1973-4

Kiinteistötoimisto 

M. LARMASTO 

KAIKKI 60 VUOTTANSA 

ON AURAN KULTASEPPÄ OY 

TEHNYT TÖITÄ TURUSSA 

JO ULUTER VEISIN Rake 

P erin te istä kaunista hopeaa ja kultaa, käyttöe 

sineitä, koruja, Pekka Piekäisen suunnittelem aa 

ka nsainvälistä huom io ta saanutta korusarjaa .. . 

A uran K ultaseppä O y:n tu o tte ita myyvät kaikki 

hyvin varu ste tu t alan liik k e e t kautta maan. 

AURAN 

K U L T A S E P P Ä OY 

Soitellaan 

vakuutusasiat 

kuntoon. 

TÄYDELLISEN 

VALIKOIMAN 

MATTOTALO 

L ah jaksi tai ko d in ko riste e k 

si hopeinen kyn ttilä n ja lka 

A uran K ultaseppä O y:n ty y 

likkäästä valikoim asta. 

L E vy jam a T T o 

S A M P O - T A R M O 

yhtä lähellä kuin lähin puhelin 

Turun k ultasepp ä o y

O lu t 

S u o m e n 

T u r u s t a aura 

Asessori 

ERKKI VUORI: 

15 VUOTTA 

E rk k i Vuori 

MAG 

M.A.GUMPLER 

-pukimia suvun jokaiselle miehelle 

Aurakatu 8 KOP kolmio, puh.333388 

M. ARTION LEIPOMO 

L e m m inkäisenkatu 44 — Puh. sarja 361 777 

A N T I I K K I A ja T A I D E T T A ostaa ja m yy 

JO E L R IN N E 

H U M ALISTO NKATU 13 — PUHELIN 11 147 

KUN "S u om e n Turku — Åbo, vår sta d "-le h d e n täm ä num e ro näkee 

päivänvalon, m erkitse e se sitä, e ttä lehteä on ju lk a is tu 15 v u o sikerta a . 

EN SIM M ÄINEN v uosikerta kä sitti vain yhden num eron, jo k a ilm e styi 

jo u lu k s i v. 1959. S iitä k e h ity ttiin kolm een, sitten neljään num e ro on v u o 

dessa sivu luvun sam alla lisääntyessä tuntu va sti. 

” Turku-seura, Å b o-sam fu ndet ry ." o li p e ru ste ttu kaksi v u o tta a ik a is e m 

m in. Sen to im in ta s u u n n ite ltiin m o n ita h o ise ksi. S itä va rte n a se te ttiin e rila 

isia ja o sto ja ja v a littiin seuralle sih te e ri, jo n k a tä rke ä n ä te h tä vä n ä oli 

näiden ja o sto je n a ktivoin ti. O h je lm a ja o sto n p iiris s ä p o h d ittiin jo varsin 

varhaisessa vaiheessa om an äänenka n n a tta ja n asiaa. 

YLEISESTI m yönnettäneen, että om an ä änenkannatta ja n ju lk a is e m in e n 

on kotiseu tuyhd istyksem m e tä rk e im p iä a ika ansa a n n o ksia . S eura to im ii perusrakenteensa 

m ukaise sti p ä ä asia llisesti a lo tte id e n te k ijä n ä e ri a lu e illa . 

Jäsenistö kutsutaan vuositta in jo ih in k in y h te is iin tila is u u k s iin . Jäsen te n - 

keskeinen kosketus on siten v e rra tta in vaatim atonta. On p a ika lla a n , että 

yh te yttä yllä pid e tä ä n om an lehden välityksellä . 

SEURAN ensim m äinen sih te e ri to im itta ja Jo rm a Lun dén o li v a k u u ttu 

nut om an lehden tärke ydestä . V a lite tta va sti hänen to im e lia s e läm ä nsä 

p äättyi jo v. 1959. Seuran h a llitu s o li k u ite n k in k y p syte tty ta v o itte e n to 

teuttam iseen. S ihteerise u ra aja n te h tä väksi tu li nim e n o m a isesti le h d en ju l 

kaisem isen valvom inen ja edistä m in e n. Kun seura lle s a a tiin e n n e n p itk ä ä 

e rillin e n to im in n a n jo h ta ja , jä i s illo in e n s ih te e ri le h tija o s to n p u h e e n jo h ta 

ja ksi. H ä nelle u sko ttiin p ä ä to im itta ja n k in tehtä vät, apunaan to im itu s 

sih teeri. 

M UISTELOJEN m erke issä en saata o lla ih a ste le m a tta sitä a n ta u m u k 

sellista työtä, jo lla lehden to im ih e n k ilö t ja to im itu s k u n ta o va t to im in ta a n i 

tukeneet p uole n to ista vuosikym m ene n aikana. H a rvoin on ih m is e lle suotu 

sellaista a u lista ja ris tiriid o is ta vapaata työ to ve ru u tta , jo ta o len s aanut k o 

kea täm än lehden toim itustyössä.

SIITÄ lähtien kun Porthanin piiri 

vuonna 1771 a lkoi ju lkaista Suomen 

ensim m äistä lehteä, maassam 

m e on ilm estynyt tähän päivään 

m ennessä noin 1250 enem 

män tai vähem m än päivälehti- 

m äistä julkaisua (viikkole h tiä ei 

ole laskettu m ukaan). Nykyään on 

olem assa yli 90 äänenkannattajaa, 

jo tka ilm estyvät vähintään kolm e 

kertaa viikossa ja jo illa sen vuoksi 

on oikeus nim itykseen päivälehti. 

N iistä vain seitsem än on saavuttanut 

sadan vuoden iän, ja näistä 

seitsem ästä vain yhdellä ainoalla, 

Å U :lla, on kokonaista 150 vuotta 

hartioillaan. Lehden ensim m äinen 

num ero ilm estyi tam m ikuun 3:na 

päivänä 1824. 

SUOMESSA o li s illo in v iisi lehteä: 

ruotsinkielinen Finlands A llm 

änna T idning (H elsingin ainoa 

le h ti; eräänlainen nykyisen V ira llisen 

Lehden edelläkävijä), Turun 

W iikko-S anom at, 

saksankielinen 

W iburgs W ochenblatt sekä Åbo 

T id n in g a r ja Åbo U nderrättelser. 

ENSIM M ÄISIN Ä vuosinaan Å U 

o li pikem m inkin akateem inen aikakausjulkaisu 

kuin u utislehti, 

oikeastaan ja tk o 1823 lakkautetulle 

M nem osyne-lehdelle, jo ta ru n o ilija 

ja la tin isti Johan G a b rie l Linsén 

to im itti. M utta Turun palon jä l 

keen o nnetar soi lehdelle uutis- 

tietoisem pia to im itta jia , jo tk a o livat 

h alukkaita m ielipiteenm uokkaa- 

miseen, ja he tekivät s iitä luetum - 

man ja laajalle levinneem m än ja 

tarpeellisen. Vähän seikka ilu m ie linen 

m utta m onitaitoinen Lars 

A rnell, jo ka pakeni katkennutta 

uraansa R uotsista T urkuun, antoi 

om an leim ansa lehteen 1830-luvulla. 

Seuraavan vuosikym m enen 

aikana o p p iko u lu n le h to ri Herm an 

Fredrik S ohlberg te ki Å U :sta senaikaiset 

olosuhteet h uom ioonottaen 

aivan o ivallisen uutis- ja 

m ielipidelehden — todennäköisesti 

s illo in m aam m e parhaan. 

N ÄIN oli luotu hyvä perusta. 

S itten o nkin — niin kuin kaikkien 

p itkäaikaiste n yrityste n h istoriassa 

— seurannut sekä nousu- että 

laskukausia, a in a sen m ukaan 

kuinka u lkoiset e lin e h d o t ja sis ä i 

set voim avarat ovat vaikutta n e e t 

tila n te is iin . M utta Å U .sta o li e h tinyt 

tu lla y le isölle e n to d e llin e n 

tarve, ja ta rpeesta tu li suurem pi, 

tehtävistä tu li tärkeäm piä, m itä 

p item m älle a ika ku lu i. Sam assa 

m äärin kuin ru o ts in k ie lin e n vähem 

m istö aivan lu o n n o llis e s ti jo u 

tui yhä enem m än väistym ään suom 

enkielisen enem m istön tieltä, 

sam assa m äärin tu li yhä tä r 

keäm m äksi, että T urun ja T u ru n 

maan ru o tsala isella kansanosalla 

o li om a yhteinen ä ä n enkannattajansa, 

jo k a valvoi sen etuja. A jo ittain 

Turussa ilm estyi kaksi ja 

jo n k in aikaa jo p a kolm e ru o tsin 

kie listä lehteä, m utta ÅU o li e lin - 

% Vanhan turkula isle h d e n toim itus 

elää ennen juhla p ä iviä — kesken 

päivie n valm istelun — yhtä p aljon 

m enneessä kuin nykyhetkessä. Eikä 

m urhe paina, kun nähdään, m itä 

1800-luvun kolleegat k irjo ittiv a t le h 

den p a lsto ille . P äätoim ittaja Meta 

T orvaldsin (sohvalla) sylissä on 

Å U:n vuosikerta 1872, jota v e rta illaan 

1820-luvun vuosikertaan. Sitä 

esitte le e to im itu ssih te e ri Yrsa Lindroos. 

H errat kuvassa ovat vas. lu 

kien to im itta ja G öran S torfors, k u lttu 

u rito im itta ja O le Torvalds, joka 

ju h lik s i on kirjo itta n u t kansantajuisen 

h is to riik in ÅU:sta — Nya blad 

i 150 vårar — , to im itu ssih te e ri Johan 

H ollsten sekä to im itta ja t Bo 

S tenström ja Hans O thm an. — Valok. 

Arvo Salm inen. 

K irjailija 

OLE T O R V A L D S : 

Maan sitkeähenkisin lehti 

ilm estyy tietenkin Turussa 

NÄM Ä tie d o t kertovat jotakin 

toisaalta kotim aisen lehdistön valtavasta 

kehityksestä puolentoista 

vuosisadan aikana, toisaalta ne 

osoittavat kuinka suuri kuolleisuus 

on ollu t. Se että ÅU on onnistunut 

pysymään hengissä kaikista kauim 

m in ei ehkä ole suoranainen 

ihm e — m uttei kaukana siitä. 

Kun kirja n p a in a ja C hristian Ludvig 

H jelt osti B ibliaseuran perustamasta 

kirja p a in o sta kolm asosan 

toisensa jälkeen, hän halusi 

ennen kaikkea, että yritys olisi 

täystyöllistetty k irjo je n painatuksen 

väliaikoina. Sen vuoksi hän 

perusti lehden. M utta tuskin hän 

saattoi aavistaa, että tästä lehdestä 

oli tuleva maan sitkeähenkisin. 

• Vuodenvaihteessa on m uistopäivä, joka koskee etu 

päässä Turun ja Turunm aan ruotsalaista vähem m istöä, 

m utta koko Turunkin on syytä panna m erkille tämä 

päivä. M aan vanhin lehti, Åbo U nderrättelser, täyttä ä 

150 vuotta 3. tam m ikuuta 1974. 

3 Lehtiyhtiössä juhlitaan päivää laajalla ju h lanum e 

rolla, yksinkertaisella vastaanotolla, h enkilökuntajuhlalla 

Turun linnassa ja kirjailija O l e T o r v a l d s i n 

kirjoittam alla kronikkakirjalla ” Nya blad i 150 vårar” 

(Uusia lehtiä 150 kevään aikana). 

€> Ole Torvalds oli Å U :n kulttu uritoim ittaja ja pääkirjoitu 

sosa ston avustaja 1948— 57, päätoim ittaja 

1958— 67 ja nykyään hän on puolipäivätoim inen k u lttuuritoim 

ittaja. Oheisessa artikkelissa hän luonnehtii 

lyh yesti Å U :n pitkää historiaa. 

# Tällä etusivulla k u vaili ÅU v. 

1827 vanhan Å bo Akadem in viim eistä 

p rom otiota, jo llo in mm. Johan 

Ludvig R uneberg sai Akatem iatalon 

juhlasalissa laakerinsa. V ielä tänäänkin 

on selonteko tapahtum asta 

suuresti kiinnostava.

voimaisin ja loppujen lopuksi 

ainoa. 

MAINITTAKOON muutamia niistä 

toimittajista, jotka vahvistivat ÅU:n 

mainetta ja asemaa. Vuonna 1850 

kirjanpainaja Johan Wilhelm Lilljasta 

tuli yrityksen omistaja ja 

hän toimitti kymmenen vuotta 

myöhemmin itse lehteä seitsemän 

vuoden ajan — tehtyään konkurssin 

hän oli lopulta aikaisemmin 

omistamansa lehden palkattu työntekijä. 

Suorasukaisella ja temperamenttisella 

Lilljalla oli monia vaikeuksia 

tsaarinvallanaikuisen sensuurin 

kanssa, ja hänen lehtimiesuransa 

huipentuma oli varmaankin 

kun hänet tuomittiin kuukaudeksi 

vankeuteen Turun linnaan sen 

vuoksi, että hän oli osoittanut 

myötätuntoa Puolaa kohtaan. Vankilassa 

hän jatkoi artikkeliensa 

kirjoittamista ÅU:lle, ja kun hänet 

vapautettiin, kaupunkilaiset olivat 

häntä vastassa linnan portilla ja 

saattoivat hänet kotiin laulun ja 

soiton säestyksellä. 

PARIVALJAKKO Ernst Rönnbäck 

ja Karl Johan Edelsköld herättivät 

huomiota panoksellaan ÅU:ssa 

1860-luvun viimeisinä vuosina ja 

seuraavan vuosikymmenen ensimmäisellä 

puoliskolla. Heillä oli 

selvästi liberaali linja ja he puuttuivat 

yhä enemmän yhteiskunnan 

konkreettisiin, käytännöllisiin 

ongelmiin. Rönnbäck pitää ehkä 

etupäässä muistaa sen kampanjan 

vuoksi, jota hän kävi Turun omapäisiä 

kunnanisiä vastaan. Edelsköldin 

runo "Brandvaktsombytet" 

(Palovartijan vaihto), joka oli 

S'.unnattu sensuuria vastaan, aiheutti 

lehden lakkauttamisen vuonna 

1869. Mutta kirjanpainaja Gustaf 

Wilhelm Wilén, joka oli lehden 

omistaja vuodesta 1863, oli hyvissä 

ajoin hankkinut luvan saada ju l 

kaista uutta lehteä, ja välittömästi 

lakkauttamisen jälkeen lehti ilmestyi 

nimellä "Å bo Underrättelser. 

Uusi sarja". — Myös Edelsköldin 

nekrologi Aleksis Kivestä kannattaa 

muistaa. Tämä sekä kriittinen 

että arvostava kirjoitus oli 

harvinainen omana aikanaan. 

VANHA Åbo Tidningar lakkasi 

ilmestymästä 1861, ja uusi Åbo 

Tidningar, joka perustettiin 1883, 

sulautui Å U:hun 1907. AT.stä tuli 

Ernst von Wendt ÅU:n päätoimittajaksi. 

Jo samana keväänä hän 

aloitti pääkirjoitussarjan, joka pani 

Y lijo h ta ja 

C . J. G A R D B E R G : 

C. J. Gardberg 

vauhtia sille keskustelulle ja suunnittelulle 

— ja niille lahjoituksille 

— jotka johtivat uuden Turun 

Akatemian perustamiseen. Hän oli 

vastaavana toimittajana sinä lehden 

kehityksen merkillisenä aikana 

(1909— 19), jolloin Elias Lodenius 

oli päätoimittaja. Kirjasto- ja kansansivistysmies 

Einar Holmberg 

omistautui sitten monelle taholle 

suuntautuvalla innostuksella lehden 

johtamiseen aina vuoteen 

1933, jolloin yhtiö teki konkurssin 

ja se järjestettiin uudelleen. Vielä 

pitkän aikaa tämän jälkeenkin 

Holmberg oli erittäin tuottoisa ja 

monipuolinen avustaja. Sigurd 

Portinilla, joka oli toimitusjohtaja 

vuosina 1938—68 ja päätoimittaja 

1938— 58, oli kaksinkertainen 

taakka kannettavanaan tänä monessa 

suhteessa erityisen vaikeana 

aikana. 

TURUN 

ikä on 

laskettava 

vuodesta 

1229 

• Vuotta 1929 vietettiin Turussa juhlavuotena, jolle 

kaupungin historiassa ei ole ollut vertaa. 700 vuotta oli 

kulunut piispanistuimen siirtämisestä, ja koska tuomiokirkon 

suuri korjaustyö saatiin päätökseen samanaikaisesti, 

juhlaa oli syytä viettää juhlallisin muodoin. 

Siihen liittyneistä tapahtumista voidaan erityisesti 

mainita ns. Turun Messut, jotka maassamme tulivat 

merkitsemään sen uuden rakennustyylin läpimurtoa, 

funktionalismin, jonka johtavina niminä olivat Alvar 

Aalto ja Erik Bryggman. 

VUONNA 1971 tämä vanha lehti 

oli jälleen tietyssä mielessä edelläkävijä: 

ensimmäisenä suomalaisena 

päivälehtenä se sai naispuolisen 

päätoimittajan, Meta Torvaldsin. 

— Kolme vuotta aikaisemmin 

oli ollut pakko järjestää 

uudelleen tämä yhtiö, jonka tärkein 

tehtävä on antaa Turulle ja 

Turunmaalle oma ruotsinkielinen 

lehti. Kriisi voitettiin, ja näyttää 

siltä, että tämä yleisölleen välttämätön 

lehti voi melko hyvillä mielin 

ryhtyä täyttämään tehtäväänsä 

neljäntenä puolivuosisatanaan. 

Myös koko yhteiskunnan kannalta 

on tullut yhä tärkeämmäksi, että 

ÅU:n ääni kuuluu: vuoden 1953 

jälkeen, jolloin Turussa vielä ilmestyi 

kuusi lehteä, on kolme 

niistä vaiennut. 

NYT, lähes viisikymmentä vuotta 

myöhemmin, ollaan sitä mieltä että 

olisi luonnollista keskittyä 750-vuotisjuhlien 

viettoon vuonna 1979. Tämä 

ehdotus on kuitenkin kohdannut 

vastustusta eri tahoilta, luultavasti, 

koska ei olla aivan yhtä 

mieltä siitä, onko oikein juhlia juuri 

vuotta 1229 vaikeasti tutkittavassa 

muinaisuudessa Turun syntymävuotena. 

700-VUOTISJUHLIEN aikaan uskottiin, 

että piispanistuin tuomiokirkkoineen 

olisi siirretty vuonna 

1229 Koroisista lopullisen kaupungin 

paikalle ja että tuomiokirkkoa 

olisi täten ruvettu rakentamaan 

vuonna 1229. Kaupungin juhlavuosi 

oli täten myös vastakorjatun tuomiokirkon 

juhla. 

