<br />

på 1980-talet skapades det vi<br />

idag känner som Gillesgården<br />

och Åbo svenska föreningsråd<br />

kan enligt avtal med fastighetsaktiebolaget<br />

administrera och<br />

fördela utrymmena enligt de<br />

olika föreningarnas behov.<br />

Orolsmoln och<br />

dagens krav<br />

Liksom orosmoln förekommit<br />

under gångna decennier finns<br />

det också nu mycket för de<br />

styrande i Svenska Gården att<br />

begrunda. Ett hus med en över<br />

hundraårig historia som står<br />

pålat på 1800-tals vis i djupa<br />

lager av lera sjunker sakta men<br />

säkert, trots att huset och därmed<br />

de utrymmen som hyrs ut<br />

på marknadsekonomiska villkor<br />

är attraktiva måste man bekosta<br />

omfattande saneringar inomhus<br />

för att motsvara dagens krav<br />

och till slut innebär också själva<br />

underhållet av fasader och<br />

områden på en så central plats<br />

stora kostnader.<br />

Betydelsen av ett svenskt kulturhus<br />

i centrum av vårt Åbo<br />

kan inte underskattas. Från diskussionen<br />

under 1910-talet ekar<br />

de manande orden till samling<br />

och gemensamma ansträngningar<br />

för Svenska Gården, som<br />

då ledde till stora ekonomiska<br />

uppoffringar av dem som såg<br />

betydelsen av projektet. Idag<br />

måste vi hoppas att samma<br />

idévärld skulle besjäla aktieägare<br />

och föreningsaktiva och dem<br />

som har möjligheter och resurser<br />

att påverka utvecklingen.<br />

Tryggve Forssell<br />

*) Uppgifter och citat från<br />

boken Auragatan 1 Kvarteret<br />

Solen<br />

Specialpris för<br />

Åbosamfundets<br />

medlemmar<br />

Boken om Svenska gården,<br />

Auragatan 1 Kvarteret<br />

Solen, historia kring<br />

ett hundraårigt hus i Åbo<br />

av Folke Sjögren och Helena<br />

Soiri-Snellman (Ekenäs<br />

1999) finns nu till salu i<br />

Färjboden för specialpriset<br />

15 € för Åbosamfundets<br />

medlemmar (mot uppvisande<br />

av medlemskort).<br />

OIKKEM<br />

PAL<br />

KIITOKSI<br />

Suomen Turku -lehden lukijat voivat lähettää kiitoksia<br />

ajankohtaisista Turusta tehdyistä pienistä muutoksista ja<br />

parannuksista tai muista kiitoksen ansaitsevista teoista, henkilöistä<br />

tai asioista. Lehden toimituskunta valitsee Oikkem<br />

pal kiitoksi -palstalla julkaistavan kiitosaiheen saapuneiden<br />

ehdotusten joukosta. Ehdotuksia voi lähettää toimitussihteerille<br />

sähköpostitse tai kirjeitse, yhteystiedot ovat sivulla 30.<br />

Oikkem pal kiitoksi Turun kaupunkisuunnittelulle ja<br />

Kiinteistöliikelaitokselle Kirjastosillasta. Auransillan ja<br />

Tuomiokirkkosillan välissä sijaitseva kevyenliikenteen<br />

silta avattiin 3.12.2013. Tammikuussa <strong>2014</strong> Betoniteollisuus<br />

ry myönsi Kirjastosillalle Vuoden 2013 betonirakenne<br />

-tunnustuksen. Perusteluina olivat veistoksellinen<br />

muoto, taitava arkkitehti- ja rakennesuunnittelu sekä<br />

viimeistelty toteutus. Sillan suunnittelivat arkkitehdit<br />

Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen sekä Insinööritoimisto<br />

Pontek Oy. Pääurakoitsija oli Insinööritoimisto<br />

Seppo Rantala Oy.<br />

Turkuseura lähettää jäsenilleen sähköpostitiedotteita seuran tapahtumista 1-2 kertaa kuukaudessa.<br />

Sähköpostilistalle voi ilmoittautua osoitteeseen info@<strong>turku</strong>seura.fi<br />

21


Turkuseura tiedottaa<br />

Jäsenedut –<br />

medlemsförmåner<br />

Jäsenkortilla/<br />

Med medlemskortet<br />

• Turkuseuran Tulp paserul -kevätretket jäsenille 3 € / retki / henkilö<br />

(ei-jäsenille 4 € / retki / henkilö). Kävelyretkien tiedot on julkaistu viereisellä<br />

sivulla.<br />

• Aboa Vetus & Ars Nova-museo, Itäinen Rantakatu 4-6, puh. 250 0552.<br />

Normaalihintaisista pääsymaksuista 10% alennus.<br />

• Aninkaisten Kiinteistövälitys LKV, Yliopistonkatu 10 C, 2. krs.<br />

Puh. 469 0777, avoinna klo 9-17.<br />

25%:n alennus. Asunnon ilmainen hinta-arviointi. Kaupan päälle<br />

lisäksi 100,00 euron lahjakortti joka käy mihin tahansa Aninkainenplus<br />

yhteistyökumppani yritykseen. Lisäksi arviokirja 100,00 euroa, esim.<br />

pankkia varten.<br />

• Brinkkalan pihan käsityöläispuodit Outolintu, Anne Lundén, Revontuli-neule,<br />

Vanha Suurtori 3, puh. 233 6606, kaikista tuotteista - 10 %.<br />

• Hemtex Oy:n Hansakorttelin myymälä, Aurakatu 10, puh. 020 798<br />

9411. Jäsenkorttia näyttämällä 10%: n alennus normaalihintaisista<br />

tuotteista. Alennus ei koske Kirsch, U.S.Polo, Klippan, Bamse, Johana<br />

Lunqvist, Hello Kitty tuotteita.<br />

• Johanna Kaihdin Ay, Eerikinkatu 38, puh. 253 5888, 15 %:n alennus<br />

normaalihintaisista säle- ja rullakaihtimista. Jäsenkortti esitettävä tilattaessa/tarjousta<br />

pyytäessä.<br />

• Merikeskus Forum Marinum, Linnankatu 72, puh. 267 9511. Alennus<br />

30 % normaalihintaisen pääsylipun hinnasta. Ei koske ranneketta.<br />

Avoinna ti-su 11-18.<br />

• Pieni Kirjapuoti, Yliopistonkatu 26, puh. 040 754 1823, 5% alennus (ei<br />

pokkareista).<br />

• Sibelius-museo, Piispankatu 17, puh. 215 4494. Kaksi henkilöä yhden<br />

pääsylipun hinnalla (3 €).<br />

• Turun linnan, Luostarinmäen käsityöläismuseon, Apteekkimuseon<br />

ja Qwenselin talon sekä Biologisen museon museokaupoista ja myyntipisteistä<br />

myytävistä tuotteista alennus 10 %.<br />

• Turun Nuori Teatteri, Ursininkatu 4, puh. 232 2812. 1 €:n alennus<br />

lipun hinnasta. Koskee kaikkia esityksiä.<br />

• Turun Taidemuseo, Aurakatu 26, puh.262 7100. Turun Taidemuseon<br />

tuotteista Museokauppa Muusasta 10%:n alennus.<br />

• Tuulan pika-offset Oy, Ruissalontie 11, puh. 233 1851, 10% alennus.<br />

• Wanha Turku kauppa, Turun Kauppahalli, jäsenkorttia näyttämällä<br />

kaikista tuotteista -5% (ei postimerkit)<br />

Föripuodista:<br />

• Auragatan 1 Kvarteret Solen, Folke Sjögren och Helena Soiri-Snellman,<br />

medlemspris 15 €<br />

• Aurajoen vanhat lehmukset CD, Aulis Kotaviita, jäsenhinta 15,00 €<br />

(norm. 17,00 €)<br />

• J.J. Reinbergin litografikuvat, 1850-luku, A4-koko, á 1,00 €<br />

(norm. á 3,50 €).<br />

• Turkuseuran adressi 6,50 € (norm. 8,00 €).<br />

• CD-levyistä 1 euron alennus, jäsenhinta 16,00 €: Sointu 1-10, Georg<br />

Malmsten på svenska 1929-1936, vol. 1, Merimiesvalssien taikaa 1-2,<br />

Merimieslaulujen taikaa.<br />

• Kirkko-ooppera Ulstadius, Esa Pethman-Harri Raitis, tupla-CD, jäsenhinta<br />

23,00 € (norm. 25,00 €).<br />

• Lauluja Turusta CD, Matti Salminen, jäsenhinta 14,00 €<br />

(norm. 17,00 €)<br />

• Turku 1911, Elämää 100 vuotta sitten, toim. Rauno Lahtinen, jäsenhinta<br />

27,00 € (norm. 32,00 €).<br />

• Sans se sil sit, Turkulaiskaskuja 3, jäsenhinta 4,00 € (norm. 5,00 €)<br />

• Kävely puistojen Turussa, kirj. Rauno Lahtinen, Hannu Laaksonen,<br />

jäsenhinta 27,00 € (norm. 32,00 €)<br />

• Turun raitiotiet, kirj. Mikko Laaksonen, jäsenhinta 47,00 €<br />

(norm.49,00 €).<br />

• Turun pihojen kätköistä, toim. Raimo Narjus, jäsenhinta 27,00 €<br />

(norm. 32,00 €)<br />

• Pökköä pesään talkkari, kirj. Jouni Kallioniemi, Markku Heikkilä,<br />

jäsenhinta 7,00 € (norm. 8,00 €).<br />

• Intohimona Turku Turkulaispojan elämää sotavuosista kulttuuripääkaupunkivuoteen,<br />

kirj. Pekka Ruola, jäsenhinta 25,00 € (norm. 30,00 €).<br />

• Turun pommitus, Mukaeltu kertomus eräästä uuden ajan historian<br />

tapahtumasta, kirj. Carl Spitteler, jäsenhinta 10,00 € (norm. 12,00 €).<br />

• Lasikenkä, kirj. Marjo Brunow-Ruola, jäsenhinta 5,00 € (norm. 6,00 €).<br />

• Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, Kirj. Rauno Lahtinen, kuvat<br />

Merja Otronen, jäsenhinta 29,50 € (norm. 35 €)<br />

• Puoli vuosisataa kotiseudun hyväksi, Turkuseura-Åbosamfundet ry<br />

1957-2007, kirj. Rauno Lahtinen, jäsenhinta 5,00 € (norm. 6,00 €)<br />

• Lauluja Turusta -laulu- ja nuottikirja, toim. Vuokko Valkamo, jäsenhinta<br />

15,00 € (norm. 18,00 €)<br />

• Martta Jokinen ja vanhusmurhat. Dekkaritarina Turusta. Kirj.<br />

Maritta Flykt, toim. Harri Raitis, jäsenhinta 17,00 € (norm. 20,00 €).<br />

• Iltapäivällä juna saapui Turkuun, pahvinen matkalaukku ja muita<br />

kertomuksia, jäsenhinta 17 € (norm. 20,00 €)<br />

• Ritaritar. Kronikka. Kirj. Marjo Brunow-Ruola, jäsenhinta 20 € (norm.<br />

24,00 €)<br />

• Lapsuuteni Turku 2. Kertomuksia lapsuusmaisemista 1920-1980-<br />

luvuilta, jäsenhinta 18,50 € (norm. 22,00 €)<br />

• Barndom i Åbo. Rackartyg och skruvlockar, jäsenhinta 18,50 € (norm.<br />

22,00 €)<br />

• Lapsuuteni Turku, kertomuksia lapsuusmaisemista 1910-1960-luvulta,<br />

jäsenhinta 17,00 € (norm. 20,00 €)<br />

• Ai vaa hullumppa, Pakinoi Turu murttel, kirj. Risto Vuorinen, jäsenhinta<br />

17,00 € (norm. 20,00 €)<br />

• Tidsbilder från Åbo. Artikelurval ur SuomenTurku-Åbo, vår stad<br />

1959-2008, jäsenhinta 21,00 € (norm. 25,00 €)<br />

• Kaksi joutsenta Aurajoessa, runot Maritta Flykt, valokuvat Matti<br />

Kivekäs, jäsenhinta 17,00 € (norm. 20,00 €)<br />

• Ei hymy hyyry, Pakinoi Turu murttel, kirjoittaja Risto Vuorinen, jäsenhinta<br />

12,50 € (norm. 15,00 €)<br />

• Mustakangaskauppias, kirj. Marjo Brunow-Ruola, jäsenhinta 10,00 €<br />

(norm. 12,00 €)<br />

• Kyl me tämä osata. Turkulaiskaskuja 4, toim. Pekka Niemi, jäsenhinta<br />

17,00 € (norm. 20,00 €)<br />

• Portsalaisia, toim. Marja Kallio, jäsenhinta 10,00 € (norm. 12,00 €)<br />

• Tapahtui Suomen Turussa, Muistoja sotavuosilta 1939-1944, toim<br />

Tauno Kalske, jäsenhinta 10,00 € (norm. 12,00 €)<br />

• Pakka nauruttama, Pakinoi Turu murttel, kirj. Risto Vuorinen, jäsenhinta<br />

12,50 € (norm. 15,00 €)<br />

• Åboarna, jäsenhinta 12,50 € (norm. 15,00 €)<br />

• Koko raha erest, Pakinoi Turu murttel, kirj. Risto Vuorinen, jäsenhinta<br />

12,50 € (norm. 15,00 €)<br />

• Älä mittä murhetu, Pakinoi Turu murttel, kirj. Risto Vuorinen, jäsenhinta<br />

12,50 € (norm. 15,00 €)<br />

• Kummottos, Turun murteen sanoja ja sanontoja, jäsenhinta 12,50 €<br />

(norm. 15,00 €)<br />

• Turun seudun arkkitehtuuriopas, kirj. Mikko Laaksonen ja Juri Nummelin,<br />

jäsenhinta 32,00 € (norm. 34 €)<br />

• Kävely puutalojen Turussa, kirj. Rauno Lahtinen, kuvat Merja Otronen,<br />

jäsenhinta 27,00 € (norm. 32 €)<br />

• Ei tartte mököttä, pakinoi Turu murttel, kirj. Risto Vuorinen, jäsenhinta<br />

20,00 € (norm. 23 €)<br />

22


Turkuseuran tapahtumia<br />

Murrekerhon kokoontuminen 13.3.<br />

Turkuseuran murrekerho kokoontuu Förituvassa torstaina 13.3. klo<br />

13-15. Kerhon vieraana on historioitsija Rauno Lahtinen, joka kertoo<br />

valokuvin Kävely puutalojen Turussa -kirjasta. Murrekerhoon<br />

on vapaa pääsy ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.<br />

Sinisen hämärän kirjallinen iltapäivä 16.3.<br />

Turkuseuran kulttuurijaosto ja Lounais-Suomen Kirjailijat ry järjestävät<br />

Sinisen hämärän kirjallisen iltapäivän Förituvassa jälleen<br />

sunnuntaina 16.3. klo 17. Kirjailijavieraat kertovat tuotannostaan<br />

ja lukevat otteita teksteistään. Vapaa pääsy, kahvimyyntiä.<br />

Teemailta viuluista 17.3.<br />

Turkuseuran Pelimannien pääpelimanni Pauli Lehtolahti kertoo<br />

viuluista ja viulunteosta harrastuspohjalta. Tilaisuus järjestetään<br />

Förituvassa maanantaina 17.3. klo 17-18. Vapaa pääsy, kahvimyyntiä.<br />

Pelimanniyhtyeen toiminnasta kiinnostuneet voivat osallistua<br />

samaan tilaisuuteen lisätietojen saamiseksi.<br />

Murrekerhon kokoontuminen<br />

Ruusukorttelissa 24.4.<br />

Turkuseuran murrekerhon huhtikuun iltakokoontuminen järjestetään<br />

yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa<br />

torstaina 24. huhtikuuta. Kerhon vieraina ovat Markku Heikkilä ja<br />

kaksoisveljensä Förin äijä. Arja Lyly, Harri Mild ja Irmeli Elomaa<br />

laulavat Turku-aiheisia lauluja.<br />

Väliajalla on mahdollisuus ostaa kahvia ja pullaa. Markku Heikkilä<br />

signeeraa ja myy kirjojaan.<br />

Ruusukorttelissa osoitteessa Puistokatu 11 klo 18 alkava tilaisuus<br />

on avoin kaikille kiinnostuneille ja siihen on vapaa pääsy.<br />

Runo- ja musiikkiesitys 28.4.<br />

Förituvassa kuullaan maanantaina 28.4. runo- ja musiikkiesitys<br />

Suloisessa Suomessamme…, esittäjinä Riitta Vasenkari ja Arja Lyly.<br />

He ovat tulkinnoissaan etsineet uutta näkökulmaa vanhoihin<br />

runoihin ja lauluihin. Vasenkari ja Lyly ovat tehneet yhteistyötä jo<br />

yli kymmenen vuoden ajan ja molemmat ovat myös Turkuseuran<br />

aktiivisia jäseniä. Esitys alkaa klo 18. Vapaa pääsy. Kahvimyyntiä<br />

klo 17.30-18.<br />

Tulp paserul -retki 8.5.<br />

Tulp paserul muistelema mennette aikatten <strong>turku</strong>laissi kauppiai<br />