MYÖHEMMIN tutkijat ovat vakuuttuneet 

yhä enemmän siitä, että 

vuodelta 1229 oleva paavin kirje, 

joka koski piispanistuimen siirtämistä, 

tarkoitti siirtämistä Nousiaisista 

Koroisiin. Monet erilaiset sekä 

historialliset että arkeologiset todisteet 

tukevat tätä olettamusta; kaikkein 

uusimpana on käynyt ilmi, että 

useimmat Koroisista kaivausten yhteydessä 

löydetyt rahat ovat peräisin 

vasta 1200-luvulta. Samaan aikaan 

on kiinnitetty huomio muutamiin 

vuosilukuihin 1200-luvun lopulla 

ja havaittu, että varsinainen kaupunkimuoto 

syntyi luultavasti vasta 

1280- ja 1290-luvuilla. 

VUONNA 1280 ruotsalainen suurmies 

Carolus Gustavi nimitettiin 

sen viran ensimmäiseksi haltijaksi, 

josta käytettiin nimeä ” prefectus 

Finlandiae", ja tämä merkitsee, että 

Suomeksi kutsuttu maantieteellinen 

alue nyt ensi kerran sai maallisen 

käskynhaltijan. Aikaisemmin piispat 

olivat olleet ns. kansleripiispoja, 

jotka kuninkaalta saamin valtuuksin 

pitivät hallussaan sekä kirkollista 

että maallista valtaa. 

UUDEN viran perustaminen merkitsi 

sitä, että piispan rooli kuninkaan 

kanslerina oli nyt lopussa. 

Turun linna perustettiin uutta prefektiä 

varten, ja riippumatta siitä, 

muurattiinko ensimmäinen kivi 

vuonna 1280 tai muutama vuosi sen 

jälkeen, voidaan vuotta 1280 pitää 

linnan perustamsivuotena. 

SEURAAVA tärkeä vuosi on 1286, 

jolloin piispa Catillus kuoli ja haudattiin 

Koroisten kirkon kuoriin; 

teko osoittaa tämän kirkon ainakin 

vielä em. vuonna olleen tuomiokirkkona. 

Toisaalta on ilmeistä, että 

juuri Catilluksen seuraaja, samana 

vuonna valittu Johannes I, joka tuli 

Sigtunan dominikaaniluostarista. alkoi 

uuden tuomiokirkon rakentamisen 

Unikankareen kummulle. 

TÄSSÄKIN tapauksessa on luonnollisesti 

epäselvää, ryhdyttiinkö 

toimeen juuri vuonna 1286, mutta 

ajateltaessa, että Johannes jo 

vuonna 1289 valittiin Upsalan arkkipiispaksi, 

marginaali on hyvin 

pieni, ja tällöin on luonnollista pitää 

perustamisvuotena vuotta 1286. 

Tässä yhteydessä on huomattava, 

että paikalla oli jo aikaisemmin 

saksalaisten hansakauppiaitten 

kirkko. 

TUOMIOKIRKON kohdalla on 

kuitenkin otettava huomioon muutamia 

muita vuosilukuja. Juhani 

Rinteen mukaan piispanistuimen 

varsinainen siirtäminen puolivalmiiseen 

kirkkoon tapahtui vuonna 

1290, kun taas Jarl Gallén on hiljattain 

väittänyt, että tämä tapahtui 

joskus vuosien 1292 ja 1296 välillä. 

MAINITTUJEN vuosien välisenä 

aikana siirrettiin joka tapauksessa 

piispa Henrikin pyhäinjäännökset 

Nousiaisista uuteen kirkkoon, seikka, 

joka sekin osoittaa, että tuomiokirkko 

ensimmäisessä rakennusvaiheessaan 

alkoi valmistua 1290-luvulla. 

Piispankronikan mukaan kirkko 

vihittiin vuonna 1300. 

ON kuitenkin olemassa vielä yksi, 

toistaiseksi tuntematon vuosiluku, 

joka ehkä joskus kuitenkin paljastuu 

ja jonka voi ajatella näyttelevän 

tärkeätä osaa siinä, mistä Turun 

kaupunki voi laskea ikänsä. 

Vanha väittämä, ettei Turkua koskaan 

ole perustettu, on muunneltua 

totuutta, sillä lähteet osoittavat selvästi, 

että Turun perustamiskirja on 

kerran ollut olemassa. Se hävisi 

kuitenkin varhain, ehkä silloin, kun 

novgorodilaiset polttivat kaupungin 

vuonna 1318. Kaupungista 1600-luvulla 

kirjoittaneen Johannes Messeniuksen 

mukaan kuningas Birger 

(1290— 1318) antoi luvan kaupungin 

siirtämiseen Koroisista "lähemmäs 

merta” . Muissa yhteyksissä Messenius 

on osoittautunut luotettavaksi 

viitatessaan eri tapahtumiin, ja voidaan 

sen takia ajatella, että hänellä 

oli tietoja hävinneestä perustamiskirjasta. 

Se oli siinä tapauksessa 

annettu aikaisintaan vuonna 

1290, mutta pikemminkin ehkä vasta 

vuoden 1292 jälkeen, jona vuonna 

saksalaisten kaupunkien hansaprivilegiot 

uudistettiin. Näin ollen 

% 700-vuotiasta Turkua juhlittiin perinpohjin kesäkuussa 1929. Kuvassa nähdään 

komeita adresseja, joita juhliva kaupunki sai. 

voidaan sanoa, että ainakin muodollisesti 

Turku on perustettu ja 

että tämä tapahtui joskus 1290- 

luvulla. 

TÄSTÄ näemme, että on olemassa 

useita eri vuosilukuja, jotka kukin 

tavallaan merkitsevät yhtä tapahtumaa 

kaupungin synnyssä. 

Edellä mainittuihin voidaan edelleen 

liittää vuosi 1249, jolloin dom i 

nikaanit tulivat Turkuun, 1259, jo l 

loin seutu ensi kerran mainitaan 

latinalaisella nimellään Aboa eräässä 

asiakirjassa ja 1270, jolloin piispa 

esiintyy nimellä "episcopus aboensis" 

aikaisemmin "episcopus finlandensis"-nimen 

sijaan. 

JOS teemme kronologisen listan

e d e llä m ainituista vuosiluvuista, se 

näyttää seuraavaita: 

1229 p iispanistu in s iirre tä ä n N ousia 

isista K o roisiin 

1249 d o m in ika a n it tulevat 

1259 A boa m ainitaan eräässä 

asiakirjassa 

1270 episco p u s aboensis 

1280 lin n a perustetaan 

1286 uusi tu o m io k irk k o perustetaan 

1290— 1296 piisp a n istu im e n s iirtä m i 

nen toteutetaan 

n. 1292 kaupunki saa perustam iskirjansa 

1292— 1296 p iispa H enrikin luut 

siirre tä ä n tu o m io kirkkoon 

1300 tu o m io k irk k o vihitään 

LISTAN selvä p a inopiste on 1200- 

luvun lo p p u p u o le lla , ja on ilm eistä, 

että 1280- ja 1290-lukujen täytyy 

o lla se aika, jo llo in uusi yhteiskunta 

lo p u llise sti m uotoutui. Tapahtum 

at on kuite n kin ehdottom asti 

nähtävä om assa aikayhteydessään, 

ja s itä taustaa vasten voidaan vä ittää, 

että m ahdollista peru sta m iskirja 

a n. vuodelta 1292 ei saa tu lkita 

siten, että kaupunki perustettiin 

vasta tu o llo in . Y hdyskunta sella ise 

naan o li varm asti olem assa jo aikaisem 

m in vapaam uotoisena, jo lla i 

nen m uualla oli varhaisten kaupunkim 

uotojen tunnusm erkkinä. P erusta 

m iskirja oso itta a vain, että k a u - 

p u n k i k ä s i t e nyt tu li tutuksi 

siinä m uodossa, jossa se lainattiin 

Saksasta. 

MYÖS p iispanistuim en s iirtä m i 

nen N ousiaisista K o ro isiin ja latinalainen 

A boa-nim i on nähtävä om assa 

aikayhteydessään. V aikuttaa yhä 

uskottavam m alta, että A boalla ta r 

ko ite ttiin koko sitä asutusta, joka 

o li piispanistuim en ym p ä rillä A urajoen 

rannalla, ja täm ä käsitti niin 

hyvin K oroisen kuin U nikankareenkin. 

Tätä taustaa vasten ainoa 

olennainen vuosiluku on 1229. T ä l 

löin A urajoen varre lla o llu t asutus 

veti pisim m än korren kam ppailussa, 

jossa huom attavim m at kilp a ve i 

kot lienevät o lle e t osittain N ousiainen, 

ositta in H alikon Rikalan seutu. 

Kaikki m yöhem m ät tapahtum at o livat 

vain täm än tärkeän päätöksen 

seurausta. Vaikka m eillä on nyt 

toinen käsitys n iiden tapahtum ien 

sisällöstä, jo tk a sattuivat vuonna 

1229, on täm ä vuosi ainoa a ja te lta 

vissa oleva vuosiluku, jo ka voidaan 

ottaa perusteeksi Turun kaupungin 

ikää laskettaessa. 

Juhani Salonen 

Turun 

poliisimestariksi 

$ S is ä a s ia in m in is te riö on 

n im ittän y t T u ru n p o liis im e s 

ta rik s i v a ra tu o m a ri J u h a n i 

S a l o s e n , jo k a 1. 12. 1973 

ryhtyi h o ita m a a n virk a a n s a . 

P oliisim estari Salonen on syntynyt 

Turussa v. 1943 ja valm istunut 

oik.tie t.kandid a a tiksi T urun yliOp istosta 

v. 1968. Hän on to im in u t 

Lapin läänin a pulaispoliisitarkastajana, 

K iim ingin piirin nim ism iehenä 

ja suunnittelutehtävissä sisäasiainm 

inisteriössä. 

T urun p oliisim estarin virkaa hakivat 

Salosen lisäksi rikososaston 

jo h ta ja Pekka H u k k a n e n , nuorem 

pi lään;nsihteeri T o tti K a r p e - 

Ia , a p u l.p o liisita rkasta ja Heikki 

M ä k i , apul.p o liisim e sta ri Eino 

P e r k o ja yksi, jo ka ei halunnut 

nim eään ju lkaistavaksi. 

# L u o lav u o ren va n h ain k o d in jo h ta 

ja ta r Irja V irta n e n ja A m a n d a T u o 

vila y s täv in ee n viettivä t sa tav uo tis - 

synty m ä p ä iv iä 1 .1 1 .1 9 7 3 . K irk o n k irjo 

ih in on A m a n d a n s y n ty m ä aja ks i 

m e rkitty 1 .3 .1 9 7 4 , jo k a on to d e n 

n ä k ö is e s ti a ja n k o h ta , jo n a A m an d a 

T u o vila on ka ste ttu . 

Am anda 

Tuovila 

100- 

vuotias 

Turku-seura, Å bo-samfundet r.y. : 

TURUN 750-VUOTISJUHLAVUODEN 

valmistelut aloitettava ajoissa 

K A U P U N G IN H A L L IT U K S E L L E 

VUONNA 1929 v ie te ttiin T urun kaupungin 700-vuotis- 

ju h lia , jo id e n ajanko h ta perustui professori Juhani 

R inteen tekem ään päätelm ään, että kirkko paavin 

b u lla n m ääräyksellä vuodelta 1229 s iirre ttiin Koroisista 

nykyisen T u o m io kirkon p aikalle. M yöhem pi historiantu 

tkim u s on kuitenkin osoittam assa, että b ullan määräys 

ei ta rkoitta n u tkaan kirkon siirtä m istä Koroisista 

Turkuun, vaan piisp a n istu im e n s iirto a N ousiaisista 

K oro isiin . Tästä seuraa, että Turun syntym äajankohta 

o lis ik in m yöhem m in e li noin 1280-luvulla. 

KUN kuite n kin T urun syntym ävuotena on pidetty 

vu o tta 1229 ja koska K oroinen, jo ka näyttelee tärkeätä 

osaa tapahtum assa, kuuluu nykyisin T urkuun, ei liene 

syytä m uuttaa jo alettua perinnettä, vaan olisi katsottava 

edelleen, että T u .ku vuonna 1979 täyttää 750 

vuotta. P erinteen säilyttäm istä voidaan puolustella 

s iitä k in huolim atta, että vira llis e s ti T urun kaupunkia 

ei liene koskaan perustettu, vaan se on vähitellen, jo 

ennen 1280-lukua, syntynyt A urajoen suuhun kauppapaikaksi. 

KUN kysym yksessä on tapahtum a, jo n ka m erkitystä 

o lis i huom ionarvoisesti korostettava T urun pitkän historian 

vaiheissa ja jo ta olisi käytettävä hyväksi kaup 

unkim m e m aineen levittäm isessä m uuhun m aailmaan, 

T urku-seura esittää kunnioittaen, että Turun 

kaupunki jo nyt riittävän ajoissa ryhtyisi 750-vuotis- 

juhlavuoden valm isteluihin ja siin ä m ielessä nim eäisi 

to im ikunnan pohtim aan, m iten tapahtum avuotta olisi 

vietettävä ja m itä siihen m ennessä o lis i saatava valm 

iiksi. Turku-seura on om alta osaltaan valm is antamaan 

vih je itä ja m uuta apuaan m ahdollisuuksiensa 

mukaan. 

Turussa, 31. 5. 1973. 

O LLI KESTILÄ 

T urku-seura, Å bo-sam fundet r.y:n 

puheenjohtaja 

T a i n a H e r r a l a 

toim in n a n jo h ta ja , sihteeri 

Luolavuoren vanhainkodin alakerran 

huoneessa istuu lähellä rad 

io ta vanha nainen. Hän on entinen 

pyykkäri A m anda Tuovila, 100. 

Am anda vaikuttaa ensinäkem ältä 

hennolta ja hauraalta, m utta tuo 

m ielikuva särkyy jo pienen ju ttu 

tuokion jälke e n tai viim eistään 

silloin, kun Am anda lähtee kävelemään. 

Hänen m enossaan on to d e l 

la m enem isen maku, vaikka näön 

heikkenem inen on viim e vuosina 

h ilje n tä n yt vauhtia ja tuonut A m and 

a lle surua siksi, e ttei hän enää 

voi tehdä töitä . M uita vaivoja oi 

A m andalla pahem m in olekaan, 

kodin lääkä rille hänellä on asiaa 

harvoin. 

A m andalla on siis suru. Silm istä. 

Ilo kin hänellä on, useam piakin. 

Iloa hänelle tuovat ” poija a n ", 

Juha Tuovilan, 55, jo kasunnuntaiset 

käynnit, pojantyttären, Aulin, 

ystävyys ja radio. Se avartaa alakerran 

pienen huoneen, tu o ajatuksensiem 

eniä. N iistä on sitten 

som aa pyhänseutuna vieraiden 

kanssa jauhaa jutunjuurta. 

Ju tu n ju u rta löytyy runsain m i 

toin m yös koetuista sadasta vuodesta. 

A m andan m uisti kantaa 

aina vuoteen 1878. 

— Se o li M arianpäivälauantai 

kun me m u utettiin K uortaneelta, 

synnyinpitäjästäni, Töysään. Olin 

s iiloon viiden vanha. Istuin m uuttokuarm 

an päällä ja p ite lin pikkuveikkoa 

sylis, äitee ajo h e v o s ta ... 

Am andan isä o li työm ies. Perheessä 

oli kym m enen lasta, A m anda 

syntyi toiseksi nuorim m aksi 

1. 11. 1873. Katraasta on jä lje llä 

enää vain Am anda. Hänen äitinsä 

kuoli 63-vuotiaana, isä 85-vuotiaana. 

— Täti eli kuukautta vaille satavuotiaaksi, 

m uistelee Am anda. 

Heti rip p ikoulu n käytyään A m anda 

jo u tu i lähtem ään leivän tienestiin 

hyvästä synnyinkodistaan, 

jossa opete ttiin työteliääksi ja 

rehelliseksi. Näitä sam oja arvoja 

A m anda on kokenut opetta a neljä 

lle pojalleen ja vielä lastenlapsilleenkin, 

jo ita hän ehti Juha-poikansa 

luona hoivailla kym m enkunta 

vuotta ennen vanhainkotiin 

tuloaan. 

Am andan nuoruusvuodet k u lu i 

vat Töysässä ja Lapualla, p iik o 

m alla. T ö itä o li ta lo issa tehtävä 

aam uneljästä iltam yöhään. H einät 

n iite ttiin , v ilja le ika ttiin sirp illä . 

Työnteossa k ilp a iltiin . L e ikkim ie 

lellä. K ärjen tuntum assa heilui 

aina Am anda. 

Vuosisadan alussa iski p ohjalaisiin 

A m erikka-kuum e. L ä h tijö i 

den jo u kossa o li useita Am andan 

sisaria ja v e ljiä k in . He lähettivät 

sitten ” kultam aasta” tik e tin A m and 

a lle ja hänen kahdelle poja lle e n . 

L aukut pakattiin, lähdettiin , m atkattiin 

K ööpenham inaan saakka. 

M utta s ie llä m ieli m uuttu i: 

— M ua niin a lako tym päsem ä- 

hän se ih im isro iske, selittää 

A m anda paluutaan Suom een, Sein 

äjoelle. S ie llä hän a lk o i tehdä 

pyykkiä taloissa ja om assa p yykkitu 

vassaanko. 

— M itään konehia ei o llu apuna. 

P yykkilaudalla, lip e ä kive llä ja 

Am andan om alla s a la is e lla ” kik 

a lla ", tä rp ä tillä , o li puhdasta 

tultava. Ja sitä tu li, siitä k in h u o limatta, 

että pyykkäri jo u tu i jo s k u s 

h uuhtelem aan pyykkejään joessa 

30 asteen pakkasessa. 

Ihm ekös sitten, jo s noita syliin 

nyt rauhottu n e ita käsiä reum atism i 

jo skus kolottaa. S iih e n kin vaivaan 

A m anda on löytänyt ro h d o t om asta 

takaa. 

K oetuista sadasta vuodestaan 

täm ä itsenäinen, p e rs o o n a llin e n 

vanhus sanoo: 

— On o llu t synkkää, vaaliaaki. 

V aaliaa o nneksi etupääsä. 

RAILI K IIA N LIN N A

# T urun V anhalta S uurto rilta . Raatih 

u o n e e ntistettynä. Tulevaisuudennäkym 

äkö? — V alok. W elin. 

Intendentti 

ERIK BERGH: 

Turun vanhan raatihuoneen 

vaiheilta 

TURUN vanha raatihuone Suur- 

to rin laidassa sai aikanaan m uisto- 

laatan, jo ka palauttaa m ieliin rakennuksen 

loiston päivät. Talon 

nykyinen ulkoasu tuskin herättää 

m ielikuvaa 1700-luvun rakennuksesta, 

jo ka kerran o li yksi kaupungin 

tärkeim piä. 