ja yrittäji -nimisen opastetun kävelyretken Turun vanhalla<br />

hautausmaalla vetävät torstaina 8.5. Turun matkailuoppaat Seija<br />

Somerpalo ja Leena Tiusanen. Kierroksen aikana muistellaan tänne<br />

aikoinaan yrityksiä luoneita henkilöitä 1800- ja 1900-luvuilta.<br />

Monet <strong>turku</strong>laiset kauppiaat ja yrittäjät ylläpitivät omana aikanaan<br />

kaupungin hyvinvointia ja vaurautta. Muutamilla tämänkin päivän<br />

merkittävillä suomalaisyrityksillä on juurensa Turussa. Kierrokselle<br />

kokoonnutaan hautausmaan Uudenmaantien kukkakioskin eteen<br />

klo 18. Opastusmaksu 4 euroa, Turkuseuran jäsenille jäsenkorttia<br />

näyttämällä 3 euroa.<br />

Murrekerhon kokoontuminen 15.5.<br />

Turkuseuran murrekerho kokoontuu Förituvassa torstaina 15.5.<br />

klo 13-15. Kerhon vieraana on Turun yliopiston musiikin lehtori<br />

emeritus Seppo Saari, joka kertoo musiikki- ja huvielämästä Turussa<br />

200 vuotta sitten. Murrekerhoon on vapaa pääsy ja se on avoin<br />

kaikille kiinnostuneille.<br />

Tulp paserul -retki 15.5.<br />

Tulp paserul Otkantist Martisillal pisi joe läntist rantta -nimisen<br />

retken vetävät torstaina 15.5. Turun matkailuoppaat Seija<br />

Virtanen ja Airi Forssell. Retken aikana kuullaan mm., missä on<br />

tehty ruutuleipää, mikä on se ruttaantunut metallinkappale Forum<br />

Marinumin pihalla, mikä patsas vaihtaa väriä, mikä on elefantin<br />

jälkeen Turun painavin julkinen veistos, mikä rakennus oli valmistuessaan<br />

Pohjoismaiden pisin, mistä niitä sirkustaiteilijoita<br />

oikein tulee ja missä voi leikkiä Piiloleikkiä. Noin 1,5 tuntia kestävä<br />

kävelyretki alkaa klo 18 Turun linnan länsiportin edustalta ja<br />

päättyy Martinsillan läheisyyteen. Opastusmaksu 4 euroa, Turkuseuran<br />

jäsenille jäsenkorttia näyttämällä 3 euroa.<br />

Tulp paserul -retki 22.5.<br />

Tulp paserul Katariina asuntomessualuelt Peltola siirtolapuutarhasse<br />

-nimisen opastetun kävelyretken vetävät torstaina 22.5.<br />

Turun matkailuoppaat Susanna Reunanen ja Sanna Qvick. Retki<br />

alkaa Juhanankadun ja Eteläkaaren risteyksestä (läheltä bussipysäkkiä<br />

nro 516) ja päättyy Peltolan siirtolapuutarhaan. Retken<br />

aikana tutustutaan asuntomessualueeseen, luonnonsuojelualueeseen<br />

ja tietysti siirtolapuutarhaan. Noin 1,5 tuntia kestävä retki on<br />

liikunnallinen, joten se ei sovellu huonojalkaisille. Retki sisältää<br />

myös kävelyä maastossa – hyvät kengät jalkaan! Opastusmaksu<br />

4 euroa, Turkuseuran jäsenille jäsenkorttia näyttämällä 3 euroa.<br />

Lähde Turkuseuran mukana teatteriin<br />

Samppalinnan Kesäteatterissa tiistaina 29.7. klo 19 Matti ja Teppo,<br />

The Turku Brothers. Musikaali käsittelee kaksikon elämää ja<br />

uraa pilke silmäkulmassa. Se on tarina, joka osittain on tapahtunut<br />

ja osittain olisi voinut tapahtua. Liput 35 € (30 € /eläk). Lippuvaraukset<br />

Turkuseuran Raili Pajulalta puh. 040 707 4911 tai raili.<br />

pajula@gmail.com.<br />

Svenskt program inom Åbosamfundet<br />

Åbosamfundets svenska sektion ordnade i januari ett besök till<br />

Manilla och Aurinkobaletti. I februari ordnades Runebergsfest<br />

i samarbete med Runebergssällskapet. I mars föreläser Herman<br />

Lindqvist i Åbo.<br />

Föreläsningen anordnas i samarbete med Arbis den 10.3. kl<br />

18 i Arbis stora sal, Kaskisgatan 5; fråga efter lediga platser av<br />

Åbosamfundet (gäller samfundets medlemmar) tfn 040 730 4302/<br />

Herranen eller kontakta Arbis (icke-medlemmar). Om det övriga<br />

svenska programmet i vår ges närmare datum och info i ÅU och<br />

Radio Vega Åboland samt på Åbosamfundets hemsida på adressen<br />

www.<strong>turku</strong>seura.fi.<br />

Turkuseura-Åbosamfundet ry:n<br />

jäsenet kutsutaan<br />

KEVÄTKOKOUKSEEN,<br />

joka pidetään Förituvassa torstaina 27.3. klo 18. Sääntömääräiset<br />

asiat. Kahvitarjoilu klo 17.30. Kokouksen<br />

jälkeen Riitta Vasenkarin lausuntaesitys.<br />

Tervetuloa!<br />

Hallitus<br />

Turkuseura–Åbosamfundet ry:s<br />

medlemmar kallas till stadgeenligt<br />

VÅRMÖTE<br />

torsdagen 27.3. kl. 18.00 i Färjstugan. Stadgeenliga<br />

ärenden. Kaffeservering kl. 17.30. Riitta Vasenkari läser<br />

dikter efter mötet.<br />

Välkommen!<br />

Styrelse<br />

23


Tietoja Turkuseurasta<br />

Turkuseura-Åbosamfundet on vuonna 1957 perustettu kaksikielinen,<br />

puoluepoliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys. Se<br />

vaalii Turun perinteitä ja murretta, edistää kaupungin asukkaiden<br />

kotiseudun tuntemusta sekä toimii Suomen Kotiseutuliittoon<br />

kuuluvien <strong>turku</strong>laisten kaupunginosaseurojen aluejärjestönä.<br />

Seura harjoittaa kustannustoimintaa, järjestää esitelmäsarjoja,<br />

retkiä, kilpailuja ja näyttelyitä sekä julkaisee Suomen Turku –<br />

Åbo, vår stad -lehteä.<br />

Seuran jäsenmäärä on vuonna <strong>2014</strong> noin 2200 henkilöä. Jäseneksi<br />

voi liittyä kuka tahansa seuran toimintaperiaatteita<br />

kannattava henkilö. Jäsenet saavat Suomen Turku -lehden ja<br />

muita jäsenetuja. Myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä seuran<br />

kannatusjäseniksi.<br />

Yhteisöjäsenyys Turkuseurassa<br />

Yritykset ja yhteisöt voivat liittyä Turkuseuran kannatus- eli<br />

yhteisöjäseniksi. Aatteellisten yhdistysten jäsenmaksu on 52<br />

euroa / vuosi ja se sisältää yhden Suomen Turku -lehden vuosikerran.<br />

Yritysten ja muiden yhteisöjen jäsenmaksu on 270<br />

euroa / vuosi ja se sisältää viisi Suomen Turku -lehden<br />

vuosikertaa. Kannatusjäsenyys ei sisällä äänioikeutta<br />

seuran jäsenkokouksissa.<br />

Turkuseuran yhteisöjäsenet<br />

Turun kaupunki, Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Lounais-<br />

Suomen Syöpäyhdistys ry, Paasikivi-Opisto, TS-Yhtymä Oy,<br />

Turku Touring Oy, Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymä,<br />

Turun Kirjekuoritehdas Oy, Turun Messu- ja Kongressikeskus,<br />

Turun Ortodoksinen seurakunta, Turun Osuuskauppa,<br />

Turun Seudun Osuuspankki, Turun Kamerat ry.<br />

Liityn jäseneksi Turkuseuraan<br />

Jag vill bli medlem i Åbosamfundet<br />

Sukunimi ja etunimi - Efternamn och förnamn<br />

Osoite - Adress<br />

Puhelin – Telefon<br />

vuosijäsen – årsmedlem 23 €<br />

perheenjäsen – familjemedlem +4 €<br />

Nimi – Namn<br />

ainaisjäsenyys – ständig medlem 270 €<br />

liityn samalla Turkuseuran sähköpostilistalle<br />

Sähköpostiosoitteeni on:<br />

Palautetaan osoitteeseen Returneras till:<br />

Turkuseura - Åbosamfundet ry<br />

Föritupa<br />

Färjstugan<br />

Sairashuoneenkatu 1 Lasarettsgatan 1<br />

20100 TURKU 20100 ÅBO<br />

Jäseneksi voi liittyä myös puhelimitse 233 1073<br />

tai sähköpostitse: info@<strong>turku</strong>seura.fi.<br />

Du kan också ringa 233 1073 eller skicka din anmälning<br />

per e-post: info@<strong>turku</strong>seura.fi.<br />

Jäsenyyteen sisältyy Suomen Turku - Åbo, vår stad -lehti.<br />

Lehden voi tilata myös ilman jäsenyyttä.<br />

Tidningen Suomen Turku - Åbo, vår stad ingår i medlemskapet.<br />

Det går också bra att prenumerera på tidningen utan medlemskap<br />

Turkuseura-Åbosamfundet ry<br />

Föritupa Sairashuoneenkatu 1 20100 Turku<br />

(Sairashuoneen- ja Linnankadun kulmassa)<br />

Föripuoti, jäsenasiat ja asiakaspalvelu<br />

Avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10–14, to klo 10–17.30<br />

Ritva Marjasto<br />

Puh: 233 1073 Telefax: 233 1073<br />

Sähköposti: info@<strong>turku</strong>seura.fi<br />

Kotisivut: www.<strong>turku</strong>seura.fi<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Seuran toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo<br />

Puh: 040-528 3073<br />

Sähköposti: kristiina.syrjasuo@<strong>turku</strong>seura.fi<br />

Kaupunginosaseurojen<br />

kevättapahtumia<br />

Härkämäkipäivä<br />

lauantaina 17.5. klo 12-15<br />

Runosmäkipäivä<br />

torstaina 22.5. klo 17 alkaen<br />

Portsan katumarkkinat<br />

sunnuntaina 25.5. klo 11-15<br />

24


Muutatko?<br />

Puutarhakeskus, Kaurakatu 43<br />

puh. 02-276 1500<br />

Skanssin Kukkamyymälä<br />

puh. 02 276 1520<br />

s-posti: myynti@kauppila.fi<br />

Eerikinkatu 25 P. 2780760<br />

Kiinamyllynk.5 P. 2336114<br />

Henrikinkatu 2 P. 435 3126<br />

Naantali<br />

Ilmoitathan uuden<br />

osoitteesi myös<br />

Turkuseuraan.<br />

Kiinteistöpalvelut<br />

Laine & Nummisto Oy<br />

Oma talonmies -palvelut<br />

Kiinteistöhuollot<br />

Imulakaisukonepalvelut<br />

040 842 1715 Nummisto,<br />

044 355 4912 Laine<br />

Föripuodista Turku-aiheiset<br />

kirjat, postikortit ja lahjatavarat<br />

Uusi musikaalikomedia Suomen Turusta<br />

12.6.-15.8.<br />

Maalausliike<br />

Veikko Randell Oy<br />

Aulis Randell 0400 520310<br />

Puh. 2316283 fax 2330743<br />

Parrantie 2 A, TURKU<br />

Rooleissa mm.<br />

Ismo Kallio<br />

Sami Hintsanen<br />

Petja Lähde<br />

SISÄ- JA ULKOMAALAUKSET<br />

TAPETOINTI-, TASOITE- JA SISUSTUSTYÖT<br />

Turun Nuori Teatteri<br />

Åbo Unga Teater<br />

www.samppalinnanteatteri.fi<br />

Varaa lippusi,<br />

kun tilaa vielä on<br />

puh. 02 232 9050<br />

liput@samppalinnanteatteri.fi<br />

35 / 30 / 18 €<br />

Ruma ankanpoikanen<br />

12.4.–17.5.<strong>2014</strong><br />

Robin Hood<br />

16.3.–11.5.<strong>2014</strong><br />

www.nuoriteatteri.com<br />

25


KAUPUNGINOSISSA<br />

TAPAHTUU<br />

Martinrantaseuran<br />

synnytys vei aikaa<br />

Nyt jo edesmennyt, arkkitehti<br />

Raimo Narjus<br />

Turkuseuran kaupunginosajaoston<br />

puheenjohtajana<br />

haaveili, että<br />

koko Turun kaupunkialue<br />

olisi jonkun kaupunginosaseuran<br />

vaikutuspiirissä.<br />

Martin<br />

alueella ei ollut omaa<br />

seuraa. Ensimmäinen<br />

Martti-seuran perustamista<br />

valmisteleva<br />

kokous pidettiin maaliskuussa<br />

2000 Förituvassa.<br />

Portsa ry:n entinen puheenjohtaja<br />

Martti Simola oli muuttanut<br />

Marttiin. Hänet valittiin<br />

työryhmän vetäjäksi ja hän sai<br />

lähteä viemään perustamista<br />

eteenpäin. Piti löytää ja houkutella<br />

kotiseututyöstä kiinnostuneita<br />

alueen asukkaita mukaan.<br />

Tämä uuden seuran synnytystyö<br />

vei useamman vuoden.<br />

Kutsukirjeitä<br />

talkoilla<br />

Helmikuussa 2004 työryhmän<br />

talkooporukka postitti 179 kutsukirjettä<br />

ja kutsui asukkaita<br />

Martin koululle kokoukseen.<br />

Onneksi myös Turun Sanomat<br />

kirjoitti asiasta. Tällä julkisuudella<br />

ja sitkeällä työllä saatiin<br />

liki 50 alueen asukasta kokoon.<br />

He päättivät, että asuinalueen<br />

oma seura perustetaan. Asukkaat<br />

alkoivat heti toimintaan ja<br />

tässä kokouksessa tehtiin myös<br />

julkilausuma kaupunginhallitukselle<br />

Aurajokisuun nostureiden<br />

säilyttämiseksi.<br />

Aurajokisuun ja Heikkilän<br />

kasarmialueen tulevat uudet<br />

rakennuskannat olivat hyvä syy<br />

perustaa asukasyhdistys, sillä<br />

alueen asukkaiden oli tärkeää<br />

saada äänensä kuuluviin kaavoitusasioissa.<br />

Väljään rakennettua<br />

viihtyisää aluetta tuli osallistujien<br />

mukaan vaalia eikä sitä saisi<br />

pilata liian tiheällä rakentamisella,<br />

kuten joissakin paikoissa<br />

oli käynyt. Tässä oli painavia<br />

syitä saada alueen asukkaille<br />

o Martinrantaseura järjesti syksyllä 2009 tutustumisretken Heikkilän kasarmialueelle, oppaana<br />