VANHAN raatihuoneen suunnitteli 

saksalaissyntyinen 

m uurarim estari 

ja Turun ensim m äinen "k a u p u n g in 

a rk k ite h ti" Sam uel Berner. Hän 

saapui tänne 1730-luvulla jo h ta a k 

seen hovioikeuden presidentin talon 

rakennustöitä nykyisen Läntisen 

R antakadun varrella. T alo on e d e l 

leen paikallaan ja tunnettu Turun 

Piirustuskouluna. 

RAATIHUONETTA koskeva B ernerin 

ja m aistraatin välinen urakkasopim 

us a lle k irjo ite ttiin m onien vaiheiden 

jälkeen vuonna 1734 ja kaksi 

vuotta m yöhem m in talo oli valm 

is otettavaksi käyttöön. Juhla lliset 

v ihkiäiset pid e ttiin lokakuun 6 päivänä 

1736. Tiedetään vietetyn myös, 

ta rjo ilu sta päätellen, ilm eisesti h ilpeitä 

tupaantuliaisia, sillä kestitykseen 

kuului m.m. kolm e ja puoli 

ankkuria vanhaa reininviiniä. 

RAKENNUS, jo ka kaupunkim m e 

vaatim attom iin olo ih in nähden oli 

harvinaisen kom ea, edusti lähinnä 

m altillista barokkia tunnusom aisim - 

pina piirteinään jyrkkä katto ja koristeellinen 

h arjatorni kellotauluinen 

ja pehm eästi kaartuvine kattoineen. 

S uurtorin puoleisen ju lkisivun 

arkkitehtooninen teho rakentui sym 

m etristen ikkuna-akselien, keskiosan 

risaliitin ja nurkkapilasterien 

varaan. H orisontaalivaikutusta korostivat 

p ro filo itu kattolista ja kerroslistat. 

Fasaadi o li jäsentelyltään 

kiinteä, m aalauksellista vaihtelua loi 

p ohjakerroksen osittainen rustiikka- 

käsittely. 

M AISTRAATIN pöytäkirjan mukaan 

raatihuoneen vihkiäisjuhlassa 

ju lk itu o tu hurskas toivom us, "a t 

huset oskadt fö r w åld och wåda 

länge m åtte stå till prydnad i Staden” 

, ei valitettavasti toteutunut. 

T urun palossa 1827 rakennus vaurio 

itu i pahoin ja pantiin sam an tien 

viralta, jo skin se jäi korjattuna paikoilleen. 

R aatihuoneeksi tu li nyt 

naapurito n tilla o llu t ja palon jä l 

keen uudelleen rakennettu Brinka- 

lan talo. Vanha raatihuonerakennus 

m yytiin 1829 yksityiselle, kauppias 

A. F. P falerille. Tämän jälkeen o livat 

o m istajina ensin kauppias W. A. 

H jelt ja m yöhem m in te h ta ilija Carl 

Fr. Juselius, jo ka te ki kiinteistössä 

E rik B ergh 

huom attavia m uutoksia sisustaes- 

saan sen p a itatehtaaksi 1876. Tässä 

vaiheessa torifasaadin pääsisäänkäytävä 

m u utettiin ikkunaksi. 

N iinikään poiste ttiin vanha porrashuone 

ja uudet porta a t s ijo ite ttiin 

rakennuksen koillispäätyyn. M enestyvä 

yritys tarvitsi ennen pitkää lisätila 

a ja 1899 vahvistetun m uutoksen 

m yötä rakennusta k o ro te ttiin ke r 

roksella ja se sai nykyisen asunsa, 

# R aatihuoneen pienoism a lli. Sam uel B ernerin p iiru s 

tusten m ukaan tehnyt R. M attila 1951. T urun h is to ria l 

linen museo. 

jo ka säälim ättöm ästi kätkee vanhan 

rakennusrungon. 

SAM UEL B ernerin käsialaa o le 

vat T urun vanhan raatihuoneen p iirustukset 

löytyivät yllä ttä e n Ruotsin 

sota -a rkisto sta v. 1932. E inar W. 

Juvelius (Juva) ju lk a is i ensim m ä i 

senä uutisen arvokkaasta löydöstä 

Uudessa A urassa 1. 11. 32. K irjo i 

tu s ju lk a is tiin m yöhem m in V arsi- 

nais-Suom en M a akuntakirjassa 5. 

PIIRUSTUSTEN löytym inen herätti 

ilm eisesti a sia n tu n tija p iire issä 

keskustelua rakennuksen p a la u tta 

m isesta a lkuperäiseen asuunsa, 

va rsin kin kun kiin te is tö m arraskuussa 

v. 1932 jä lle e n s iirty i kaupungin 

om istukseen. 

EINAR W. Juvan ja G abriel N i 

kanderin yhteisesti a lle k irjo itta m a 

vetoom us, päivätty 28. 11. 32 ju l 

kaistiin seuraavana päivänä ainakin 

T urun Sanom issa ja Å b o U n d e rrä t- 

telserissä. V etoom uksessa sa n o 

taan m.m. näin: 

"T u ru n kaupunki on tänään ostanut 

n.k. Juseliuksen ta lo n aikoen 

käyttää siihen kuuluvaa vanhaa 

raatihuonetta p o liis ila ito k s e n 

ta rp e isiin . Jos vanha raatihuone 

jä is i nykyiseen asuunsa, niin olisi 

se ka ikiksi a jo iksi m enetetty Tu-

un vanhasta kaupunkikuvasta. 

M oniaalla m uualla on sam anlaisissa 

tapauksissa pelastettu kaupunkiyhteiskunna 

n historiassa 

o le e llisia ja a rvokkaita rakennuksia 

joutum asta tällaisen kohtalon 

a laiseksi ja löydetty n iille tehtävä, 

jo ka säilyttäen niiden alkuperäisen 

asun tekee ne sam alla kertaa 

m enneisyyden m uistom erkeiksi 

ja nykyisyyden p alvelijoiksi. 

Jos T urun vanha raatihuone 

nyt restauroitaisiin om an aikansa 

tyyliin, m eillä olisi arvokas m uisto 

m e rkki näyttää: vanhan Turun 

keskus nousisi nykyisestä alennustilastaan; 

myös koko Suomen 

kaupunkila ito kselle se o lisi suuii 

v o itto .” 

K IRJO ITTAJA T toivoivat, että 

h eidän a rtikkelin sa antaisi aihetta 

m ie lip ite id e n vaihtoon, näin ei a i 

nakaan päivälehtien p a lsto illa tunnu 

tapahtuneen. 

E N TISTÄM ISSUUNNITELM AT o livat 

jä lle e n esillä 1950-luvun alussa, 

jo llo in paikallin e n kunnallisvirka- 

m ie skerho la h jo itti kaupungille B ernerin 

p iirustusten m ukaan ta id o k 

kaasti valm istetun raatihuoneen 

pienoism allin, jo ka on nähtävänä 

h isto ria llise ssa m useossa. P ienoism 

alli oso itta a parem m in kuin sanat 

ja selitykset, että on kyse meidän 

oloissam m e harvinaisesta h isto ria l 

lisesta m uistom erkistä. Täm än saattam 

inen alkuperäiseen asuunsa anta 

isi välttäm ättöm än tarpeellista 

lisäväriä vanhan T urun kaupunkikuvaan, 

jo ta tu o m io kirkon ohella 

h allitsee 1800-luvun klassism i. 

RAKENNUKSEN entistäm inen on 

täysin m ahdollista ja suositeltavaa 

H arja to rn ista ei tosin ole rip p e itä 

kään säilynyt, m utta se voidaan rakentaa 

uudelleen piirustusten mukaan, 

enkä katsoisi täm än seikan 

olevan 

ristiriid a ssa nykyisten enti- 

# Julkisivu R aatihuoneenkadulle. 

Sam uel Bernerin p iirustus, Sotaarkisto, 

Tukholm a. 

söim ism enetelm ien kanssa, onhan 

rakennuksen perusrunko a lkuperäinen. 

Kolm annen kerroksen purkam 

inen, porrashuoneen rakentam i 

nen e ntiselle paikalleen ja myöhem 

pien sisärakennelm ien ja väliseinien 

purkam inen ei tuottane 

vaikeuksia. Lähinnä on kyse rahasta 

ja rakennuksen tulevasta 

käytöstä. 

★ 

Huom autus. Lyhyen esitykseni 

lähteenä on o llu t Esko Järventauksen 

tutkie lm a T urun vanha raatihuone, 

ju lkaistu T urun kaupungin 

h istoriallisen m useon vuosiju lkaisussa 

22— 23, 1958— 1959. 

P rofessori 

ILM AR TALVE: 

Turun historia ja 

turkulainen kansanelämä 

SUOMESSA on ju lk a is tu ja ilm estyy 

vuosittain uusia pitäjän- ja kau- 

p u n ginhistorioita, jo id e n joukossa 

kaupunkim m e historiaa käsittelevä 

kom ea teossarja, josta viim e vuosina 

on ilm estynyt uusia niteitä, 

hyvin edustaa Turkua. Kuten pitäjän- 

niin myös kaupunginhisto riois- 

sa on histo ria lliste n lähteiden laadusta 

ja tietenkin myös kuvattavan 

kohteen luonteesta johtuen eräs p iirre, 

johon on syytä kiinnittää huom iota. 

K aupunkihistoria, olkoonpa se tie 

teellisesti miten m erkittävä tahansa, 

on kuitenkin ensisijaisesti kaupungin 

kehityksen, sen hallinnon, asemakaavan, 

m erkittävien rakennusten, 

kulttuurilaitosten ja e linkeinoeläm 

än historiaa. M ikään näistä 

o satekijöistä ei tietenkään ole mahd 

o llista ilm an ihm isiä, ja niinpä 

henkilöt, ennen m uita kuitenkin 

vaikuttajayksilöt, ovat h istorioissa 

hyvin esillä. Tavallinen kansalainen 

pääsee kaupunkihistorian sivuille 

jo huom attavasti harvem m in, sen 

voi jokainen todeta. Hän on tie 

tysti m ukana kasvottom ana num e 

rona väestönkehityksestä ja elinkeinonharjo 

itta jista laadituissa tilastoissa, 

ja hajatietoja hänestä voi 

löytää historianteoksen m uiltakin 

sivuilta. Se on myös hyvin ym m ärrettävää, 

sillä histo ria n tu tkija n aineisto 

ja hänelle asetetut tai hänen 

itsensä asettam at pääm äärät 

eivät juuri tarjoakaan to ista vaihtoe 

htoa: hänen on kirjoitettava kaupungin 

historia. Tavallisen kansalaisen, 

kaupunkilaisen, eläm ä arkena 

ja pyhänä jää siinä sivuseikaksi. 

YHÄ enem m än on kuitenkin ju l 

kisuudessakin kiin n ite tty huom iota 

siihen, että paikallishistorioissa, jo i 

hin myös kaupunginhisto riat kuuluvat, 

pitäjän tai kaupungin tavallisen 

asukkaan pitäisi olla enemmän 

esillä. Kaupungin historian pitäisi 

olla myös kaupunkilaisen ja hänen 

eläm änsä kuvausta, kansaneläm än 

historiaa. Näiden kahden eri näkökohdan 

yhteen sovittam inen ei tavanom 

aisessa 

kaupunkihistoriassa 

kuitenkaan käy päinsä, ja parhaissakin 

tapauksissa voidaan saavuttaa 

vain kom prom issi, joka ei tyydytä 

ketään. Sen ta kia jokaiseen 

kaupunkihistoriaan, jo tta se tulisi 

myös tavalliselle kaupungin asukkaalle 

läheisem m äksi, pitäisi kuulua 

myös nide, jossa kuvataan kaupungin 

kansaneläm ää, ihm istä hänen 

eläm änm iljöössään. Siinä ei pitäisi 

pyrkiä käsittelem ään kaupungin 

asukkaiden eläm ää m enneillä 

vuosisadoilla, josta ei tähän ta rk o i 

tukseen soveltuvaa lähdeaineistoa 

ole tarpeeksi, vaan kuvailun kohteena 

saattaisi olla korkeintaan v iim 

eiset sata vuotta, m utta s illo in kin 

p ainopiste o lisi m eitä lähem pänä 

olevassa ajassa, ts. tä llä vuosisadalla, 

jo sta lähdeaineistoa on ru n 

saasti olem assa. S ellainen teos ke r 

toisi e ri sosiaaliryhm ien eläm ästä 

arkioloissa, asunnoista, ko tita lo u 

desta, ja s iitä m iten asu ttiin , m itä 

syötiin ja ju o tiin . S iinä k e rro tta isiin 

perhe-eläm ästä ja kansantavoista 

sekä ju h la - ja m erkkipäivien vie 

to sta yms. 

SELLAISEN teoksen edellytyksenä 

on runsas ja m onip u o lin e n lähdeaineisto 

ja nim enom aan ihm isten 

m uistelm at ja kertom ukset. K a ik 

kien kaupunkien osalta näitä e d e l 

lytyksiä ei läheskään vielä ole olemassa, 

m utta T urun kohdalta asia 

on toisin. T äällä jä rje s tiv ä t T u rkuseura 

ja T urun Y lio p isto n K ansatieteen 

laitos jo v. 1966 m u is titie 

don keru u kilp a ilu n , ja sen jälkeen 

on suoritettu eri kaupunginosissa 

runsaasti haastatteluja. M yös eri 

am m attiryhm iä on tu tkittu . Tuhansia 

sivuja m uistitietoa on käytettävissä 

Kansatieteen la ito ksella ja kaupunkim 

useossa, lisäksi on valokuvia, 

piirustuksia, on selvitys e sikaupunkien 

synnystä (T. Perälä), ja e rin 

om aisen lähdeaineiston tarjo a vat 

myös T urun lu kuisat sanom alehdet. 

Turkulaisesta kansaneläm ästä on 

Kansatieteen laito ksella la a d ittu jo 

myös kolm attakym m entä sem inaarityötä 

ja laajem piakin selvityksiä. 

T u rku voisi näinollen hyvin o lla ju u 

ri se kaupunki Suom essa, jo ka pystyy 

ensim m äisenä asukkaillensa ta r 

joam aan ei ainoastaan teossarjan 

kaupungin histo ria sta vaan myös 

siihen liittyvän teoksen k a u p u n kila i 

sen, 

ihm isen eläm änym päristön ja 

jokapäiväisen eläm än kehityksestä 

ja m uuttum isesta. Caveant consules! 

P äätoim ittaja - C hefredaktör: Erkki Vuori, K ellonsoittajan katu - K lo c k rin - 

garegatan 3 A 21, puh. - tel 19 575. 

T oim itussihteeri - R edaktionssekreterare: Eino Lehtinen, E linantie — Elinavägen 

4 A 44, puh. - tel. 371 320. 

T a louspäällikkö - E konom ichef: Taina H errala, K aupunginkanslia L. R antakatu 

- S tadskansliet V. S trandgatan 17, puh. - tel. 10 868/280. 

H ankintapäällikkö - A n nonschef: Toivo Tikka, H ippoksentie - H ipposvägen 

35 E, puh. - tel. 334 848. 

L evikkip ä ä llikkö - D istrib u tio n schef: M arita A altonen, M aakunta-arkisto 

A ninkaistenkatu - Landsarkivet A ningaisgatan 11, puh. - te l. 13 058. 

T oim ituskunnan muut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: H eimo 

K allio - Reino Leim u - M eta Torvalds. 

# Vanha raatihuone nykyisessä 

asussaan.

KO TO N A TAAS 

9. 12. 24: O len k o tona Y lä neellä taas. T äällä 

on ihm e e llistä , kuin satum aassa. Että v o i 

kin o lla näin ihanaa! 

Pääni hum isee v ie lä H e lsin g in kiire e n jä l 

jiltä , m utta tä ä llä o d o tta va t su u ret m etsät ja 

su u ri rauha. 

Y llä n i on tu ttu , harm aa villa p a ita , m oneen 

kerta an p a rsittu ja jala ssani v iim e kesän kulu 

neet saappaat. K o ivu t ovat alastom at, aitan 

k a to lla ei ole lunta. T a litia is e t n o kkiva t lintula 

u d a lla ihraa. 

Kun pala sin p o stim a tka lta , palo i ilta ru sko 

punaisena ja kirko n s ilh u e tti sitä vastaan oli 

su u ri ja m usta. P ellon sänki o li kuurassa, ja 

M yllyo ja sta nousi huu rua harm aana käärm 

eenä. 

SA AR N AS TA TULI HUONO 

18. 12. 24: Isä e h d o tti tänään, e ttä p itäisin 

jo u lu n a aam usaarnan. Lupauduin ja ryhdyin 

heti valm istam a an. Istuin salissa, ä id in kauniin 

k irjo itu s p ö y d ä n ääressä. En ole siin ä ennen 

istu nutkaan, m utta nyt kä skettiin . Alan 

ilm e isesti kuulu a p appissäätyyn! S aarnasta 

ei tu llu t ensin kä ä n sella in e n kuin o lisin ta h 

# Rovasti Jaakko Haavio työpöytänsä 

ääressä. 

jou lu na 1924 

K a tk e lm a Jaakko H a a vion m u is te lm a te o k s e n I I osasta: ” K u n 

n u o ru u d e n aika o n ru u s u in e n ” . O tte ita p ä iv ä k irja s ta . 

tonut. O lisin otta n ut m ieluum m in evankelium 

itekstin, m utta siitä saarnaa isä. M in ulla on 

te kstin ä e p is to la Hebr. 1:1— 12. Saarnani v a l 

m istaa tie tä ilosa nom alle, jo ta isä julistaa. 

S a arn asta tu li huono, avuton. Ei ole help poa 

tehdä hyvää saarnaa. M uuten ei kai saarnan 

hyvyys ih m isiä pela sta vaan Jum alan sanan 

om a sisäin en voim a. 

P. M USTAPÄÄ ANTAA 

KO RVAPUUSTEJA 

20. 12 24: M artin ru n o ja on ju lk a is tu vasta 

ilm estyneessä kokoelm assa "N u o re t ru n o ilija 

t” ! Nim im . S-ri kirjo itta a Turun Sanom issa: 

"R in n a sta m a lla näitä ru n o ilijo ita to isiin sa , to 

teaa h elp osti, että y lä p u o le lle m uita kohoaa 

K a tri Valan ytim e kä s ja h a rk itu illa a ja tu k s illa 

k yllä ste tty sanonta ja P. M ustapään terävä 

huum ori. P. M ustapään salanim e n suoja an 

p iilty y Turun puolen m ies, joka, ihm e kyllä, 

ei ennen o le n ä yttä ytyn yt ju lkisu u d e ssa . P. 

M ustapää antaa ko rva p u u ste ja eläm än m urjo 

tta jille .” 

O lem m e koko p e rh e lu keneet ja o lle e t hyvillä 

m m e sekä M artin ru noista e ttä arvo stelusta. 