komentaja Pallaspuro. (Kuva: Martinrantaseuran kokoelmat/JL)<br />

työrukkanen, jonka avulla toimia<br />

yhteisen hyvän eteen.<br />

Mallia vanhemmilta<br />

seuroilta<br />

Perustamistyöryhmä tutustui<br />

muiden kaupunginosaseurojen<br />

sääntöihin ja laati niiden pohjalta<br />

perustettavalle yhdistykselle<br />

säännöt. Uuden yhdistyksen<br />

toimialueen haluttiin ulottuvan<br />

Majakkarantaan asti. Sen tähden<br />

nimeenkin haluttiin yhdistää<br />

myös Majakkaranta. Uuden<br />

kaupunginosaseuran nimeksi<br />

tuli siten Martinrantaseura ry.<br />

Toiminta-alueeksi muotoutui<br />

Martin, Mäntymäen, Myllymäen,<br />

Talomäen, Pajamäen,<br />

Vähä-Heikkilän, Majakkarannan,<br />

Korppolaismäen ja Telakkarannan<br />

alueet, joita rajaa<br />

Neitsytpolku, Sepänkatu, Luolavuorentie,<br />

Vähäheikkiläntie,<br />

Uittamontie, sekä Pitkäsalmi ja<br />

Aurajoki.<br />

Perustamiskokous pidettiin<br />

22.4.2004 ja Martti Simola valittiin<br />

johtamaan loppuvuoden<br />

ajan uuden asukasyhdistyksen<br />

hallitusta. Yhdeksänjäsenisen<br />

hallituksen keskuudesta varapuheenjohtajaksi<br />

nimitettiin Jouni<br />

Liuke, joka seuraavassa vuosikokouksessa<br />

valittiin puheenjohtajaksi.<br />

Hän on suunnitellut<br />

yhdistyksen logon, joka kuvaa<br />

alueen silhuettia.<br />

Sitoutuneita<br />

aktiiveja<br />

Martinrantaseuran toiminta alkoi<br />

reippaasti. Jäsenilmoittautumisia<br />

alettiin ottaa vastaan<br />

välittömästi ja aktiivinen jäsenhankinta<br />

päätettiin aloittaa syksyllä.<br />

Jäseniä liittyikin lyhyessä<br />

ajassa runsaat 100 kpl.<br />

– Jäseneksi voivat liittyä<br />

kaikki alueen asukkaat ja muut,<br />

joille alue muuten on sydäntä<br />

lähellä, kertoo Jouni Liuke.<br />

Yhdistys alkoi heti vuoden 2005<br />

alusta julkaista omaa jäsen- ja<br />

tiedotuslehteä, jonka nimeksi<br />

vakiintui Martinranta. Se ilmestyy<br />

kolme kertaa vuodessa.<br />

Lehdessä on loistavia artikkeleita<br />

alueen historiasta ja nykypäivästä<br />

sekä entisistä ja nykyisistä<br />

asukkaista.<br />

Martinrantaseura on toiminut<br />

jatkossakin mallikkaasti. Jäsenmäärä<br />

on noussut, ollen nyt 400<br />

jäsentä. Kaikki ensimmäisen<br />

hallituksen jäsenet ovat vielä<br />

tavalla tai toisella mukana toiminnassa.<br />

Osa on joutunut jäämään<br />

pois hallituksesta, koska<br />

säännöissä on rajattu enimmäisajan<br />

pituudeksi kolme kolmen<br />

vuoden toimikautta.<br />

26


Paikallistuntemusten<br />

lisääminen<br />

Asukasyhdistys on ollut erittäin<br />

aktiivinen historian ja paikallistuntemuksen<br />

lisääjänä.<br />

Toimintavuosiensa aikana se<br />

on järjestänyt tutustumistilaisuuksia<br />

moniin eri kohteisiin,<br />

kuten Manilla, kaasukello, telakka,<br />

Martin kirkko, ”Teku”<br />

yms. Raitiovaunut, puretut talot,<br />

sota-ajan pommituksen tuhot ja<br />

monet muut ovat olleet esitelmien<br />

kohteina asukasyhdistyksen<br />

tilaisuuksissa.<br />

Aktiivisuudesta ja hyvästä<br />

toiminnasta kertoo myös se,<br />

että Turkuseuran järjestämässä<br />

kaupunginosaseurojen välisessä<br />

toimintakilpailussa on tullut<br />

useampana vuonna ykkössija.<br />

Sääntöjensä mukaan Martinrantaseura<br />

ottaa kantaa alueen<br />

kaavoitukseen ja liikennejärjestelyihin.<br />

– Telakkarannan kaavoitus ja<br />

Stålarminkadun ruuhkat ovat<br />

puhuttaneet, toteaa Liuke.<br />

Kymmenen vuotta on kulunut.<br />

Työtä on tehty ja se jatkuu.<br />

– Antoisaa, vaikka joskus hieman<br />

työteliästä se on ollut, toteaa<br />

puheenjohtaja Jouni Liuke.<br />

Raili Pajula<br />

Martinrantaseura juhlii 10-vuotista<br />

toimintaansa huhtikuussa.<br />

Seuran yhteystiedot ovat lehden<br />

sivulla 31.<br />

Tälpual jokke<br />

ottaa uuden startin<br />

Keskikaupunkiseura Tälpual<br />

jokke ry ottaa uuden startin<br />

muutaman vuoden tauon jälkeen.<br />

Kun kaikki on niin lähellä,<br />

on ollut vaikeaa löytää alueen<br />

asukkaille toimintaa, joka olisi<br />

antanut lisäarvoa elämään. Juuri<br />

nyt tuntuisi taas olevan asioita,<br />

joihin alueen asukkaiden pitäisi<br />

ottaa kantaa. Tässä voimme<br />

yhdessä viedä asioita eteenpäin.<br />

Asumme Turun ja koko Suomenkin<br />

kannalta kulttuurihistoriallisesti<br />

tärkeällä alueella.<br />

Täl- ja Toispual jokke seurat<br />

pitävät sääntömääräiset vuosikokouksensa<br />

Turun kaupunginteatterin<br />

lämpiössä maanantaina<br />

24.3. klo 17, jonka jälkeen klo<br />

17.30-18.30 järjestettävässä<br />

yleisötilaisuudessa teatterin<br />

toimitusjohtaja Arto Valkama<br />

ja peruskorjauksen pääsuunnittelija<br />

Pauno Narjus kertovat<br />

miten alkava remontti ja muutto<br />

Logomoon vaikuttavat teatterin<br />

toimintaan. Yleisötilaisuuteen<br />

Vanhan suurtorin toimintaa<br />

ollaan suunnittelemassa. Kaupunginteatterin<br />

viereen ns.<br />

hämähäkkitontille on ajateltu<br />

uutta konserttitaloa. Teatterin<br />

kunnostus ja laajennus alkaa,<br />

ja toiminta siirtyy siksi aikaa<br />

evakkoon. Pyöräilyinnostus<br />

kaupungissa on ilahduttavasti<br />

lisääntynyt. Alueeseemme kohdistuu<br />

paljon kauttakulkua, joka<br />

pitää saada turvalliseksi. Alkaneen<br />

vuoden aikana nämä ovat<br />

yhdistyksen teemoja.<br />

Keskikaupunkiseurojen<br />

teatterivierailu<br />

on vapaa pääsy.<br />

Tilaisuuden jälkeen osallistujille<br />

on varattu lippuja Susanna<br />

Kuparisen politiikkakollektiivin<br />

esitykseen Eduskunta II.<br />

Pikaiset lippuvaraukset 11.3.<br />

mennessä osoitteeseen info@<br />