OLEN VAIN TIELLÄ 

22. 12. 24: On jo u lu k iire itä , ei tosin m inulla. 

O len vain tie llä , sen huo m ion tein, kun m e 

nin pakaritupaan leipom aan. K a llisto n M iina 

antoi m inulle taikinaa, kun pyysin. Tein ukon 

ja akan ja panin ru sin oita silm iksi, m utta s itten 

tuli äiti paka riin ja käski m inun m ennä 

m uualle. M enin m etsään. A ja tte lin yhä saarnaani 

ja m inun oli help po olla, kun se jo oli 

valm is ja pap erilla. A ja tte lin m yös tu le vaisuutta 

ni. S ydäm eeni m ahtuu kovin vähän. Ju 

m ala autta koon m inua, etten koskaan jo u 

tuisi saarnaam aan pakosta, vain viran v e l 

voitta m ana, vaan sydäm en halusta! 

JO ULUN 1924 AAM U SAARNASTA 

J u m a la a n uskova ih m in e n , jo k a k u l 

kee a v o im in s ilm in ja k o rv in , kuulee 

k a ik k ia lla Ju m a la n p u h e tta ja näkee 

k a ik k ia lla Ju m a la n käden jä lk iä . K u n 

h ä n h uom aa, m ite n ru o h o versoo m aasta, 

m ite n k ukka p u hkeaa, ta i tu n te e , 

m ite n elä m ä sykkii h ä n en omassa p o 

vessaan, va lta a h ä n e t väkevä tu n n e : 

Ju m a la o n k a ik en elä m ä n lähde. 

M u tta tä m ä ei riitä . Poja ssa a n Jeesuksessa 

Ju m a la p u h u u m e ille tä y d e llisen 

ra kkauden k ie ltä , pelastavaa e v a n 

k e liu m in sanaa. Jeesus tu li tu om a a n 

m e ille jo u lu n hyvää s a n om a a : N iin on 

Ju m a la ra k a sta n u t m a a ilm a a , e ttä hän 

a n to i a in oa n Poikansa, jo tta kuka ik in ä 

h ä n een uskoo, se ei h u k k u isi, vaan saisi 

ia n k a ik k isen eläm än. 

JO ULU AAM U 

26. 12. 24: O len tänä jo u lu n a kokenut paljon. 

A a tto ilta ei kylläkä än u lkonaisesti p o i 

kennut aikaisem m ista. M utta m inulla oli joulu 

sydäm essäni. K enties se, että tiesin joulu - 

aam una varhain saarnaavani kirkossa, esti 

m inua kiin n ittä m ä stä huom iotani m ihinkään 

häiritse viin p ikkuse ikkoih in. 

S yö tiin joulu a te ria , lu ettiin , la u lettiin kuten 

enn enkin, m utta olin jo te n kin kuin poissaolevainen. 

Tunsin ta rve tta olla yksin. 

Turku-seura, 

Åbo-samfundet ry:n 

palve lu kse e n oteta an sivu to im in e n 

S I H T E E R I - T O I M I N N A N 

JOHTAJA 

T oim een liitty y seuran ja sen ju lk a is e 

m an, neljä sti vuodessa ilm e styvä n a ik a 

kausle hden ” Suom en T u rk u — Å b o vå r 

sta d ” ta lo u d e n h o ito . P a ika llistu n te m u s 

katsota an edu ksi. H a ke m u kse t p a lk k a - 

to ivom uksin ja se lo stu ksin tä h ä n a s tis e s 

ta o p iske lu sta ja h a rra s tu s to im in n a s ta 

oso ite tta va seuran h a llitu k s e lle ja jä te t 

tävä 1 0 .1 .1 9 7 4 m ennessä fil.m a is te ri 

Taina H e r r aIal l e . T u ru n k a u p u n 

g in a rk is to , A n in k a is te n k a tu 7, 20110 T u r 

ku 11, puh. 10 868/262 tai k o tio s. Å rh u 

sin katu 3 F, 20310 T u rk u 31, puh. 

392 491. 

S itten tu li joulu a a m u . Lienen n u k k u n u t 

vain pari tuntia. M aailm a oli pim eä, m u tta 

siihen oli silo te ltu tih e ä sti va lo p is te itä , kuin 

kipin öitä . 

S a kastissa lu kkari, k irk o n is ä n tä ja su n tio 

to iv o ttiv a t isälle ja m in u lle ra u h a llis ta joulua. 

P ö ydällä paloi kyn ttilä , to in e n o li kaapin 

päällä. M iehet p u h u ivat ku iskate n , jo u lu oli 

v a lla n n ut heid ät. Tuolin s e lk ä n o ja lla o li suuri, 

va lke a paita ja h o p ealla k irja iltu m usta m essukasu 

kka, jo tk a isäni — täm ä n a ino an k e r 

ran vuodessa — p u kisi päälleen. 

M inun oli vaike a h a llita tu n te ita n i, n a u ra tti 

ja itke tti yhtaikaa. O lin saarnaava V a p a h ta 

jasta n i. Väkeä tu li k irk k o o n v ie lä aam usaarnani 

kestäessä, se häiritsi. Y ritin s ilti ja tkaa. 

En tiedä, m iten m eni. Isä sanoi, e ttä hyvin, 

m utta kenties hän vain ta h to i lo h d u tta a m i 

nua ja sanoi m ie likse ni niin. H änen sin ise t 

silm ä n sä o liva t k u ite n k in hyvän re h e llise t, k u 

ten aina. 

% Harmaasta kivestä 1300-luvulla 

rakennettu Maarian kirkko.

Kouluneuvos 

SAMPO HAAHTELA: 

Pääkallo 

T uom iokirkon tornissa lyö kello 

ensin neljä yksittä istä ja sitten 

yksitoista kaksoislyöntiä. 

— Hei äijät, aika panna rokuliksi! 

K ilkutus ja kalkutus lakkaa eri 

p u o lilla kirkkoa. M i e h i ä naisia 

kerääi.tvv om iksi ryhm ikseen 

sopiviin paikkoihin. He kantavat 

käsissään laukkua tai reppua, puhaltavat 

ensin paksun kalkkipölyfilv 

e n ulko p in n a lta ja sitten laukun 

avattuaan juom a p u llo n ja eväspaketin 

päältä hiukan ohuem m an. 

Sitten he istuutuvat ja alkavat 

äänettöm inä jauhaa h a m p a in a a n 

kuivaa eväsannostaan. 

Kirkossa on käynnissä suurkorjaus. 

P enkit on irro te ttu p a iko iltaan 

ja s iirre tty pinoiksi ulkoseinustalle. 

Lattia on revitty auki 

ovelta a ltta rille asti. K alleudet on 

korjattu talteen. T ila lla on k a ikkialla 

kiveä ja soraa ja kiven ja 

k J k in pölyä. On vaikaata löytää 

m ukavaa istuinpaikkaa edes lyhyen 

aam iaisen ajaksi. 

Kovin innostava ei täm ä ruokailuym 

päristö herkkäherm oiselle 

m uutenkaan ole. Joka puole lla on 

laatikoita ja tynnöreitä, jo ih in on 

kasattu varsin epäm ääräisen nä- 

# T urun tuom iokirkko. 

köisiä luita ja pääkalloja. M onet 

lattian alla olevista arkuista ovat 

niin lahoja, että ne ovat siirrettäessä 

hajonneet, ja esiin on noussut 

suunnattom ia m ääriä irto luita. 

Itäisen sivuoven porrastasanteella 

kirko n u lkopuolella istuu 

jo ukko m iehiä. He ovat jo syöneet, 

ryypänneet päälle m aitonsa, kaljansa 

tai kahvinsa, kelle m itäkin 

m uija on pakannut laukkuun, ja 

vetelevät nyt holkkityö.niestä tai 

rettigiä. On jo lokakuu. Ilma on 

kylm ähkö, m utta tähän päivänaikaan 

paistaa aurinko hetken 

tänne kivetykselle ja levittää raukaisevaa 

lämpöä. 

Juttu m atelee laiskasti. Eväsruoka 

houkuttelee veren vatsaan 

ja levittää väsymystä. 

— Eik pääkallon m etsästäjä tänään 

m ahra tullakkaa? 

— M ikä tettei! A lvariin se tääl 

hyppää, kooho. 

— On m aar siin sitkiä miäs. 

M ahrasiks m eirän täytyy tehrä sil 

vihron ja viim en m iäliks? 

— Ä lkkä helkkarisi Liernes oletta, 

jos saaraan tiettää, et tee 

y ritä tte vierä följyssänr.e pääkallon! 

— T arttis se saara lopettam aa 

alinom aane juaksus m eirän kimpussan. 

Mää ainaski olen saakelin 

kyllästynny keko re tk u u i. 

Kun Länteeni työpäivän päättyessä 

asteli alas kirkkokum m ulta 

johtavaa polkua, hän näki tutun 

m iehenhahm on nousevan reunakivetykseltä 

ja tulevan häntä kohti. 

— O letteko tuum inut? Maksan 

sen satasen. Eikö se sentään ole 

aika hyvä korvaus. 

— H elkkariako te sem m ottella 

saatanan pääkallolla teette? 

— M itä te siitä! M inähän m aksan 

teille. 

Sam po H aahtela 

— M ut on siin m ulla helvetin 

riski kans. Ties vaikka hom m a menis. 

Ja sakot sun m uut linnareissut 

päälle. 

— Kuka sitä nyt huom aa, jos 

yksi pääkallo puuttuu. N iitähän on 

satoja. 

— Ei te tieräkkää kui ta rkoi siel 

ollaan. Jokatten luun kohral heti 

m erkataan listoissii ja laput kliisteröirään. 

M illäs sii sit? 

Länteeni aikoi lähteä. M ies 

tarttu i häntä hihaan. 

— Olkoon, viiskym ppiä päälle. 

Länteeni katsoi silm iin. 

— Ettekä hiisku yhtään saatanan 

sanaa, vaikka kui käveis? 

— Takuulla en! V oitte luottaa 

siihen. 

Länteeni piti pitkän tauon. 

— No tulkkaa huom en näihi 

aivoissii tähä sam aan paikkaan. 

Mää katon, jo s mul on jo tta i m ahrollisuuksii. 

S euraavana päivänä he tapasivat 

sopim uksen m ukaisesti. 

— N o? kysyi m ies jännittyn e e n ä . 

— Ei kai mul ny täsä keskel 

kirka st päivää sitä oi. Enkä m ää 

tiärä m uuteskaa. Jos mää kum - 

m iskii käryyn. M ut jo s te välttäm 

äti sitä tahrotte, niin tuokaa. . 

litran puteli viinaa. 

— O le tte ko te h u llu ! M istä ihm 

eestä m inä nyt viin a a saisinkaan? 

— Kui te vaa ta h ro tte . Enhän 

mää tyrkvtäkkää. 

Toinen pelästyi, kun Länteeni 

a ikoi lähteä. 

— Ä lkää nyt. Puhutaan. M inä 

m axsan te ille kaksi sataa m arkkaa. 

Sitä viinaa on niin vaikea. . . 

— Mää en huoli rahaa olleska. 

ViinaD uteli tai ei la in kka! 

— M inä en tunne ketään. . . 

— E tteks te asu P akall? 

— Juu. m u t... 

— No siel on tro kare i ku Vinkkiläs 

katei. Eik te tie rä K arjatiet 

P lom roosii? M enkkää sinne, jos 

pääkallon tahrotte. Ja tu lkkaa 

huom enehtoosti uurestaan puteli 

följyssän. Tai tulkaaki keskyöl ja 

tohon kirko n kupeel, n iie tte i tästäkää 

näkis, jo s sattusis yövartija 

tai pollari. Ja sit ei sar.aaka 

vaihreta. Te annat m ul p utelin 

ja saat sen pääkallon. 

— Ei kai siinä sitten auta, huokasi 

mies, huolestuneena vai helpotuksesta, 

sitä ei Länteeni huolin 

u t rjv e ta ratkaisem aan. Hän 

aikoi jo lähteä, m utta kääntyikin 

vielä m iehen puoleen: 

— Ja sit jä lk k e n päiten m ää en 

te ittiä tunne. E ttekä te mua. O nks 

klaari? 

Vastausta odotta m a tta hän lähti 

kiire isin askelin. 

Fil.lis. 

LIISI HUHTALA: 

Kolmen 

vuosikymmenen koulu 

muutamia näkökohtia 

Sampo Haahtelan 

koulusarjasta 

• Kouluneuvos S am po H aahtelan tu otannon rungon m u o 

d o sta a h än en kolm en rom aan in kou lu sarja n sa: ”Id ealistit” 

(-46), ”O p ettajain h u on e” (-56) ja ”K yselem isen 

a ik a ” (-73). S arjan lisäksi ka u n okirjalliseen uraan m a h 

tuu yksi rom aan i, pari la sten k irja a ja pari n ov ellikokoelm 

a a, jo is ta su opean v astaan oton saan u t ”A urinko n ou see 

tä n ä ä n k in ” (-44) kä sitteli sodan ja sodastapaluu n on 

gelm ia. 

Liisi H u htala 

KOULUSARJASTA puhum iseen oikeuttanee, vaikka 

rom aaneissa eivät toistukaan sam annim iset henkilöt, 

teosten sisällön ja rakenteen yhtenäisyys: kuvattavaa 

vuosikym m entä tarkastellaan aina koulum iljöön läpi. 

"Id e a liste issa" tarkasteltavana on 30-luku, "O p e tta 

jainhuoneessa " 40-luvun jälkiosa ja "Kyselem isen 

ajassa" 50-luvun loppu. Eli Jouko Tyyriä lainaten: 

kaunokirjallisuuden preesens on viisito ista vuotta. 

Kolm e kirjaa antaa jo m ahdollisuuden hakea linjaa, 

vaikkapa aluksi koulun osuudesta teoksen rakennekokonaisuudessa. 

"ID E A LIS T IT " pyrkii kokoavaan analyysiin 30-luvun 

sivistyneistöstä, kouluväen ollessa osa tarkasteltavaa. 

Teoksen ilm estvm isaikaan kuulutettiin toistuvasti, kuten 

yhä tehdään, suom alaista sivistyneistönkuvausia. 

m aaseutu- ja teollisuusrom aanin hallitsevuuden vastapainoksi 

ja keskiluokan jo ko olem attom an tai heiveröisen 

kirjallisen kartoituksen täydennykseksi. "Id e a 

lis tit" lähti täyttäm ään tyhjiötä, ja tältä kannalta tu 

losta e n sisijaisesti arvio itiin kin . Eräs arvosteluista esim 

erkiksi viittasi A rvid Järnefeltin "Isä n m a a h a n " ainoana 

huom attavana edeltäjänä. "Id e a lis tie n " katsoessa 

koulua osana sivistyneistön eläm ää "O petta ja in h u o n e " 

nojaa kokonaan kouluun. 40-luvun jälkiosan koulu eli 

om ia sisäisiä ongelm iaan ja tarjosi eristyvyytensä 

vuoksi kiintoisan kuvauskohteen. "K yselem isen a ika " 

puolestaan lähentää koulua taas yhteiskuntaan, ja 

kuvaus pyrkii pelkkää koulueläm ää laajem m alle, ei 

vielä paljon m utta ennakoivasti. Kun "O p e tta ja in 

huone" toim ii pääasiallisesti kuvauksen tasossa, 

"K yselem isen aika" rakentaa "Id e a lis tie n " tavoin 

a atteiden ja asenteiden analyysille ja te kijä n sä puheenvuoroille. 

Täm ä sarjan uusin osuu ilm estym isajankohdaltaan 

tietoa tarjoavan k irja llis u u d e n k riis i 

vaiheeseen: pam fletti- j i ra p o rtti-in n o stu s on im enyt 

m ahdollisuuksiaan kuiviin ja fik tiiv is e n kerronnan 

välitysm ahdollisuudet on taas huom attu. "K yselem isen 

a ik a " sisältää esim erkiksi tila s to tie to a oppila id e n 

sosiaalisen jakaum an m uutoksista 50-luvun koulussa 

verrattuna aiem piin vuosikym m eniin. 

"ID E A L IS T IT " sopinee lähtökohdaksi, sekä sarjan 

rakenteellisten ratkaisujen kaavoittajana e ttä varsin kin 

nykyperspektiivistä kiin to isana m onisärm äisen aja n 

kohdan analyysikokeena. Rom aanin päähenkilö, vastava 

lm istu n u t Pauno Savonen, saa le h to rin p a ikan läheltä 

Turkua, Karkelasta. S ie llä hän törm ää sekä m aalaispitäjän 

sisäisiin va lta kiisto ih in että 30-luvun jy rk k ä - 

taitteiseen poliittiseen ilm a p iiriin , m itkä kaksi te kijä ä 

H aahtela lom itta a keskenään. "Id e a lis tit" h a vain n o l 

listaa K arkelassaan pienen asutusyhteisön o m in a i 

suuksia, nim enom aan suhtautum ista o p e tta jiin . Seutu 

— ko n kre tisoitu n a : koulun jo h to kunta — ko n tro llo i 

koulua ja vaatii o p e tta jilta a n tietynsuunta isia ase n n o i 

tum isia ja ylipäänsä seura llisuutta . T ila n n e kärjistyy 

Etsivän K eskuspoliisin ju lk a is tu a m uistionsa, jossa 

m ainitaan Pauno Savosen nim i R auhanliiton ala yh d istyksen 

perustajajäsenenä. A siasta kasvaa pitkä ja 

nykylukijasta huvittavakääntein en pole m iikki, jo ka 

leviää lehdistöön ja päättyy Savosen siirtym iseen A m e 

rikkaan S uom i-O pistoon.

M ie skin lähti om alle suunnalleen. 

H änellä ei o llu t pääkalloon 

sen suurem paa asiallista tarvetta 

kuin s in u lla tai m inullakaan, m utta 

pääkallon saam inen kaapin 

päälle o li hänen eläm änsä suuri 

intohim o. Ja kun nyt näytti olevan 

m ahdollisuus haaveen toteuttam i 

seen, hän oli valm is m aksamaan. 

Y llä tykse ksi koitui se tosiasia, 

että kirko n restaurointiin osallistu 

va t työm iehet tuntuivat olevan 

la hjom attom ia. S itkeästi hän 

o li jo u tu n u t yrittäm ään ja y rittäm 

ään. 

N yt ei langanpää saanut lipsahtaa 

sorm ista. 

N iinpä hän suuntasi askeleensa 

kohti K uljunkujaa. Sen ja Karjatien 

kulm assa o li suurehko rakennus, 

jo ka väriltään m uistutti naisten 

alusvaatteita. Päiväsaikaan se 

vaikutti jo kseenkin ränstyneeltä, 

m utta näin häm ärissä ei väriä 

nähnyt, joten vaikutelm a oli varsin 

ju h la llin e n . M onista ikkunoista 

lo isti kellertävä öljylam pun valo 

lokakuiseen pim eyteen, jossa mies 

lähestyi taloa. 