<strong>turku</strong>seura.fi tai 040 528 3073/<br />

Turkuseura. Lipun hinta on 37<br />

euroa. Esityksen kesto n. 3 h 20<br />

min (sis. väliajan).<br />

”Eduskunta I oli satiiri vaurauden<br />

uusjaosta, toinen osa<br />

Haluamme alueellemme<br />

myös ”toiminnallisia siltoja”<br />

naapuriyhdistyksiimme. Tästä<br />

esimerkkinä on Toispual jokke<br />

-seuran kanssa järjestettävä<br />

kaupunginteatterin tulevaisuutta<br />

valaiseva tapahtuma, josta<br />

lähemmin alla. Seura toivoo<br />

tietysti mahdollisimman monen<br />

alueella asuvan tai töissä<br />

käyvän tulevan mukaan seuran<br />

toimintaan.<br />

Tarkempaa tietoa saa seuran<br />

puheenjohtajalta (Pekka Lähteenmäki,<br />

040 502 5651, pekka.lahteenmaki@pp.inet.fi)<br />

tai<br />

Facebook-sivuilta https://www.<br />

facebook.com/talpualjokke.<br />

on satiiri veljeskuntien Suomesta.<br />

Näyttelijöiden repliikit<br />

on poimittu eduskunnan täysistuntojen<br />

pöytäkirjoista sekä<br />

virkamiesten ja syväkurkkujen<br />

haastatteluista. Esitys päästää<br />

katsojat suomalaisten työeläkerahastojen<br />

kulissien taakse.<br />

Bonuksia ja korruptiota. Kiristystä,<br />

lahjontaa ja uhkailua.<br />

Kuka vaientaa ja kenet? Ketkä<br />

ovat vastuussa suomalaisen yhteiskunnan<br />

kahtiajaosta?”<br />

Saarten Triennaali jo<br />

kolmannen kerran<br />

Kolmen vuoden välein<br />

Hirvensalon, Kakskerran<br />

ja Satavan saarilla<br />

järjestettävä kulttuuritapahtuma<br />

Saarten<br />

Triennaali on jälleen<br />

valmisteilla. Nyt jo kolmannen<br />

kerran.<br />

Vuonna 2008 järjestetystä ensimmäisestä<br />

muistetaan ainakin<br />

saarten koulujen ja päiväkotien<br />

loistelias yhteinen kevätjuhla tai<br />

amatööritaiteilijoiden yhteisnäyttely<br />

Brinkhallin kartanossa.<br />

Kulttuuripääkaupunkivuonna<br />

2011 tapahtui pitkin vuotta.<br />

Hurja koko perheen laskiaisrieha<br />

Hirvensalon laskettelurin-<br />

teessä avasi vuoden. Yli 300<br />

metriä pitkä lasten ja nuorten<br />

toteuttama taideteos keväällä<br />

Hirvensalon sillan kaiteessa on<br />

vieläkin sen nähneiden verkkokalvoilla.<br />

Vuoden mittaan<br />

oli teatteria, näyttelyä, retkiä ja<br />

teemajuhlia kaikkialla saarilla.<br />

Saarten kotiseutujärjestöt<br />

Hirvensalo- ja Kakskertaseurat,<br />

Nuorisoseura, varhaiskasvatuksen<br />

ja koulujen yksiköt<br />

saarilla, Luostarivuoren koulu<br />

sekä lukio, Paasikivi-Opisto,<br />

Taidekappeli, seurakunta, kirjasto,<br />

Hirvensalon Heitto, Brinkhallin<br />

ystävät ja monet muut<br />

yhdistykset sekä innokkaat<br />

henkilöt omissa nimissään ovat<br />

ideoinnissa hyvässä vauhdissa.<br />

Triennaalin tavoitteena on<br />

<strong>2014</strong><br />

saada saarelaiset kotoutumaan<br />

asuinseudulleen, kokoontumaan<br />

yhteen sekä tutustumaan toisiinsa.<br />

Saarten Triennaali tarjoaa<br />

jälleen mahdollisuuksia yhdessä<br />

tekemiseen ja esiintymiseen<br />

sekä nuorille että varttuneille.<br />

Saarilta löytyy lukuisa joukko<br />

mielikuvituksellisia paikkoja ja<br />

tiloja, jotka voidaan ottaa käyttöön<br />

Triennaalin tapahtumissa.<br />

Nuorisoteatteri<br />

perustettiin<br />

Vuoden ensimmäisenä Triennaalitapahtumana<br />

oli nuorisoteatterin<br />

perustaminen saarille.<br />

Perustamiskokous pidettiin<br />

Wäinö Aaltosen koululla helmikuun<br />

alussa. Paikalla oli hyvä<br />

määrä teatterista innostuneita<br />

nuoria ja heidän vanhempiaan.<br />

Hirvensalon Nuorisoteatteri<br />

perustettiin Hirvensalo-seuran<br />

alajaostoksi. Teatteritoimintaa<br />

ryhtyy vetämään kokenut nuorisoteatteritoimija<br />

Minna-Stiina<br />

Saaristo-Vellinki.<br />

Kuluvan kevään aikana uunituoreen<br />

teatterin jäsenille annetaan<br />

ilmaisutaidon koulutusta<br />

1-2 kertaa viikossa ja syksyllä<br />

<strong>2014</strong> käynnistyvät ensimmäisen<br />

näytelmätuotannon harjoitukset.<br />

Syksylle valittava näytelmäteksti,<br />

sekä jatkossa muukin<br />

teatterin ohjelmisto päätetään<br />

yhdessä nuorten kanssa, ja<br />

nuoria jäseniä pyritään saamaan<br />

mukaan myös teatteria koskevaan<br />

yleiseen päätöksentekoon.<br />

Pekka Peltomäki<br />

27


Runebergejä<br />

alusta loppuun<br />

<strong>turku</strong>laistaidoin<br />

Sesonkituotteiden merkitys<br />

on suurehkoissakin<br />

leipomoissa kasvamassa.<br />

Turkulaisen Leipomo<br />

Rostenin tuotannossa<br />

on nyt jo kaikkiaan<br />

120 tuotenimikettä.<br />

Perinteisesti pitkälle käsityönä<br />

ja Turussa syntyvää klassikkotorttua,<br />

Runebergin torttua, on<br />

parina viime vuotena tehty jo<br />

100 000 kappaleen erät.<br />

– Kyse on osaltamme vain<br />

parin kuukauden sesongista<br />

Varsinais-Suomen ja osin pääkaupunkiseudun<br />

alueella, kertoo<br />

toimitusjohtaja Kari Meltovaara.<br />

Turussa valmistaminen on<br />

merkityksellistä, sillä leipomotuotteiden<br />

tuonti mm. Latviasta<br />

ja Virosta on kasvanut 20 prosentin<br />

vauhdilla. Kaikki isoisetkaan<br />

eivät tee Rostenin tyyliin<br />

tuotteita alusta loppuun vaan<br />

käyttävät tuotannossa alihankkijoita.<br />

Appelsiinin ja<br />

arrakin maku<br />

– Runebergin tortun valmistuko<br />

Rostenin Runebergit saavat kuuman sokerivesi-arrakkisuihkun.<br />

Kuvassa Kati Horne-Kosonen (edessä) ja Tarja Heikkilä<br />

pursottamassa hilloa ja sokerikuorrutusta. Leivonnaisten teko<br />

on aivan viime vuosina kolminkertaistanut Rostenin kahvileivän<br />

myynnin. Tämä osoittaa, että ainakin <strong>turku</strong>laiset arvostavat paikallisia,<br />