Hän ei o llu t siellä koskaan käynyt, 

va ikke i itse asiassa asunut 

kovin kaukanakaan. N iin kuin 

m uutkin p akkalaiset hän tiesi 

asukkaat tro ka re iksi; m onet kerrat 

o li poliisie n vierailu osoittanut 

ym päristön e päilyt oikeiksi. 

P ihalta noustiin kuistin korkeita 

p o rta ita asuintasanteelle, jossa oli 

kaksi ovea. Kum m assakaan ei 

o llu t nim eä eikä kum m ankaan 

takaa kuulunut ääniä, jo tka olisivat 

ilm aisseet asukkaan. Kun oli 

päästävä eteen päin, hän sum m a- 

m utikassa koputti o ikeanpuoleiselle 

ovelle. 

S isältä kuului koiran vihainen 

haukunta ja sitten naisenääni: 

— Ole haukkum atta! 

Sitten ovi avattiin ja vihainen 

silm äpari tu ijo tti mieheen. 

— Anteeksi, asuuko tässä Blom - 

roos? 

Nainen viittasi kiukkuisesti viereiseen 

oveen ja tem pasi oman 

ovensa kiinni. 

Mies koputti viereiseen oveen. 

Kesti pitkän aikaa, ennen kuin 

sen takaa kuului mitään. Vihdoin 

äreä ääni kehotti: 

Kirsti Saksa 

kaupunginkirjaston 

johtajaksi 

• Turun kaupunginvaltuusto on 

valinnut kaupunginkirjaston jo h ta 

jaksi m aakuntakirjastonhoitaja, fil. 

kand. K irsti S a k s a n . Hän on 

syntynyt 1927, suorittanut filo so 

fian kandidaatin tutkinnon 1962, 

toim in u t Kärsämäen sivukirjaston 

hoitajana 1955— 59, Teräsrautelan 

sivukirjaston hoitajana 1959— 64, 

kaupunginkirjaston osastonhoitajana 

1964— 67, opiskelun«, uvojana 

1967— 70 ja m aakuntakirjprtonhoitajana 

vuodesta 1970. 

Virkaan haki viisi henkilöä. 

— S is ä -.*! 

M ies n oudatti kehotusta. Hän 

tu li sisäeteiseen, jo ka oli niin 

häm ärä, että hän töin tuskin erotti 

avaam aan tulleen ääriviivat. Suurikokoinen 

m ies paitahihasillaan. 

T u lija änkytti: 

— A suuko tässä B lom roos? 

— Kyl Vc.a. 

T u lija ei hetkeen osannut sanoa 

m itään — hän ei tiennyt, miten 

tälla ista kauppaa oikein oli ruvettava 

hierom aan. 

— K uulus kait, et asuu. Onk 

jo tta n asiaa? 

— T u o ta .. .täältäkö. . kuulin 

eräältä k irko n ko rja a ja lta , että 

tä ä ltä ... 

— N iin m itä ? Ei täältä mitään. 

Ettek tee osaa puhuta? 

— T arkoitan väkevää — pullo 

— litran p u llo ? M a k s a n ... 

H etken hiliaisuus. 

— Herra erehtyy. Me ollaan 

lainkuulia issii täällä. Hyvästi! 

M ies huom asi seisovansa jälleen 

ulkoeteisessä. Ovi hänen takanaan 

o li vedetty vihaisesti kiinni. 

Hän epäröi. S iih e n kö yritys nyt 

jäisi? 

N aapurin ovea ra o te ttiin melkein 

äänettöm ästi, m utta hän kuuli 

sen ku ite n kin ja kääntyi. Ovi 

s u lje ttiin kiireesti. Hän lähti kom 

puroim aan alas portaita, jotka 

nyt tuntuivat korkeam m ilta kuin 

äsken noustessa. Kun hän oli 

päässyt alaovelle, hän kuuli ylhäällä 

oven käyvän ja äskeinen 

mies ilm estyi paikalle. 

— O nko herra yksin? 

M ies katsoi ym pärilleen. 

— Ketäpä tässä muita. 

He m enivät m olem m at ulos ja 

siellä katselivat hetken toisiaan. 

— M eil ei kyl yleensä mitään 

m yyrä. M ut kun kotitarpeeks sattuu 

olem aan, niin voitas herralle 

ehkä antaa se pullo. Se olisis 

kaks satasta. A ntakaa raha ja 

orottakaa täsä. 

Blom roos hävisi pim eyteen, palasi 

hetken kuluttua ja sujautti 

hänen takkinsa alle painavan käärön. 

— M eiltä ette sitä sitten 

saanut! 

— O npahan täm äkin koettu, 

naurahti m ies itsekseen kannatellessaan 

takkinsa alla pakettia, 

jo sta kuului nesteen lonkutusta. 

— Kun ei vaan olisi vajaa pullo, 

välähti hänen mieleensä. 

Seuraavana iltana m ies kiirehti 

sovitulle paikalle. 

Hän nojasi pim eässä kirkon 

tiiliseinään. Y m pärillä huokui lokakuisen 

yön kylmää. Seinän varjossa 

oli täysi pimeys. Kadun 

reunassa o li rivi kaasulyhtyjä, 

jo ista jo ka toinen oli kuitenkin 

jo sam m utettu yön ajaksi. Lyhdyt 

m uodostivat himmeän valokehän 

ketjuksi kirkon ym pärille. Paljoakaan 

niistä ei valoa lähtenyt, 

m utta ne tiivistivät kirko n ym pärillä 

kasvavien puiden luom ia varjoja. 

Kello löi kolm e yksittäistä lyöntiä. 

— V arttia vaille, a jrtte li mies. 

Pullo oli hänen taskussaan. Se 

painoi m elko lailla. 

Kesti ikuisuuden, ennen kuin 

kello taas uudelleen aikoi lyödä: 

ensin neljä yksittäistä lyöntiä, 

sitten kaksitoista kaksoislyöntiä. 

Samassa kuului ääntä tu o m io 

kirko n takaa. Ääni voim istui ja 

pian näkyi sen a iheuttajakin: 

kaksi vossikkaa ajoi peräkkäin 

pitkin öistä katua. Heidän vaunujensa 

kynttilälyhdyt piirsivät kaksi 

him m eätä soihtua rattaiden vierelle. 

A ju rit huutelivat to isille e n ja 

kaiku vastaili läheisten kivitalojen 

seinistä. 

Kun vossikkain aiheuttam a ääni 

oli vaiennut, kuului kirko n alttarinpuoleiselta 

seinustalta a skelten 

ääntä. 

— O nks viina följys? 

— Tässä. 

T u lija otti paketin ja h ö L k y tti 

Pekka Willman 

Turun palopäälliköksi 

• Turun kaupunginvaltu usto 

valitsi kokouksessaan 19. 

11. 1973 T urun p a lo p ä ä lliköksi 

vt. palo p ä ä llikkö Pekka 

Wi l l m a n in . H akijoita 

o li viisi. 

Toim itetussa äänestyksessä W illman 

sai 38 ääntä, palotarkastaja 

Teuvo Kuusela 11, palom estari 

Pentti T urjas 9 ja palom estari 

Tauno Suhonen yhden äänen. 

P alopäällikkö W illm an on synt. 

Turussa v. 1933 ja o llu t T urun vakinaisen 

palokunnan palveluksessa 

19 vuotta. V. 1954 hän tu li palom iesharjo 

itte lija ksi, toim i palom iehenä 

1959— 60, a pul.palopää llikkönä 1.1. 

1961 alkaen ja 1.2.1972 alkaen v.t. 

palopäällikkönä. 

sitä lähellä korvaansa. S itten hän 

avasi toisen pään ja k iskoi ham 

paillaan irti ko rkkia ; avautuessa 

imu aih e u tti äänen, ioka kaikui 

kuin pyssyn laukaus. H aisteltuaan 

hän m aistoi ensin p ienen k u la u k 

sen, sitten pitem m än. 

— Ää-äh! O npas perhana! 

K äärittyään pullo n ta kaisin pap 

e riin hän sanoi m atalan ju h 

la llisesti: 

— T o ispuol kirk k o o hautakiven 

ju u re l. Te o ro ta t täsä sihen saak 

ko te i mua enä näy. V oitte lasketa 

vaik sataan ei ku kolm een — 

tai va rm in t on lasketa viiteen. Sit 

voitte tehrä, m itä lystäätte. 

— O nko varm aa, että p ä äkallo 

on siellä? 

Kuului hilp e ä naurahdus. 

— A inaski mää sinne yhren vein. 

S itä mää sit en tierä, jo s kirko n 

tontu ova sen hakenu poijes. 

Toinen lähti, m utta palasikin 

takaisin. 

— Kai te sit m uistat, m itä Däiväl 

soveim n.e. Jälkkest päin mää 

en tunne te ittiä ettekä te mua. 

O nks klaari? 

Sitten hän lähti. 

M ies jä i ja laski tu n n o llisesti 

viiteen sataan. A skele e t olivat 

jo a ikoja häipyneet ja äskeiset 

vossikat rem uisine kuorm ineen palanneet 

takaisin ja m enneet tiehensäkin, 

ennen kuin sum m a tu li 

täyteen. T u o m io kirko n k e llo kin löi 

jo neljänneksen yli lyöntinsä, 

ennen kuin m ies oli hautakiven 

ju u re lla . 

Siinä se o li: p aketti, pyöreä, 

sanom alehteen kääritty, m u tkikkaasti 

nyöritetty. P ainavalta se ei 

tuntu n u t, m utta m itä pä se nyt pää- 

ROMAANIN varsinainen keskus on kuitenkin koulun 

rehto ri, jo ka asettuu Savosen tueksi oikeustajunsa 

m ukaisesti ja eroaa lopulta virastaan vastalauseeksi 

katsom alleen vapaudenloukkaukselle. Yleensäkin rehto 

ri on H aahtelan avainhenkilöitä , jossa heijastuvat 

kouluun asetetut odotukset, siihen tähdätyt m oitteet ja 

huoli sen tulevaisuudesta ja jonka välitila-asem a eri 

o sapuolten puskurina on kirja llisesti kiintoisa. ” Idealis 

tie n ” re h to ri K ilpeläinen on teoksen ainoa varsinainen 

idealisti, huolim atta nim en m onikollisuudesta. 

Hän uhraa eläm äntyönsä periaatteen vuoksi. Hän 

to im ii harkiten ja vakaum uksesta, Savonen pikem m inkin 

vahingossa litistyksiin joutuneena: hänelle on ollut 

tä rkeätä koulu, p o litiik k a ei lainkaan. ” Kum ouksellisuus” 

on hento p iirte istä pasifism ia ja tolstoilaisuutta. 

Paon A m erikkaan koki eräs teoksen arvostelijoista 

idealism in ironiana. 

"ID E A L IS T IT ” ei liene aaterom aani, vaan pikem 

m in kin ajan- ja asennekuvaus, peilaajana koulu sekä 

30-luvun T urun sivistyneistö. A jan- ja koulukuvauksena 

voidaan s ille hakea rin nastuskohtaa vaikkapa Lauri 

P ohjanpään teoksesta "K a ksi sukupolvea” : Pohjanpää 

to sin pyrkii yhden rom aanin kansissa pitkittä isle ikkaukseen 

useam m ista vuosikym m enistä, Haahtelan 

käyttäessä yhden valaisevan tapahtum ajakson tekniikkaa. 

Ja jy rk k ä aika käy kuvattavaksi kontrastein: 

vanha-uusi, kirko nkyläm entaliteetti-vapaam ielisyys, aatte 

e lle elävät - s illä ratsastavat, pitäjä-koulu, ulkoinen 

k o n tro lli - koulun sisäinen autonom ia. Sama vasta 

kohta ista m in e n ulottuu henkilöiden tyyp.tykseen. 

Ja o tu s s ijo itta a koulun vapaam ieliseen, uudistukselliseen 

rin tam aan. K arkelan koulussa kokeillaankin dem 

o kra a ttista pienoisitsehallin to a ja oppilaiden om a-' 

vastuisuutta ja o ppilaiden asem aa on yrite tty parantaa 

esim erkiksi hankkim alla heille kä sikirja sto . Uudistusm 

ielisyys viilensi välejä jähm eään pitäjään, siitä huolim 

atta että rehtori yritti edistää ju u ri oppilaiden 

kiinnittäm istä kotiseutuun ja m aanviljelykseen. Savosen 

juttu tarjoaa väylän purkautua. 

"OPETTAJAINHUONE” hvödyntää edeltäjänsä aineksista 

muun m uassa perhetaustaa koulueläm än 

täydentäjänä, laajoja p o h d iskelu ja ja kurin p id o llisesti 

kärjisteisiä tila n te ita . K okoavaksi hahm oksi nousee 

myös tässä rehtori ja hänkin on uudistusm ielinen, 

om alla tavallaan. On koulun sisäisen organisoinnin 

aika: rehtori ajaa lujaa k u ria ja oppila id e n valvontaa, 

myös koulun ulko p u o le lla . Hän edustaa Haahtelan 

täyssydäm isiä kasvattajia; re h to rilla on lehtori 

Savosen tavoin korkea käsitys pedagogin velvollisuuksista 

ja hän yrittä ä elvyttää kollegoissaan kasvatusharrastusta, 

tosin turhaan. R ehtorin ja erään opettajan 

pohdinnoissa haetaan entistä laajem paa pohjaa 

opetustyölle: opettajalta on voitava vaatia enemmän 

kuin pelkkää spesiaalitietojen jakam ista. Sekä "Id e a 

listeissa" että "O p e tta ja in h u o n e e ssa” tarjo ta a n avuksi 

muun m uassa tieteen ja opetuskäytännön vuorovaikutusla: 

opettaja tarvitsee tie d e ttä ja tiede opettajan 

välitystyötä. O pettajien tie te e llisen pätevyyden korottam 

ista ajaa kaunokirja llisuute m m e rehtorihahm oista 

myös Eila Pennasen "M o n g o lie n " Eino Peura. 

"O PETTAJAIN H U O N EEN" rehtorin tyyppisestä kategorisesta 

kasvattajasta on suora lin ja "Kyselem isen 

aja n " lehtori Kivisärm ään, p e rin te isen kurin vertauskuvaan 

jonka on, niin ikään vertauskuvaisesti, joustettava 

uusien asenteiden vallitessa. Vuosikym m en on 

m uuttunut: rehtorin tiu k k u u tta n u re ksuttiin , m utta leh 

to ri Kivisärm än ta rkkuutta vastustetaan jo julkisesti. 

K um pikin korostaa kuria opetusrauhan takaam iseksi 

eli ajaa o ppilaiden parasta, ja kum m assakin teoksessa 

velvollisuudentu nnon ristiriita kärjistetään yksityiseen 

kurinpidolliseen tilanteeseen, jo ta tihennetään varsin 

pitkään. E li: kohtuus kaikessa, tuossa velvollisuudessakin. 

K um pikin velvollisuusihm inen saa sitä paitsi 

taustakseen perhe-eläm än vaikeudet. 

"KYSELEM ISEN A IK A " avaa suppilon: yhteiskunta 

on tulossa kouluun. K oulunsisäinen ko n flikti leviää 

"Id e a lis tie n ” tavoin julkiseen sanaan ja koulu on taas 

keskusteltavana. Lehtori K ivisärm ä m äärää erään 

tyttöoppilaansa laiskanläksylle ja täm ä myöhästyy 

bussista ja katoaa kotim atkallaan. Tapahtum a saa tytön 

luokan purkam aan kauan kytenyttä katkeruuttaan 

vastaam islakkoon, ja lakkom ieli leviää laajem 

m allekin kouluun. Luokka lähtee om atoim isesti o p iskellen 

hakem aan suojaa oppikoululain säädännöstä ja 

törm ää sen epäajanm ukaisuuksiin. Niin ikään p o liittinen 

kiinnostus koulun asioihin alkaa jo näkyä, ensin 

koulun ulkopuolella. 

VARSIN dram aattisen katoam istapauksen valinta 

korostaa sitä että 50-luvun koululaiset tarvitsivat vielä 

järkyttäviä, heitä läheltä koskettavia tapahtum ia to i 

meen ryhtyäkseen. On kyse vielä yksittäisestä tapauksesta 

eikä periaatteesta, m utta sen aiheuttam issa 

toim enpiteissä on jo m urroksen ennakointia. Koulu 

joutu u m iettim ään m iten suhtautua uuteen. Vanhaa 

rehtoria askarruttaa koulun m ahdollisuus ta rjo ta 

o p p ila ille tarpeeksi valm iuksia kohdata tuleva. H enkilökohtaisesti 

hän kannattaa kom prom issia: uusi on 

tarpeen m utta sen ta kia ei saa hylätä jo hyväksi havaittua 

vanhaa. R ehtorin persoonassa ja hänen painajaisissaan 

heijastuu ajan epävarm uus, siin ä kin että 

rehtori kokee hum anistin koulutuksensa riittä m ä ttö 

m yyden uusien ilm iöiden edessä. Jo "Id e a lis te is s a " 

rehtorin persoonaan taittu u ajankohdan ristiriita isu u s 

ja uudistusten aiheuttam a paine, ja io "Id e a lis te is s a " 

pohditaan kouludem okratiaa. "Id e a lis tie n ” o p e tta ja 

kunta o li vielä suhteellisen yhtenäinen, m utta nyt se 

jakautuu kahteen le iriin suhteessaan uuteen. Tässä 

vaiheessa tra d itio n a a lin e n kurio n g e lm a kin on io s iirtym 

ässä periaatteesta ta rko itu kse n m u ka isu u skysym ykseksi. 

T ila n n e tyypittää o p e tta jisto n : on K ivisärm än ta 

painen tason vaatim isen vaalija ja hänen vasta kohta 

naan luokanvalvojan tyylinen ryhm ätyöskentelyhengen 

edustaja. Ja re h to ri jä ä rin tam ien väliin, siten että 

hänen ajatuksissaan tuodaan esiin uusi ulottu vuus: 

tulevaisuus ja joukkotie d o tu s. On "h e rä ä m isen a ika ". 

"KYSELEM ISEN A JA N " rakenne heijastaa ajan välitila 

n lu o n to isuu tta : kaikki jä ä avoim eksi. K ivisärm än 

ja luokan k o n fliktia ei ratkaista ; jo n kin la ise e n sopuun 

päästään, m utta ei periaateselvitykseen. L evottom uudesta 

huolim atta jäädään odottam aan uutta, varauksin 

m utta odottam aan kuitenkin. 

★ 

HAAHTELAN m oniaineksisista, la a jo ista koulu ro - 

m aaneista oheinen ka rke istu s tu o e siin vain m urtoosan, 

m utta tä llä osalla on toiveenaan näyttää m u u 

tam a keskeiseksi koettu p iirre ja ko ro sta a sarjan 

m erkitystä suom alaisen koulun kehityksen valaisijana. 

R om aaneista kohoaa esiin koulun ja yhteiskunnan 

suhde sekä kysym ys kasvattajan vastuusta o p p i 

lailleen. Ja m yös sen idealism i: kiin to isasti to ls to ila is - 

vivahteinen ajatus työstä ja velvollisuudesta.

# T u ru n V P K :n ta lo E e rik in ka d u n 

ja E s ke lin k a d u n k u lm as sa ra k e n n e t 

tiin vu o s in a 1891— 92 K arl V ikto r 

R e in iu k s e n p iiru s tu s te n m u ka an ja 

v ih ittiin kä y ttö ö n v. 1892. V P K :n — 

W a p a a e h to is e n P a lo n sa m m u tu s ku n - 

n an — synty sa n at lausu i a p te e k k a 

ri E rik Ju lin , jo n k a syn tysanoista 

ku ite n k in ku lu i 50 vu o tta en n e n ku in 

tu rk u la is e t la h jo ittiv a t p a lo k u n n a l 

le e n ta lo h a n k e tta v a rten nykyisen 

to n tin , jo lle ra k e n n e tu lla ra k e n n u k 

s e lla on n yt ik ä ä 81 v u o tta. "B ra n k - 

k u ” o n yh ä e d e lle e n e rä s Turun 

h ie n o im m is ta ra k e n n u k s is ta , ja tän ä 

v u o n n a su o rite tu n p e ru s te ellis en 

s u u rre m o n tin tu lo k s e n a s e on e n 

tis tä e h o m p a n a a v an n u t o vensa. 

O v ien av au k se n su o ritti T u ru n V P K :n 

so itto k u n ta 10 0 -v u o tis ju h la lla a n . 

kallo ihm eitä painaisikaan. Hän 

p u ris ti p akettia kainalossaan ja 

a lk o i reippaasti p a inella kohti 

Pakkaa. Lokakuun yö o li kylm ä ja 

hän o li jo u tu n u t kauan hytisem ään 

p aikallaan. 

K o tiin päästyään hän ei m alttanut 

riisu a edes päällystakkia, vaan 

ryhtyi repim ään heti p akettia auki. 

O lipa siinä p aperia! Epäilyskin alkoi 

jo nostaa päätään, kun paperia 

aina vain riitti ja sisällys pien 

enem istään pieneni. Ei tämä 

ainakaan aikuisen kallo voi olla, 

välähti hänen ajatuksissaan. M utta 

hyväpä vaikka lapsenkin. 

V ih d o in tu li vastaan kova luup 

in ta ja hänellä o li kädessään 

pääkallo. M utta ikinä ei ihm isen 

pääkallo, vaan jo n k in eläim en. 

Lam paan tai koiran tai ehkä kissan. 

A la le u ka o li kokonaan poissa 

ja s isälle o li työnnetty paperi, 

jo h o n o li köm pelösti tekstattu: 

"P ää kallo kun kallo ei ihm i 

sestä p uhe o lu t niin tääkin 

kelp a a e iks m aar näitä kyllä 

Turun VPK:n s o itto 

k u n ta 100-vuotias 

© Turun VPK:n soittokunta 

vietti uudistetussa Palokunnantalossa 

3. 11. 1973 100-vuotisjuhlaansa. 

Kolm e ja puolisataa 

henkilöä o li saapunut ju h limaan 

m erkkitapausta. Satavuotiaalle 

soittokunnalle e sitti tervehdyksensä 

lahjojen ja ku k 

kien kera parikym m entä yhteisöä 

ja yksityistä. Turun kulttuurieläm 

älle oman panoksensa 

antanut soittokunta siirtyi uudelle 

satavuotistaipaleelle reippain 

ja innostavin n ie lin . 

voi saara enem pi jos tahrot 

Kuralan Teurastam on tunkijo lta 

sieltä tääkin on kun m uistin 

nähneeni paree tää onkin ei 

ketään perään huura ja kiitos 

vaan viinasta kun trokariks 

rupesit mut älä pelkää em mää 

anna ilm i kytille ku tavataan 

n ii hymyllään m ut ei tunneta 

niinko soveimme onks kla a ri". 

M ies meni ovelle, avasi sen ja 

sinkosi pääkallon jonnekin oventakaiseen 

pimeyteen. Sitten hän 

keräsi sanom alehdet ja narun 

uuniin ja sytytti palamaan. 

M itenkähän se on mahtanu 

karota se pääkallonm etsästäjä? 

kysyi kirkon korjaajien ruokatauolla 

joku m iehistä muutaman 

päivän kuluttua. — Ei ole nähty 

m ailla halm eilla. 

— N iin, mitenkähän on m ahtanu! 

naureskeli Länteeni m ielessään 

vieläkin kunnon ryyppäjäiset 

ja kuvitelm a paketin avajaisista, 

missä tunnelm a tuskin nousi kattoon. 

.. 

Kape llim e sta ri Ja a kko N u r m e n 

johtam an soitto kunnan esitettyä 

Edward G riegin m arssin, VPK:n 

p ä ä llikkö R olf A n d e r s s o n lausui 

tervehdyssanat ja Tuom o S u 

l a n d e r e sitti soitto kunnan historiikin 

. S o itto kunta esiin tyi useaan 

otteeseen. 

Vapaan sanan aikana apul.kaup. 

jo h ta ja U uti P a l a j a toi Turun 

kaupungin tervehdyksen luovuttaen 

kaupungin standaarin ja kukkia. 

Läänin pal tarka sta ja Ilm ari J u v a - 

k o s k i ja Raum an poikasoittokunnan 

jo h ta ja Pentti J a l o n e n 

sekä R etuperän W BK:n ja Axelbandetin 

edusta ja t esittivät tervehdyksensä. 

P a lo n to rju n ta liito n ansiom erkin 

saivat O sm o A h t i , H eim o H y v ö 

n e n , Toivo H u u h t a n e n , Matti 

L a a k s o n e n , E rkki L e h t o n e n 

ja Jukka S i i v o n e n sekä Erik 

Ju lin in m uisto m ita lin K eijo A n- 

d e r s s o n , T u rkka V a n n e ja 

N ils W i r e n . K ukkia ojennettiin 

tu rk u la is ille "veteraanikuherruspare 

ille " Lindberg ja Vahtonen, jotka 

1910-luvulla löysivät "o m a n kulta 

n sa" "B ra n k u n " tansseissa. 

S o ittokunnan kapellim estareina 

ovat to im in e e t mm. L. G. Lillja, 

C. G. W asenius, Louis Fichtelberger, 

G ustav H erold, Karl Johan 

W asama, O. M oliis, O tto W. Nuotio, 

U rho H ie tikko — h e ilu tti tahtip 

uikkoa yli 40 vu o tta — Heimo 

Hyvünen ja vuodesta 1970 alkaen 

nykyinen k a p e llim e sta ri Jaakko 

Nurm i. S o itta jia on nykyisin kirjo 

issa 28. 

T U R U N linnan eteläisen pääty- 

* osan kolm annen kerroksen huonetta 

linnan varhaisem m an restauroinnin 

yhteydessä talvella 1900, 

1901 puhdistettaessa paljastui sen 

seinästä jo u kko nim ikirjoituksia, 

vaakunakuvia ia vuosilukuja. Lähemmin 

tutkittaessa ne ajoittuvat 

vuosille 1584 ja 1597 sekä sisältävät 

kuusi h e nkilönim eä: vuodelta 

1584 Johan v. Ungern, M oritz Taube, 

Berndt Taube ja N icolaus S abell 

sekä vuodelta 1597 Isak Behm ja 

Måns (Ivars)son (Stjernkors). 

JOS hetkeksi syvennym m e selvittelem 

ään näiden henkilöiden historia 

llisia yhteyksiä, toteam m e, ett? 

ne tarjoavat varsin laajakantoisia ja 

m ie lenkiintoisia näkym iä tuon a ikakauden 

henkilöhistoriaan, ku lttu u rihistoriaan. 

valtiolliseen historiaan ja 

sosiaalihistoriaan. 

KUTEN Juhani Rinne on oso itta 

nut, o leskelivat kaikki neljä vanhemman 

ryhm än henkilöä v. 1584 

ju u ri tuossa kam arissa, jo ka silloin 

oli herrojen, ilm eisesti nuorten herrojen 

huoneena ja jossa m erkinnöistä 

— sydäm en kuvista ja itse 

sein ä kirjo itu ksista — päätellen vallitsi 

iloinen, ehkä riehakaskin tun 

nelm a. H eistä kuuluivat balttilaiseen 

ylhäisaateliin Johan von Ungern 

sekä veljekset M oritz ja Bernt 

Taube e li Tuve. He olivat vastikään 

V ironm aalla liittyneet hovijunkkareina 

Pontus de la Gardien seurueeseen. 

Pontus de la G ardie itse johti 

kuninkaansa Juhana III:n, siis entisen 

Suom en herttuan, toim eksiannosta 

ja liitto la isin a puolalaiset 

parhaillaan ruotsalais-suom alaista 

arm eijaa Venäjää vastaan käytävässä 

sodassa, nk. 25-vuotisessa sodassa 

(1570— 1595). 

SO TATO IM ISSA o li juuri päästy 

välivaiheeseen, sillä Puola oli v. 

1582 tehnyt Jam Z apolskissa 10- 

vuotisen välirauhan Venäjän kanssa 

ja m yös R uotsi— Suomen puolesta 

oli elokuussa 1583 päästy Pliussajoella 

3-vuctiseksi solm ittuun välirauhaan 

venäläisten kanssa. S uom 

esta o li Juhana III v. 1581 tehnyt 

suuriruhtinaskunnan, joten uuden 

suuriruhiinaanm aan pääkaupunki 

Turku vietti näin ensim m äistä rauhanvuottaan 

pitkästä aikaa. Tänä 

levähdystaukona Pontus de la G ardie 

oli seurueineen hetkeksi jä ttä 

nyt sotanäyttäm ön ja tu llu t perheensä 

luokse Turun linnaan. 

NELJÄNTENÄ n im enkirjoittajana 

on N icolaus Sabell, V iipurin linnanherran 

A ntti N iilonpoika Sabelfanan, 

Talin herran poika, joka oli 1570- 

luvulla käynyt kouluja Saksassa. 

N ähtävästi hän ei kuitenkaan o llut 

o llu t kovin innostunut luvuista, sillä 

isä oli luvannut hänelle kultakäädyt 

palkkioksi, "jo s hän siellä jotakin 

olisi oppin u t” . M ahdollisesti hän oli 

sattum alta Turun linnassa. 

TURUN linnassa vallitsi joka tapauksessa 

jo u lkonaisilta edellytyksiltään 

v. 1584 vapautunut ja iloinen 

tunnelm a, kun itse y lip ä ä llikkö Pontus 

de la G ardie o li perheensä parissa. 

S einälle piirre tyt nuolien lävistäm 

ät sydäm enkuvat viittaavat 

myös erääsen toiseen, intiim im pään 

Professori 

VILHO NIIt EMAA: 

Turun linnan linnakamarin 

seinäkirjoituksista 

Vilho N iitem aa 

ilonaiheeseen. Ne liittyvät kahden 

P ontus de la G ardien hovineidon, 

"h r Pontii p ijg h o rs ” , K irsti M artintyttären 

ja Elisa -neidon häihin, 

jo tka suurin juhla llisuuksin p idettiin 

kaupungin kapitulintalossa syyskuun 

ensi viikolla 1584. H äävieraiden 

joukossa luetellaan kaikki kolme 

balttila ista aatelism iestä, joten 

n im ikirjo itu kset ilm eisestikin liitty 

vät tähän yhteyteen. 

ILOA kesti kuitenkin vain lyhyen 

hetken. Ajan koettelem ukset palauttivat 

osanottajat pian arjen ankeuteen. 

Itse Pontus de la G ardie 

hukkui jo vuotta m yöhem m in Narvajokeen. 

Hänen m ukanaan vaipui syvyyksiin 

myös M oritz Taube. 

NICOLAUS Sabell, joka ei si's 

varsinaisesti kuulunut de la G ardien 

seurueeseen, syyllistyi m uutamaa 

vuotta m yöhem m in siveellisyysrikokseen 

ja jo v. 1587 hänet 

tuotiin vangittuna Turun linnaan ja 

jonkin ajan kuluttua m estattiin. 

H uolim atta siitä että hän oli rikas 

m aanom istaja ja hänellä oli vaikutusvaltaisia 

ystäviä ja sukulaisia, ei 

hän pystynyt välttäm ään rangaistusta: 

"M itä hän o li pahaa tehnyt, sen 

hän yhdessä hetkessä asianm ukaisella 

rangaistuksella ja verellään 

h y vitti", kuten hänen äitipuolensa 

m yöhem m in testam entissaan k irjo 

itti. 

Johan von U ngern palasi synnyinm 

aahansa, m issä hän toim i 

1590-luvulla m aanom istajana ja verojen 

kokoojana puola la iste n h a l 

lussa olevan W endenin a lueella. 

TOISEN vaiheen henkilö t, Isak 

Behm ja M åns S tje rn kors e li M aunu 

S ärkila h ti k irjo ittiv a t nim ensä 

vaakunakuvioin a ikaisem pien m e r 

k intöjen yläpuolelle. Täm ä on tapahtunut 

syksyllä 1597. 

HEIDÄN aikanaan o li tila n n e 

m uuttunut kokonaan toiseksi. U lk o i 

nen uhka o li sivuutettu, Venäjän 

kanssa oli v. 1595 so lm ittu Täyssinän 

rauha ja V enäjä o li aja u tu m a s 

sa kohti sekasorron aikaa. Sen s i 

jaan R uotsin ja P uolan u nioni o li 

hajoam assa ja johtam assa näiden 

väliseen sotaan, jota raivokkaim m in 

käytiin Baltiassa. K uningas Juhana 

III o li ku o llu t v. 1592 ja hänen ja 

K atarina Jagello n ican poika, Puolan 

kuningas S igism und o li v. 1594 

kruunattu m yös Ruotsin k u n in kaaksi. 

H erttua Kaarlen vehkeillessä 

yhä avoim em m in kuningasta vastaan 

o ltiin ajautum assa u n io n im a i 

den väliseen sotaan. 

SUOMESSA oli jo sen e sinäytöksenä 

talvella 1596/97 käyty n u ija 

sota, jossa K aarle herttuan yllvttämät 

suom alaiset ta lo n p o ja t o li Suomen 

käskyn h a ltija Klaus Flem ing 

lyönyt. Klaus Flem ing o li itse k u o l 

lut huhtikuussa 1597, m inkä jä l 

keen pidetyssä suom alaisten aate 

listen kokouksessa M aunu S ä rkilahti 

ja tri Sam uel S tade o li v a littu 

lähetystöön Puolan kuninkaan luo 

pyytäm ään tätä asettam aan S uom 

elle uuden käskynhaltijan. P aluum 

atkalla Maunu S ärkila h d e n laiva 

ajautui K alm ariin, jossa hän jo u tu i 

herttua Kaarlen va n g iksi ja tu o tiin 

ilm eisesti vankina T urku u n . Isak 

Behm, joka o li m yös kuningas 

S igism undin luona v. 1597, m utta 

K aarle herttuan toim eksiannosta, 

ilm eisesti tu li K aarlen m ukana 

Suom een. 

KUN T urun lin n a jo u tu i K a arleile 

30. 9. 1597, on ilm eistä että m o 

lem m at ovat täm än jälkeen o lle e t 

linnassa, S ärkila h ti ehkä arm o ih in 

otettuna, sillä sekä Behm että S ärkila 

h ti olivat herransa to im e k s ia n 

nosta seuraavana vuonna P ohjanm 

aalla. Näiden tie t erkanivat ku i 

tenkin pian, sillä S ä rkila h ti pakeni 

v. 1599 Puolaan ennen kuin K aarle 

herttua ennätti toim eenoanna ve rilövlvnsä 

S iq ism undia kannattavien 

suom alaisten keskuudessa. S iellä, 

S ä rkila h ti to d e n n ä köisesti k u o li v. 

1628. 

BEHM, joka o li K aarle herttuan

$ R esidenssilinnan loistoa sai elämä Turun linnassa jälleen vuosina 1580— 

85, jo llo in Juhana III:n ja Kaarina Hannuntyttären lapset Julius, Sofia ja 

L u cre tia G ylle n h je lm asuivat siellä. Sofia G yllenhjelm oli naim isissa Pontus 

de la G ardien kanssa. Keskiaikaisen kirjurituvan seinään ilm aantuivat tä l 

lö in yllä kuvatut p iirro kset. Siinä m ainitut Berndt ja M oritz Taube olivat 

de la G ardien ka m a riju n kkare ita ; jälkim m äinen hukkui vuonna 1585 yhdessä 

isäntänsä kanssa N arvajokeen. Myös Johan von Ungern kuului de la Gardien 

seurueeseen. — Valok. P-O. W elin. 

laivaston päälliköitä , asettui sittem 

m in P ohjois-S uom een, jossa hän 

to im i v. 1606 käskynhaltijana, pani 

a lu lle K ajaanin linnan rakentam isen 

ja o sallistu i tehokkaasti P ohjoiss 

u o m e n puolustam iseen. Hän oli 

vie lä v. 1613 elossa. 

TURUN linnan nykyisessä k u n in 

kaansalissa oleva A lb e rt E delfeltin 

taulu, jo n ka aiheena on "K aarle 

h e rttu a herjaa Klaus Flem ingin ruum 

ista ” ja jo ka on m aalattu v. 1878, 

on sik ä li m ie likuvituksen tuotetta, 

e ttä K laus Flem ing, jo ka oli kuollut 

P ohjan k irk o lla 13. 4. 1597, ei voinut 

o lla vainajanakaan Turun linnassa 

sen antautuessa 30. 9. 1597. 

N ÄIS S Ä vaiheissa oli jo Turun 

linnan loistokausi ohi, sam oin se 

jo k a tapauksessa keskeinen asema, 

jo k a s illä o li ollu t, kun valtakunta 

idässä ja etelässä ta iste li venäläisiä 

ja p u o la la isia vastaan. 

SEN jälkeen kun Kaarle herttua 

o li v. 1599 ku kista n u t Suom en aatelin 

, a lkoi L iivinm aalta saksalaisten 

aate liste n jo u kkom u u tto Suomeen. 

Täällä Kaarle herttua luovutti näille 

su o m a la isilta aate lisilta takavarikoim 

iaan tilu ksia . Läänittäm inen 

m eni jo p a niin pitkälle , että v. 1610 

Suomessa oli 52 balttilaista tai 

muuta ulkom aalaista, jo illa oli yhteensä 

3633 taloa Suomessa, kun 

samaan aikaan ruotsalaisia ja suom 

alaisia lääninhaltijoita oli vain 36 

ja heillä yhteensä 2883 taloa. Tästä 

alkoi Baltian saksalaissyntyisen aatelin 

juurtum inen Suomeen. 

ESIMERKKINÄ sen leviämisestä 

voisi olla m ainittu Taube-suku. 