itse käsityönä tehtyjä tuotteita. (Kuva: TS/Jori Liimatainen)<br />

sen vaiheet vaativat pari työpäivää.<br />

Tortut on mahdollista<br />

koristaa sokerikuorrutteella ja<br />

hillolla vasta kun ne ovat vetäytyneet<br />

kostukkeesta kunnolla.<br />

Rostenin perinteisen Runebergin<br />

erottaa arrakin ja appelsiinin<br />

mausta. Alkoholia ei torttuun<br />

käytetä, vaan kostutus tehdään<br />

sokeripohjaisella arrakkiliemellä,<br />

kertoo Meltovaara.<br />

Rostenin Itäharjun leipomo<br />

työllistää 80 henkeä ja myymälät<br />

kymmenkunta. Kokopäiväisiä<br />

työntekijöitä on 92 ja kaikkiaan<br />

henkilöstöä on 125.<br />

Jussi Nurmi<br />

o Runeberg drog fullt hus i<br />

Färjstugan den 5.2. Ett nytt<br />

koncept för firandet av Runebergsdagen<br />

prövades av Runebergssällskapet<br />

i sam arbete<br />

med Åbosamfundet. Det bjöds<br />

på festföredrag av Janina<br />

Orlov (på övre bilden), musik<br />

av Fredrik Ekelund, diktuppläsning<br />

av Marina Moliis-<br />

Mellberg och så, förstås, kaffe<br />

och Runebergstårtor. (Bilder:<br />

K.S.)<br />

o Runeberg veti Förituvan<br />

täyteen 5.2. Runebergssällkapet<br />

ja Turkuseura järjestivät<br />

Runebergin päivän juhlan<br />

yhdessä. Juhlapuheen piti<br />

Janina Orlov (ylempi kuva).<br />

Fredrik Ekelund esitti musiikkia<br />

ja Marina Moliis-Mellberg<br />

runoja. Illan ohjelmaan sisältyi<br />

luonnollisesti myös kahvia<br />

ja Runebergin torttuja. (Kuvat:<br />

K.S.)<br />

28


Kesäteatteriin Samppalinnaan<br />

ja Vartiovuorelle<br />

Turun veljekset<br />

Samppalinnassa<br />

Samppalinnan Kesäteatteri räväyttää<br />

uudella kotimaisella<br />

kantaesityksellä Matti ja Teppo<br />

- The Turku Brothers. Musikaalikomedia<br />

on saanut innostuneen<br />

vastaanoton. Matti ja Teppo<br />

on <strong>turku</strong>lainen ilmiö, joka<br />

ei jätä ketään kylmäksi. Kaikki<br />

alkoi vuoden 1966 Ponnahdus<br />

Pinnalle -laulukilpailusta.<br />

Musikaali käsittelee kaksikon<br />

elämää ja uraa todellisista lähtökohdista,<br />

mutta pilke silmäkulmassa<br />

ja musiikkina kuullaan<br />

tietysti Matin ja Tepon parhaat<br />

hitit. Tässä on tarina, joka osittain<br />

on tapahtunut ja osittain<br />

olisi voinut tapahtua. Pääosissa<br />

ovat musiikin ja komedian konkarit<br />

Sami Hintsanen ja Petja<br />

Lähde. Matin ja Tepon isää<br />

näyttelee Ismo Kallio.<br />

Esitykset 19.6.–15.8. Ennakkonäytökset<br />

12.–18.6. Esitykset<br />

pääsääntöisesti klo 19.<br />

Turkuseuralaisille on varattu<br />

ryhmälippuja musikaaliin, lisätiedot<br />

sivulla 23.<br />

Presidentti saapuu<br />

Vartiovuorelle<br />

Turun Kesäteatteri viettää juhlavuottaan.<br />

Jo 60 vuotta tämä<br />

teatteri on sijainnut puiston<br />

sydämessä. Timo Parvelan<br />

kirjoista tuttu Ella päästetään<br />

irti Vartiovuorella kesällä. Ella<br />

ja presidentti -näytelmän on<br />

ohjannut Jussi Helminen. Rooleissa<br />

nähdään mm. valloittava<br />

Jukka Leisti. Hän on esiintynyt<br />

aikaisemmin useana vuonna<br />

Turussa. Lavalla nähdään myös<br />

Lola Wallinkoski, Tuula Väänänen,<br />

Emmi Kaislakari ja<br />

Toni Harjajärvi.<br />

o Matti ja Teppo – The Turku Brothers -musikaalin pääosissa<br />

ovat Petja Lähde (vas.) ja Sami Hintsanen. (Kuva: Harri Hinkka)<br />

Jussi Helminen on käyttänyt<br />

tarinassa Parvelan Ella-romaaneita<br />

ottaen osan sieltä ja toisen<br />

täältä. Esityksen pääjuoni on,<br />

että presidentti pelastaa opettajan<br />

potkuilta. Koko perheen<br />

esitys on täynnä elämäniloa,<br />

hauskoja sattumuksia sekä hersyvää<br />

sanailua.<br />

Esitykset 18.6. – 14.8.<strong>2014</strong>, pääsääntöisesti<br />

ma-to klo 19 sekä<br />

su klo 14.<br />

Turkuseuran julkaisuja myydään<br />

Föripuodissa ja muissa paikallisissa<br />

kirjakaupoissa<br />

29


VUARINE<br />

Lykky tykö sit vaa<br />

ÅBO, VÅR STAD<br />

LEHDEN JULKAISIJA<br />

TURKUSEURA-<br />

ÅBOSAMFUNDET r.y.<br />

– Hiltuska sanos, et hee meina ehrotta Kukkeheimi<br />

säätiöl, et museo ei rakenettais Helsinkki<br />

eikä Turkkunka muhal ku Pakal heijän<br />

tontin kulma, Mari kertos Jussil.<br />

– Eik tontti ol liiam pikkane?<br />

– Nii munki miälest. Mut Hiltuska sano, et<br />

tontti o auki taivast myäre. Kerroksi voi<br />

olla vaik viiskymment. Näköalat komistu<br />

vaan, ku mennä ylöspäi. Näky merel saakka.<br />

– Sanosik Hiltuska, et kui juur heijän tontil?<br />

Eik se ol vähä syrjäski keskikaupunkilt?<br />

– Missä syrjäs. Hiltuska sanos, et Nummempakka<br />

o vanhastas arvokast maata ja kultturimaisema.<br />

Koroste niämi oli jo 1200-luvul<br />

Turul tärkkiä kauppapaikka. Pispaki istus<br />

siäl. Paka historias mainita muumuas Pyhän<br />

Katariinan kirkko, ylioppilaskylä, Kupitta<br />

saven kruukut ja savirata, Merilän Kustum<br />

polkupyäräfapriikki, Ikituuri, Posankka, Aalruuska,<br />

Hämärä-Hilma, Kissa-Kallu ja Kuuvuare<br />

rinttes Punane majakka.<br />

– Unhottik Hiltuska listast heijän talos ja<br />

taloväe?<br />

– Unhotti, ku oli niin kamalan tohkessas.<br />

Hän käske säätiö herroi kattoma oikkem paikam<br />

pääl. Konjakki hankita ehrol, et Hiltune<br />

ei jua sitä etukätte. Hiltuse miälest kaupunkijohtaja<br />

tarttis käske kans. Mut Hiltuska pelkkä,<br />

et kaupunkijohtaja puhu hämhäkkitontim<br />

pualest. Matkalujohtaja käsketäm puhumam<br />

Pakam pualest. Turistit löytä Pakal vast, ku<br />

museon torni näky Helsinkki ja Tamperel<br />

saakka.<br />

– Ottak Hiltuset ossa rakentamiskustanuksi?<br />

– Juu, hee rakentais torni viären kioski,<br />

misä myyrä olui, muita juatavi ja piljetei<br />

museosse. Avajaisist hee luppa ilmotta<br />

lehris. Ilmotukses täyty joka tapaukses<br />

sanno, kummottos kioski o auki.<br />

– Eik heijän kannattas satsata hankkesse<br />

enempi?<br />

– Hiltuska sanos, et jos säätiöl teke rahast<br />

kovim piukka, hee voi antta tuhane<br />

euro tykö reklaamikului varte. Mut sillo he<br />

erelyttä, et heijäm poika pääse säätiö<br />

hommi.<br />

– Mitä muut ihmiset Pakal tykkä?<br />

– Hiltuska sanos, et jos hee näky enempi<br />

ja korkkiamal, ni mitä se muil kuulu. Eikä<br />

hee ainaka ol kattelissi, jos jonkum pakalaise<br />

nimi mainita lehres, olkko misä<br />

yhteyres vaa, vaik polisiuutisis.<br />

– Luulek Hiltuska, et valtio ja kunta avusta<br />

hanket isol rahal?<br />

– Ei sunkka. Ku kummalka ei ol raha, Hiltuska<br />

lupas hakke appu Nalle Waalruusilt.<br />

– Kuim pia homma lähtis käyntti?<br />

– Hiltuskam pualest vaik koht. Mää toivoti<br />

hänel lykky tykö sit vaa.<br />

Risto Vuorinen<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Turkuseuran puheenjohtaja<br />