Ruotsalaisen sukututkijan Elgenstiernan 

Ä ttartavlor-julkaisun mukaan 

tämä alkuaan Saksasta lähtenyt 

suku, josta ensim m äiset asiakirialliset 

m aininnat Baltiasta ovat 

1300-luvulta, oli jakautunut jo täällä 

kolm eksi pääsukuhaaraksi ja levittäytynyt 

laajalti yli Vanhan Liivinmaan. 

Suomeen kotiuduttuaan sen 

leviäm inen jatkui, niin että sen jä 

seniä tavataan m iltei kaikkialta 

Suomesta aina Turusta Viitasaarelle 

ja Käkisalm esta Rovaniem elle saakka, 

Elgenstiernan teoksen mukaan 

laskien noin 40 paikkakunnalta. 

Paitsi Saksasta, Baltiasta, Suom esta 

ja eri tahoilla Ruotsia etelästä 

aina Tornionjokilaaksoon saakka 

sen jälkeläisiä elää Englannissa. 

Yhdysvalloissa, vieläpä Länsi-lntiassa 

ja Venezuelassa saakka. 

Yritteliäisyyden 

viikko Turussa 

9 Y ritteliäisyyden viikon Turun 

pääjuhlassa 28. 10. 1973 Kaupunginteatterissa 

piti juhlapuheen 

prof. Jouko P a a k k a 

n e n aiheesta "Y rittä jä ja yhte 

iskunta ". Tervehdyssanat lausui 

to im itu sjo h ta ja M atii K o i- 

V u r i n t a , jo ka kukitti kauppaneuvos 

Iivari L ä h t e e n 

m ä e n , jonka vuosikym m eniä 

johtam a S ähkö Lähteenm äki Oy 

sai tänä vuonna valtakunnallisen 

yrittä jä p a lkin n o n . Juhlan päätteeksi 

seurattiin kaupunginteatterin 

esittäm ää m usikaalio Hello 

Dolly. 

Y -kam panjaan liittyn yt vanhusten 

ju h la p id e ttiin 21. 10. 1973 Vasaram 

äen seurakuntasalissa. Puheen 

piti rovasti A lpo M u s t o 

n e n ja lisäksi lapset suorittivat 

ohjelm aa. T iistaina 23. 10. 1973 

v ietettiin yrittä jä ilta a Turun Seudun 

Osuuspankissa. 

Y rittäjänaisten valtakunnallinen 

päivä 24. 10. 1973 alo ite ttiin käynnillä 

sankarihaudalla. Lounaalla 

Suom alaisella P ohjalla esitelmöi 

to im itu sjo h ta ja H eikki L ö y t t y - 

n i e m i . Saman päivän illalla oli 

le n in kiliike Ra-Kessa muotinäytös, 

jo n ka ohjelm aan kuului mm. toim 

ittaja Eira N u r m i s e n esitelmä. 

T orstaina 25. 10. 1973 yrittäjät 

p erustivat aluejärjestön Varsinais- 

Suom een ja lauantaina 27. 10. 1973 

lapsille järjestetyssä tilaisuudessa 

työväenopistolla O pistoteatteri esitti 

näytelm än "K o lm e iloista rosvoa". 

KAPELLIM ESTARI R udolf Nienstedt 

oli jo sta kin syystä estynyt, 

ja v iu lu ta ite ilija Elis Lehtinen joutui 

hänen tila lle e n johtam aan orkesteria. 

Lehtistä kutsutaan turkulaisten 

m uusikkojen keskuudessa 

lem pinim ellä M ozart — hän näet 

on M ozartin ja täm än sävellysten 

vannoutunut ihailija. 

N iinpä Lehtinen tälläkin kerralla 

valikoi soitettavaksi yksinomaan 

M ozartia. O rkesteri oli jo soittanut 

pari M ozartin alkusoittoa, muutaman 

m enuetin ja fantasian, kun 

Lehtinen asetti n u o ttite lin e ille Mozartin 

alkusoiton "R yöstö seraljis 

ta ". S illo in o li H arry W esterholm 

in m itta täynnä, hän tempaisi 

n u o tit käteensä, ojensi ne johtaja 

lle ja puuskahti äkäisenä: 

— S oitta nyt pärkkele jotta 

m uuta kans, älä alvari tota Mozartti. 

(Teoksesta "K la a ri o sano tori 

ä ijä "). 

C h e fre d a ktö r 

M ETA TO RVALD S: 

Drama kring Åen genom Åbo 

och en frälsande färjkarl 

% Här någonstans var det som 

färjkarlen Fröjdm ans räddningsbragd 

er ägde rum. Bilden visar åmynnigen 

såsom den tedde sig under 

tid ig t 1800-tal. 

Åns inslag av idyll är om istligt 

i stadsbilden. M era sällan står 

den till buds med dram atik. Det 

händer att e tt ö m klig t lik p lo c 

kas upp ur vattnet, att någon 

enstaka islossning skö lje r upp 

ett fla k på stranden. A nnat syns 

det ha varit fö rr, d runkningsolyc- 

ko r rapporteras tätt i de gam la 

årgångar av ÅU som inför 150-års- 

ju b ile e t har en viss aktualitet, 

ö verhuvud spelar ån en betydande 

roll i dem. T itt och tä tt kom m er 

den in i bilden. 

E tt av de tidigaste om näm nandena, 

i ÅU av den 11 ju n i 1825 

ser ut så här: 

• Det är föga dramatik som i vår tid är förknippad 

med Aura å Brun och sävlig flyter den fram, föga 

respektingivande. Säkert är det åtskilliga besökare som 

smått besvikna har stiftat första bekantskap med 

denna fridens å, som inte lever upp till föreställningar 

om ” floden som rinner genom vår historia” . Men för 

åboborna känns den trots allt inte som en rännil lortigt 

vatten. Den drar ett bälte av frid genom vär bullriga 

stad, dess stränder med gräs och grönt är ett andhål, 

och sommarhalvårets enorma flotta av fritidsbåtar 

livar stadsbilden och fröjdar flanörerna. 

I anledning af fleres hos 

Police-kam m aren fö rd a klagan 

deröfver, att å ts k illig e personer 

fö re ta g it sig det oskick, att 

sim m a uti den genom staden 

löpande Åen, har P olice-kam 

maren härigenom , med stöd af 

stadgandet uti 16 § i P oliceförfattningen 

af den 16 m aji 1817 

velat erinra, att de som fram 

deles härem ot bryta, o w illk o r- 

ligen g öra sig fö rfa lln e till det 

i fö rfa ttn in g e n utsatte w ite t av 

Fyra rubel 80 kopek S ilfw er. 

DRUNKNADE I LÅNG 

OCH SORGLIG RAD 

Man u n d ra r om det var av om 

tanke om 

invånarnas liv e lle r av 

anständighetsskäl som överheten 

hade in fö rt b a d fö rb u d . H ur som 

helst ä r d e t i fo rts ä ttn in g e n m er 

de o f r i v il l g a baden som 

kom m er fram i tid n in g e n s spalter. 

O ch de är m ånga o ch so rg lig a . 

Sm åbarn trilla r i, s k ä rg å rd sbor 

fö ro lycka s vid sina båtar, o ly c k o r 

händer vid islo ssn in g a r, glada 

skrid skodagar slu ta r m ed tra g e d i 

osv. 

H är en av de m ånga d ru n knin g s- 

notiserna, som i all sin knapphet 

s ä tte r fantasin i rörelse och v ä c 

ke r m edkänslan. Vad kan inte 

denna lilla händelse ha betytt 

fö r en efterläm nad barnskara:

£ I alla tid e r har ån va rit ett kärt m otiv fö r konstnärer. Den här bilden är frän 1840-talet, d e ta lj av en litografi 

g jo rd efter en m alning av C. J. Fahlcranz. 

Då S jöm annen Johan G ranström 

s hustru C harlotta G ranberg 

den 5 i denna månad 

(— det var 1832) på eft. midd. 

w ar sysselsatt med klappning 

av bykkläder, nedföll hon i den 

genom staden löpande å och 

drunknade. 

11 ESTER OMKOM 

22 RÄ DDADES 

S m ånotiser av denna sort finns 

det som sagt många av — och 

inte helt sällan är det självm ord 

de relaterar. Men redan så tid ig t 

som 1829 fin n e r man i ÅU ett 

d ire k t reportage från en 

v e rk lig t sto r olycka i A ura å. Det 

är fö r övrig t ett tidningsnum m er 

som säger å tskillig t om den tid 

då det skrevs, andra året efter 

den ödeläggande branden. Att 

o ckså estländare aktivt deltog i 

å te ruppbyggna den säger något 

om sjöstaden Åbos livliga fö r 

b in d e ls e r m ed bl a Balticum . 

I o k to b e r 1829 kunde åboborna 

läsa fö lja n d e i ÅU, som sedan 

å rsskifte t på nytt utkom e fte r en 

e ttå rig paus e fte r branden, som 

s lö k dess tryckeri. 

F örliden tisdag, den 13 october, 

kl o m kring 2 e.m tilld ro g 

sig härstädes en olyckshändelse, 

som i hw arje känslo fu llt hjerta 

w ä ckt det liflig a ste deltagande. 

F ör a tt snart återse sina släqtingar, 

hustru r och barn, begåfw 

o sig, oaktat den starka s to r 

men, 31 E stländare — alla utm 

ärkte genom sitt o rdentliga 

o ch okonstlade lefnadssätt, 

sam t den d rift och w erksam het 

de w isat w id de arbetens fö r 

rättande, som härstädes blifw it 

dem a n fö rtro d d e — i den båt, 

som s kulle återföra dem till sitt 

hem lands stränder, men innan 

de ännu h u n n it till Slottet, blef 

storm en den öfw erm äktig och 

deras båt kantrade. 

W id förskräckliga olyckshändelser 

fram lyser också den 

m enniskokärlek hwars herrligt 

brinnande eld aldrig utslocknar 

i ädla själar. Genom en sådan 

m enniskokärlek utm ärkte sig 

studeranden M ether från Töfsala, 

Färjkarlen Fröjdm an, S komakaren 

Salmen, torparen Henric 

Henricsson, sam t twenne 

andra till nam net okände personer 

— de fyra sista från Houtskärs 

kapell — hwilka, blinda 

för de faror, fö r hw ilka de utsatte 

sig — ansträngde alla 

krafter för att frälsa sina af 

dödens arm ar redan om fattade 

bröder. 

HIMLEN 

BISTOD 

dem i deras ädla handling, och 

22 personer — ble.'wo af dem 

räddade. De öfrige 9, hw araf 5 

w oro gifta och 4 ogifta, blefwo 

dödens beklagansw ärda offer. 

Af dessa 9 hafwa 3 ännu ej 

återfunnits, men de öfriga 6 

erhöllo, genom hr brukspatron 

Pychlaeus w älgörande föranstaltande, 

en begrafning, som gör 

hans m enniskokärlek den största 

heder. 

De 22 räddade kom m a att 

med det första återw ända till 

sin hem ort Estland — ett land, 

till hw ilket Å b o s t a d e w ig t 

kom m er att stå uti de största 

förbindelser fö r de uppoffringar 

— kanske utan exem pel — som 

dess ädle nwånare gjorde för 

att med skyndsam hjelp bispringa 

de genom den förskräckliga 

branden olyckligblifne 

Åbo-boarne. 

FOLKHJÄLTEN 

FRÖJDMAN 

Ja, detta var verkligen inget 

d å lig t reportage fö r att vara 

skrive t i vår tidningspress barndom. 

O ch senare fö ljs det hela 

upp m ycket sam vetsgrannt. Man 

får veta a tt det b lir insam ling i 

Å bo fö r esternas drabbade fam 

iljer, det kom m er redovisning 

och tack från det hållet osv. 

Men man få r o ckså veta mer 

om en av räddarna, nämligen 

fä rjkarle n F röjdm an, som tydligen 

m ed tiden b lir något av en professionell 

räddare vid A ura-strand- 

en. I april 1834 fig u re ra r han igen 

i ÅUs spalter, o ch upphöjs till 

stor hjälte o ch idol. 

Här kom m er kria n om Fröjdmans 

nya bragd: 

Krigaren som o förfärad går farorna 

till m ötes, har rättm ätiga 

anspråk på sina landsm äns erkänsla, 

högaktning och stundom 

beundran, då han, genom någon 

lysande bragd, utm ärker sig 

fram för sina m edbröder. Denna 

hyllning åt hje lte m o d e t är icke 

m er än rättw isa: men stundom låta 

wi icke fu ll rättw isa wederfaras 

de anspråkslöse hjeltar, 

hw ilka, utan h opp om tim lig belöning, 

utan uppm untran af talrika 

w ittn e n s ju b ile ra n d e bifall, 

trotsa ö g o n skenliga lifsfa ro r för 

att rädda en like stadd i nöd. 

Detta slags h je lta r tillh ö ra hela 

m enniskoslägtet och äga följakteligen 

anspråk på hw arje Individs 

erkänsla, em edan hw ar och 

en kan w ara förw issad att, så 

fram t det e lje st ä r m öjligt, sjelf 

blifw a räddad ur irå kad lifsfara. 

om, w id e tt sådant tillfä lle , en af 

dessa sällsyntare m enniskor äro 

tillstädes, hw ilka, utan twekan 

och b e tänklighet, skynda till undsättning 

och, liksom af en oem 

otståndlig högre d rift, hänföras 

ända till s je lfu p p o ffrin g så 

snart de höra e tt nödrop. 

Redactionen, som af ett åsyna 

w ittn e e rh å llit kunskap om en, 

kanske fö r tju g o n d e gången af 

samma person utöfw ad, handling 

af denna ädla halt, anser sig 

plig tig att låta densam m a komma 

till a llm änhetens kännedom . 

PÅ ETT HÅ R NÄR . . . 

F ärjkarlen vid Slottet, Anders 

Fröjdm an, som, den 13 O ctober 

1829 så w erksam t bidrog till att 

rädda 22 E stländare, hw ilka på 

tilläm nad återfärd till hem landet, 

med farkosten kantrade wid 

Slottet, har den 7 dennes åter 

räddat ett m enniskolif. En Torpare 

Hustru (efter uppgift från Stor 

Heikilä, wid namn M aja Lisa) hade 

begifw it sig ut på den swaga isen 

w id Slottet, hw ilken brast under 

henne så att hon nedsjönk i åwatt- 

net in till arm arne. Fröjdm an, ehuru 

s je lf sjuk, skyndade med sin 9- 

åriga Son Gustaf, Skom akaren 

Lem berg och en okänd m ansperson 

till den o lyckliges räddning, 

och w ågade sig ensam 

längst ut 

på den swaga isen så nära det 

stället hw arest T orpare Hustrun, 

med ansträngning af sina sista 

krafter, ännu höll hufw udet öfw er 

w attnet, att han till henne kunde 

kasta ett tåg, hw ilket hon i dödsångesten 

kram paktigt fattade. Men 

i detsam m a brast isen under F röjdman, 

så att han med hela kro p 

pen sjönk i w attnet. 

LIVRÄDD HUSTRU 

Mången annan skulle nu släppt 

tåget och blo tt tä n kt på egen 

räddning; men med otrolig ihärd 

ig h e t bibehöll han detsam m a i 

handen, arbetade sig upp på 

isen, hw ilken ånyo brast under 

hans fötter, och oaktat hans, på 

stranden stående Hustrus klagorop 

och böner, w ädjande till 

hans faderskänsla fö r 5 små 

barn, släppte han ej heller tåget, 

förrän han, andra gången uppkom 

m en på isen, lyckats att ur 

w attnet uppdraga Qwinnan hwars 

räddning af en annan tillkom m en 

person, F iskkö paien M. Sjöberg 

fullbordades under det Fröjdm an, 

skälfw ande af det iskalla w attnet 

och utm attad af arbete, infördes 

i sin stuga, hw arest han genast 

beredde sig att, försedd med 

bräder, ånyo wåga sig ut till den 

olyckliga, som han lem nat lig 

gande på isen. Skom akaren Lem 

berg fö ll äfwen genom isen wid 

det första räddningsförsöket och 

derigenom tyw ärr ådragit sig 

frossan. 

ÅBO REAGERADE 

Wi är uppm anade att fö r F röjdman 

och Lem berg öppna en 

S ubscription och Listan är ifrån 

denna dag tillg ä n g lig på H jeldts 

Boklåda. Den A ktnings- och trow 

ärdige man, som m eddelat oss 

ofwanstående berättelse har, till 

denna insam ling, lagt första 

skärfw en, under yttrad önskan att 

de inflytande m edlen så fördelas, 

att Skom akaren Lem berg deraf 

e rhåller en tredjedel och återstoden 

insättes på Sparbanken för 

Fröjdm ans räkning, på det de må 

w ara tryggade w id något understöd 

ifall Fadren, under sin ifw er 

att skynda till M edm enniskors 

undsättning, någon gång tills ä tte r 

lifw et elle r ådrager sig dödlig 

sjukdom . Hans ädla nit, som w!sserligen 

icke behöfw er wäckelse, 

skall åtm instone bibehållas lika 

varm t då han w et att de, som äro 

Mannen kärast på iorden, blifw a 

skyddade från nöd ifall deras naturliga 

stöd fa lle r undan. 

RUBLER OCH RIKSDALER 

T id ningens vädjan 

klingade inte 

förgäves. Den 15 okto b e r 1834 redovisades 

resultatet av insam lingen. 

Enligt de fö rte cknin g a r som tid 

efter annan i detta blad äro införde 

hafwa, till de uppgifne ändam 

ålet 22 Rubel B :co Assignatio 

n e r och 14 R :dr 34 sk 8 r:st 

Sw B :co sam m anskjutits, hwarefter 

den sistnäm nde sum m an 

b lifw it förw exlad till B anco As- 

9 K olm annet m aassam m e vietetyt 

DDR:n päivät jä rje s 

te ttiin Turussa 12.— 19. 10. 

1973. Päiviä k u n n io itti läsnäolollaan 

DDR:n Suom en su u r 

lähettiläs H einz O elzner p u o lisoineen. 

Samaan aikaan Turussa 

vieraili T urun ystävyyskaupungin 

R ostockin valtuuskunta, 

johon kuuluivat y lip o r 

m estari H einz K ochs, prof. 

G ünter H eidorn, rouva Ursula 

T iefenbach, n uorisosihteeri J ü r 

gen Steyer ja a rkkite h ti W alter 

Sieber. 

Päivien avajaisjuhlassa Konserttitalossa 

puhuivat vlioorm estari 

Heinz K o c h s , Turun DDR-seuran 

puheenjohtaja Ilari H u r m e r i n - 

ta , suurlähettiläs H einz O e l z n e r 

ja kaup.johtaja V äinö J. L e i n o . 

Lisäksi ohjelm assa oli turkulaisten 

ja DDR:n ta ite ilija in esittäm ää ohjelm 

aa. 