Markku Monnonen<br />

LEHTIJAOSTO<br />

Jussi Nurmi<br />

puheenjohtaja<br />

Markku Monnonen<br />

Raili Pajula<br />

Aiju von Schöneman<br />

Kristiina Syrjäsuo<br />

Sixten Westerby<br />

Mia Åkerfelt<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Turkuseuran<br />

toiminnanjohtaja<br />

Kristiina Syrjäsuo<br />

P. 233 1373 ja 040 528 3073<br />

kristiina.syrjasuo@<br />

<strong>turku</strong>seura.fi<br />

TILAUKSET JA<br />

OSOITTEEN-<br />

MUUTOKSET<br />

Turkuseuran toimisto<br />

P. 233 1073<br />

info@<strong>turku</strong>seura.fi<br />

PAINOS<br />

4000 kpl, ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa, maalis-,<br />

kesä-, syys- ja joulukuussa.<br />

ILMOITUSMYYNTI<br />

Raili Pajula<br />

P. 040 707 4911<br />

raili.pajula@gmail.com<br />

Ilmoitushintojen tiedustelu<br />

ilmoitusmyyjältä.<br />

TAITTO<br />

Etusivupaja, Loimaa<br />

RUOTSALAISIA SANOJA<br />

TURUN MURTEESSA<br />

Osa 8 Toimittanut Esa Laukkanen<br />

Lykky – onni<br />

Tulee ruotsin sanasta ”lycka”.<br />

PAINOPAIKKA<br />

Newprint Oy, Raisio<br />

Toimitus ei vastaa pyytämättä<br />

lähetettyjen kirjoituksien<br />

ja kuvien palauttamisesta<br />

441 624<br />

Painotuote<br />

30


Turkuseuraan kuuluvat kaupunginosaseurat<br />

Seura<br />

Puheenjohtaja<br />

Jäsenmäärä<br />

Perustamisvuosi<br />

Yhteystiedot<br />

Asukasyhdistys<br />

Kerttuli ry<br />

Kalevi Fält<br />

n. 130 jäsentä<br />

1982<br />

Kalevi Fält<br />

Kaarinankatu 2 b B 30<br />

20500 Turku<br />

puh. 044 329 1992<br />

hallitus@<br />

asukasyhdistyskerttuli.fi<br />

www.asukasyhdistyskerttuli.<br />

fi<br />

Halinen-Räntämäki ry<br />

Tapio Jokinen<br />

n. 124 jäsentä<br />

1997<br />

Tapio Jokinen<br />

Frantsinkatu 10<br />

20540 Turku<br />

puh. 050-5722530<br />

jokinen.tapio@netti.fi<br />

www.koroinen.fi<br />

Hirvensalo-seura ry<br />

Kaija Hartiala<br />

292 jäsentä<br />

1984<br />

Kaija Hartiala<br />

Kalliorannantie 27<br />

20900 Turku<br />

puh. 050-5590102<br />

kaija.hartiala@gmail.com<br />

www.saaretverkossa.net/<br />

hirvensaloseura<br />

Härkämäkiseura ry<br />

Reino Intovuori<br />

155 jäsentä<br />

1986<br />

Reino Intovuori<br />

Viskaripolku 9 K 114<br />

20210 Turku<br />

puh. 040 708 3283<br />

reino.intovuori@luukku.com<br />

harkamakiseura@gmail.<br />

com<br />

Kakskertaseura ry<br />

Markku Kalliomäki<br />

822 jäsentä<br />

1955<br />

Markku Kalliomäki<br />

Seiskarinkatu 7 A<br />

20900 Turku<br />

puh. 0400-508951<br />

markku.kalliomaki@<br />

ppm.inet.fi<br />

www.kakskertaseura.fi<br />

Länsi-Turku ry<br />

Esko Matti Pulkkinen<br />

64 jäsentä<br />

seura perustettu 2009<br />

Esko Matti Pulkkinen<br />

Liinahaankatu 24 as 5<br />

20320 Turku<br />

puh. 050-5110085<br />

eskopulkkinen@gmail.com<br />

www.lansi-<strong>turku</strong>.net<br />

Martinrantaseura ry<br />

Jouni Liuke<br />

n. 409 jäsentä<br />

2004<br />

Jouni Liuke<br />

Itäinen Rantakatu 54 F 91<br />

20810 Turku<br />

puh. 0400 930 304<br />

jouni.liuke@pp.inet.fi<br />

martinrantaseura.fi<br />

www.martinrantaseura.fi<br />

Nummenpakanseura ry<br />

Pertti Lehto<br />

228 jäsentä<br />

1983<br />

Pertti Lehto<br />

Kanslerintie 1 as 33<br />

20200 Turku<br />

puh. 0400-821916<br />

perttilehto@luukku.com<br />

www.nummenpakanseura.<br />

net<br />

Piispankatu -<br />

Biskopsgatan ry<br />

Ulf Forsman<br />

70 perhettä<br />

1974<br />

Ulf Forsman<br />

Piispankatu 1 as 12<br />

20500 Turku<br />

puh. 040 722 0169<br />

ulf.forsman@3angle.fi<br />

http://piispankatu.<br />

wordpress.com/<br />

Portsa ry<br />

Sari Raunell<br />

n. 681 jäsentä<br />

1972<br />

Sari Raunell<br />

Heikkilänkatu 12 B 13<br />

20100 Turku<br />

puh. 040-767 5356<br />

puheenjohtaja@portsa.fi<br />

www.portsa.fi<br />

Pääskyvuoriseura ry<br />

Mika Maaskola<br />

165 jäsentä<br />

1983<br />

Sirkku Nohkola (siht.)<br />

Kopparön rantatie 37<br />

21600 Parainen<br />

puh. 040-5618050<br />

paaskyvuori.seura@<br />

kansalaisverkko.fi<br />

www.paaskyvuoriseura.fi<br />

Ruissalo-yhdistys ry<br />

Pirkko Keskinen<br />

90 jäsentä<br />

1978<br />

Pirkko Keskinen<br />

Ruissalo 34<br />

20100 Turku<br />

puh. 050 559 0158<br />

pirkko.keskinen@<strong>turku</strong>.fi<br />

www.ruissaloyhdistys.<br />

com<br />

Runosmäkiseura ry<br />

Jorma Hellstén<br />

87 jäsentä<br />

1972<br />

Jorma Hellstén<br />

Stoltinkatu 8 A 15<br />

20360 Turku<br />

puh.044-9074052<br />

jorma.hellsten@<strong>turku</strong>.fi<br />

www.runosmakiseura/<br />

nettisivu.org<br />

Keskikaupunkiseura<br />

Toispual jokke ry<br />

Pauno Narjus<br />

n. 120 jäsentä<br />

1997<br />

Pauno Narjus<br />

Puolalankatu 9 as 25<br />

20100 Turku<br />

puh. 040-584 5025<br />

pauno.narjus@netti.fi<br />

Keskikaupunkiseura<br />

Tälpual jokke ry<br />

Pekka Lähteenmäki<br />

25 jäsentä. Toiminta<br />

käynnistetty uudelleen 2013.<br />

1998<br />

Pekka Lähteenmäki<br />

Kaskenkatu 1 A 2<br />

20700 Turku<br />

puh.040-5025651<br />

pekka.lahteenmaki@pp.inet.fi<br />

www.facebook.com/<br />

talpualjokke<br />

Varissuoseura ry<br />

Sirkka-Liisa Kavén<br />

40 jäsentä<br />

1981<br />

Sirkka-Liisa Kavén<br />

Ohrapäänkatu 1F 24<br />

20610 Turku<br />

puh. 244 0595<br />

sirkka-liisa.kaven@<strong>turku</strong>.fi<br />

31


RETROTURKU<br />

MENNEIDEN VUOSIKYMMENTEN KAUPUNKI<br />

MÖTTÖNEN & JAUHIAINEN<br />

Ilahduta itseäsi<br />

tai ystävääsi!<br />

29,90<br />

sh.<br />

RetroTurku<br />

- pieniä nostalgisia<br />

tarinoita sekä upeita<br />

mustavalkoisia<br />

valokuvia värikkäistä<br />

<strong>turku</strong>laisista persoonista,<br />

mielenkiintoisista ilmiöistä, ainutlaatuisista<br />

tapahtumista sekä historiallisista paikoista.<br />

MYYNTIPAIKAT: TURUN SANOMIEN ASIAKASPISTE Kauppiaskatu 5,<br />

SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA SKANSSI, HANSA JA MYLLY,<br />

TURUN KANSALLINEN KIRJAKAUPPA<br />

Linnankatu 16, Hämeenkatu 7 ja Viilarinkatu 1,<br />

FÖRIPUOTI SEKÄ WWW.TS.FI

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!