Ennen avajaisjuhlaa jä rje s te ttiin 

lehdistö tila isuus Turun S eurahuoneella, 

jossa illa lla oli m yös suurlähettiläs 

O elznerin vastaanotto. 

s ig n a tio n e r så a tt sam m anlagda 

beloppet uppgått till 51 Rubel, 

hw araf 34 Rubel äro på S p a r 

banken insatte fö r F röjdm ans 

barn: A nders Johan, C arl G ustaf, 

Frans Edward, Eva S ophia och 

M aria C hatrina, sam t de å te rstå 

ende 17 Rubel till S kom akaren 

Lem berg öfw erlem nade. 

KEJSARORDEN 

OCH NÅ d e g å v a 

Men Fröjdm an hade ansetss fö r 

tjä n t även av annat än m ynt. Han 

skulle ha också m edalj, m enade 

åboborna. Samma dag som insam 

lingen redovisades fanns i Å U 

o ckså denna notis: 

Hans K ejserliga M ajestät har 

i anledning af U nderdånig skrifw 

else från H err Landshöfdingen i 

Åbo och B jö rn e b o rg s Län, i Nåder 

fö rä ra t Färjkarlen A nders 

Fröjdm an, fö r det han hw id åts 

killig e tillfä lle n räddat flere personer 

utur sjönöd, en stö rre silfw 

erm edalj att, i St W la d im irs O r 

dens Band, bäras i knapphålet, 

jem te en N ådegåfw a af T re 

hundrade Rubel B anco A ssignationer. 

DDR:n päivillä Turussa elokuvia, 

esitelmiä, näyttelyjä 

Lauantaina T urun kaupunki ta r 

josi lounaan vie ra id e n kunniaksi 

T urun linnan K uninkaansalissa. 

Päivien päättä jä istila isuus pidettiin 

19. 10. T urun työväenopiston ju h la 

salissa. 

Päivien aikana jä rje s te ttiin seitsem 

än näyttelyä, ko lm e to ista esitelm 

ä tila isuutta (yksi T urun Kauppakam 

arin järje stä m ä ), kuusi elo 

kuvaesitystä, kaksi tie d o tu s tila i 

suutta, kaksi k a m a rikonserttia ja 

kaksi iskelm äiltaa. Eri tila is u u k 

sissa esiin tyivä t mm. DDR:n ta i 

te ilija t la u la ja ta r H annelore K a t - 

t e r f e l d , p ia n o ta ite ilija H elm ut 

O e r t e l ja v iu lu ta ite ilija H einz 

S c h u n k (k o n s e rttim u siikki) sekä 

B irg itte ja Klaus R ö d e r (viih d e 

m usiikki). 

Turkulaisissa tavarataloissa C entrum, 

W iklund ja A n ttila o li esillä 

DDR:n tu o tte id e n m yyntinäyttelyt. 

T urun y lio p isto n lääke tie te e llise n 

tiedekunnan alueella e s ite ltiin 

näyttelybussissa DDR:n lä ä ke tie 

te e llisiä kojeita. 

T urun kaupungin te a tte rissa oli 

DDR:n päivien avajaispäivänä B erto 

lt B rechtin näytelm än "G a lile in 

e lä m ä " ensi-ilta. Päivien a ikana 

näytelm ä e site ttiin lisäksi kolm e 

kertaa.

Professori 

REINO LEIMU: 

Muistelmia Paavo Nurmesta 

S u o m e n T u ru n v iim e n u m e r o s s a oli ly 

h y t u u tin e n m u u ta m ia p ä iv iä e n n en 

le h d e n ilm e s ty m is tä ta p a h tu n e e s ta 

s u u r ju o k s ija m m e P a a v o N u rm en k u o le 

m a s t a j a h a u t a ja is is ta . T ä m ä n k a n s a llis 

e n s u r u ju h la n m e r k e is s ä P a a v o N urm 

e s t a k ir jo it e tt iin p ä iv ä - j a v iik k o le h - 

d is s ä p a ls t a m ä ä r iä — m ilte i ku in h ä n e n 

su u r ten v o it t o je n s a p ä iv in ä . On tu r h a 

y r it t ä ä k ilp a illa u r h e ilu s ta a m m a tik 

s e e n k ir jo it ta v ie n a s ia n tu n tija in k a n s 

sa. T y y d y n s e n v u o k s i v a in ly h y esti 

s e lo s ta m a a n P a a v o N u rm en s a a v u tu k 

s ia m a a ilm a n k ilp a k e n tillä s e k ä k e r t o 

m a a n e r ä it ä h ä n e n h e n k ilö k u v a a n s a 

liitty v iä p ik k u ta p a u k s ia . 

PAAVO Nurm i, joka koko kilpailu-uransa ajan edusti 

T urun U rh e ilu liitto a , nousi urheilun suurtekijäksi vuonna 

1920 A ntw erpenissä pidettyjen olym piakisojen aattona. 

N äissä kisoissa hän ensinnä hävisi kokem attom 

uuttaan ranskalaiselle suurju o ksija lle Joseph Guillem 

o t'lle . Täm än tappionsa hän korvasi voittam alla 

10.000 m:n ratajuoksun ja sen jälkeen vielä 8000 m:n 

m aastojuoksun, jossa Suom i lisäksi saavutti joukkuevoiton. 

PAAVO N urm en juoksijauran huipputapauksen m uodostivat 

Pariisin olym piakisat v. 1924. S iellä hän ensin 

m iltei leikkien — lopussa selvästi voim iaan säästellen 

— v o itti 1500 m:n juoksun kultam italin. Puoli tuntia 

m yöhem m in hän asettui 5000 m:n juoksun lähtöviivalle. 

T äm änkin m atkan hän voitti, joskaan ei enää yhtä ylivoim 

aisesti, s illä m aam m e toinen edustaja V ille Ritola 

jä i N urm esta vain kaksi sekunnin kymmenystä. Ritola 

o li sinä vuonna eläm änsä kunnossa. Hän oli olym piakarsinnassa 

toukokuussa juossut 10.000 m :llä uuden 

m aailm anennätyksen. T oisaalta Paavo Nurm i oli kesäkuussa 

eräänlaisessa Pariisin kisojen kenraaliharjoituksessa 

ju o ssut puolen tunnin väliajoin m aailm anennätykset 

sekä 1500 että 5000 m:n m atkoilla. 

R e in o L eim u 

PAAVO N urm en loistavin kunnon näyte Pariisin kisoissa 

oli epäilem ättä 10.650 m:n m aastojuoksu, jota 

on lu o n n e h d ittu o lym piakisojen historian dram aattisim - 

m aksi kilp a ilu ksi. O losuhteet olivat suorastaan epäinhim 

illiset. Läm pöm ittari näytti 36° varjossa. M atkalle lähti 

39 juoksija a . Juoksun aikana pyörtyi 24 ja vain 15 tuli 

pe rille — suuri osa heistäkin puoli pökerryksissä. 

N urm en v o itto o li ylivoim ainen, sillä toiseksi tu llu t Ville 

R itola jä i hänestä puolisen kilom etriä. Kolm as mies oli 

R ito la sta jä lje ssä runsaan m inuutin. Kahdentenatoista 

tu li m aaliin Suom en H eikki Liim atainen harhailtuaan 

sitä ennen sekapäisenä stadionilla sinne tänne. Alunp 

e rin kuusim iehisestä joukkueestam m e olivat taipaleelle 

jääneiden joukossa Berg, Rastas ja S ipilä. Viim eisenä 

heistä sortui tien varteen siihen asti erinom aisesti 

iuossut Väinö Sipilä, joka ennen tajuntansa sammum 

ista ehti huutaa takaansa tu lle e lle Liim ataiselle: 

"Juokse loppuun H e ikki". Ja H eikki ju o ksi, käveli ja 

lopuksi hoiperteli m aaliin pelastaen siten m aalleen niukasti 

m aastojuoksun jo u k k u e kilp a ilu n kultam italin. 

RASITTAVAN m aastojuoksun jä lkeisenä päivänä 

Nurm i ja R itola olivat älleen hankkim assa Suom elle 

kultam italia, tä llä kerralla 3000 m :n joukkuejuoksussa. 

Ensim m äisenä ehti taaskin m aaliin Paavo Nurmi, 

perässään V ille Ritola. V iidentenä o li suom alainen 

Elias Katz, 3000 m:n estejuoksun hopeam italim ies. 

Suomen joukkueen v o itto o li ylivoim ainen. Paavo 

Nurm i olisi halunnut osallistua m yös P ariisin kisojen 

10.000 m:n juoksuun, je n ka hän ilm eisesti olisi voittanut. 

Joukkueem m e jo h to ei kuitenkaan päästänyt 

häntä tälle m atkalle, ja kulta m ita lin vei näin A m erikasta 

vanhaa kotim aataan edustam aan lähtenyt Ville 

Ritola. 

PARIISIN o lym piakisoja seuranneen ajan huom attavin 

tapaus urheilum aailm assa o li Paavo Nurmen 

A m erikan-m atka v. 1925. T ällä m atkalla hän osallistui 

20 viikon aikana kaikkiaan 55 kilp a ilu u n , jo is ta viim eiset 

10 käytiin ulkora d o illa ja m uut hänelle oudoilla, 

puisilla, lyhyillä ja jy rk k ä k a a rte is illa sisäradoilla. 

Näistä kilpailuista hän hävisi vain viim eisen, puolen 

m ailin juoksun, jossa m atka oli hänelle selvästi liian 

lyhyt. Yhden kilp a ilu n hän keskeytti saatuaan pistoksen. 

PAAVO N urm esta on sanottu, että hän ju o ksi Suomen 

nimen m aailm ankartalle. Täm ä sanonta perustuu 

suuressa m äärin ju u ri hänen A m erikan-m atkaansa, 

josta sanom alehdet k irjo ittiv a t päivästä toiseen 

palstam ääriä. Pariisin kisat olivat to sin urheilullisesti 

toista luokkaa kuin Am erikan juoksut sisärataennätyksineen, 

m utta Pariisissa Paavo Nurm i oli sittenkin 

vain yksi m onista voitta jista — tosin suurin heistä. 

RANKKA A m erikan-m atka vei Paavo N urm en lihasten 

herkkyyden, ja tämän jälkeen hän alkoi viihtyä 

pääasiassa pitem m illä m atkoilla, 3000 m etristä ylöspäin. 

A m sterdam in olym piakisoissa v. 1928 hän oli 

m ukana kolm ella m atkalla, jo ista ensin voitti 10.000 

m :llä, vanhan kiistaveikon V ille Ritolan tullessa to i 

seksi. Puolen peninkulm an matkan m olem m at ju o k 

sivat ram pana loukattuaan itsensä 3000 m:n estejuoksun 

koe-erissä. Nyt osat vaihtuivat; R itola vo itti ja 

Nurm i oli toinen. E stejuoksun loppukilpailussa Suomi 

saavutti kolm oisvoiton Ritolan keskeyttäm isestä huolim 

atta. Paavo Nurm i tu li m aaliin toisena kahden 

estejuoksuspesialistin Toivo Loukolan ja Ove A ndersenin 

välissä. 

PAAVO N urm i olisi halunnut kruunata loistavan urheilu-uransa 

vuoden 1932 Los A ngelesin olym piakisoje 

n m aratonvoitolla. Haave jä i toteutum atta ruotsalaisen 

Edström in jo h d o lla toim ineen kansainvälisen urheilu 

liito n estäessä hänen osanottonsa. Tämä päätös 

katkaisi Suom en ja Ruotsin urheilusuhteet lähes kolmen 

vuoden ajaksi. 

LOS A ngelesin kisojen jälkeen Nurm i kilpaili vielä 

parin vuoden ajan, pääasiassa kotim aassaan. Vuonna 

1933 hän mm. yllättäen voitti syntym äkaupungissaan 

Turussa Suom en m estaruuden niin lyhyellä m atkalla 

kuin 1500 m :llä uudella m estaruuskilpailujen e n n ä t'k - 

sellä. Vuonna 1936 pidettyjen B erliinin olym piakisojen 

edellä hän ryhtyi valm entam aan maamme kestävyysju 

o ksijo ita . Näiden m enestys kisoissa oli erinom ainen: 

kolm oisvoitto 10.000 m :llä, kaksoisvoitto 5000 m :llä, 

kym pin juoksun voittajan Ilm ari Salm isen kaatum isesta 

huolim atta, sekä kaksoisvoitto 3000 m:n estejuoksussa. 

V iim eisen kerran Paavo Nurm i nähtiin juoksuradalla 

om issa olym piakisoissam m e H elsingissä v. 

1952, jo id e n avajaisissa hän toi olym piaso'hd un stadio 

n ille . 

PAAVO N urm i oli eläm äntavoiltaan yksinkertainen, 

luonteeltaan tarm okas ja suoraviivainen sekä tarvittaessa 

m yös suorapuheinen. T oisaalta hän oli tunnettu 

harvasanaisuudestaan ja vaatim attom uudestaan. Ilm eisesti 

ju u ri tästä syystä on olem assa hyvin vähän 

hänen henkilökuvaansa liittyviä tarinoita. Epäonnistuin 

yrittäessäni löytää tälle k irjo itu kselle itseäni päteväm 

pää tekijää, m utta tiedustelujen tuloksena oli 

kuitenkin seuraava m inulle entuudestaan tuntem aton 

kertom us Pariisin olym piakisojen ajoilta. 

0 Ulkom aalaisen p ila p iirtä jä n p iirro s Paavo N urm esta 

juoksem assa kello kädessä. 

PAAVO N urm ella oli tapana juoksun aikana ta rk 

kailla vauhtiaan kädessään pitäm ästään s e k u n tk e l- 

losta, jo n ka hän juoksun loppuvaiheissa heitti radan 

sivuun. H änellä sattui P ariisin m atkalla olem aan m u 

kana vain arvokas kultakello, jo n ka n u rm ikolle heittäm 

istä hän hiem an a rkaili. A puun tu li s illo in Lauri 

P ihkala tarjoten Paavolle terä skuorista kelloaan, jonka 

hänen rouvansa o li saanut lahjaksi veljiltä ä n valm istuessaan 

v. 1911 voim iste lu n o p e tta ja ksi. Tätä kelloa 

Paavo sitten käyttikin kisojen aikana. P ihkala oivalsi 

kellon arvon tästä huom attavasti nousseen j j antoi 

kaivertaa siihen sanat: "T ä tä kello a käytti Paavo 

Nurm i Pariisin o lym pialaisissa". 

# O pettaja Ju h o P iltin lu okka v. 

1910 valokuvattuna S nellm anin k a n 

sakoulun pihalla. Paavo N urm i äärim 

m äisenä oikealla o pettaja P iltin 

edessä.

VUOSIA m yöhem m in Pihkala jo u tu i kuntolenkillään 

auto-onnettom uute en ja kadotti tässä rytäkässä edellä 

m ainitun kellon. Pikku pojat löysivät sen myöhemmin 

tien sivusta pahoin tärveltyneenä. Kellossa olleen kaiverruksen 

nähtyään he veivät sen Paavo Nurm elle. 

Täm ä vei kellon korjattavaksi, m utta kelloseppä sanoi, 

ettei korjaam inen o llu t enää m ahdollista. Paavo oli 

ku ite n kin itsepintainen ja neuvottelun lopputuloksena 

oli, että ke llo lähetettiin korjattavaksi Sveitsiin, tehtaaseen, 

jossa se aikoinaan oli valm istettu. Sieltä se 

k o rja ttu n a — tai m ahdollisesti sisuksiltaan uusittuna 

— palaute ttiin N urm elle, ja näin Pihkala sai takaisin 

sukukalleutensa. 

★ 

PAAVO N urm en täyttäessä viim e vuonna 75 vuotta 

s e lo ste ttiin eräässä viikkolehdessä hänen m ie lipidettään 

om asta patsaastaan. Ä skettäin se julkaistiin myös 

tu rku la ise ssa sanom alehdessä vastauksena yleisön 

osastossa olleeseen kysym ykseen. O lin aikoinani paika 

lla kuulem assa tuota m ielipidettä, joka lausuttiin 

runsaat 26 vuotta sitten Paavo Nurm en täyttäessä 50 

vuotta. H äntä kävi tä llö in onnittelem assa Helsingin 

kaupungin puolesta kaupunginjoh taja Erik von Frencke 

ll, jo ka sam alla pyysi Paavo Nurm elta lupaa tämän 

patsaan sijoittam iseen H elsingin olym piastadionin 

edustalle. Tähän puheeseen Paavo vastasi sanoen, 

että jo s h änellä nuorem pana olisi o llu t oäässään 

jä rkeä sam an verran kuin 50-vuotiaana, ei patsasta 

olisi tehtykään. Kun se kuitenkin oli olemassa, niin 

kai se sitten m yös jo h o n kin oli sijoitettava. Näin patsas 

sai nykyisen paikkansa, johon se todella parhaiten 

so p iikin . Paavon lausunto on kyllä lehdissä suurin 

p iirte in oikein selostettu, m utta 'k o to is e n sävyn" 

aikaansaam iseksi on siihen kasattu kaikki m ahdolliset 

T urun m urteen erikoisuudet. Kunnon turkulaisena 

Paavo kyllä kotoisessa ym päristössä ja tutussa seurassa 

käytti m urrettam m e, m utta ei Helsingissä tai 

K uopiossa. V iim eksi m ainitussa kaupungissa hänen 

väitetään pitäneen puheen, joka alkoi suunnilleen 

seuraavasti: "N o is t noi heitoist ja noist hypyist em 

mää ym m ärrä yhtikäs m ittä, mut sem mää sano, et 

m ää juakse 4.10 ja jo s V iire juakse parem m i, ni se 

v o itta ". Tässä jutussa on ainakin sen verran perää, 

että lähtiessään v. 1923 Tukholm aan m ailin maailmanennätysjuoksuun, 

jossa Paavon päävastustaja oli 

Edvin W ide, hän to d e lla lupasi juosta matkan edellä 

m ainitussa uudessa m aailm anennätysajassa. Lupauksensa 

hän m yös piti. W iden m ahdollisuuksista hän 

e s itti m ie lipiteenään, että täm än oli voittaakseen juostava 

vie lä parem m in. M uistan lukeneeni tuon lausunnon 

Paavon m atkalle lähdön jälkeisen päivän turkulaisesta 

sanom alehdestä, jossa se oli painettuna 

hyvällä kirja kie le llä . 

★ 

EDELLÄ k e rro ttiin , että Paavo Nurm i A m erikan-m atkallaan 

v. 1925 juoksi Suom en nim en m aailm ankartalle. 

Täm än vertauskuvallisen lauseen todenperäisyyden 

tu rk u la is e t urheilum iehet joutuivat kerta 

kerran jälkeen toteam aan am erikkalaisten urheilijain 

viera ille ssa Paavo N urm en kaupungissa. Tuon ajan 

a m e rikkala iset m uistelivat innostuneina vielä vuosikym 

m eniä jälkeen päin "le ntävän suom alaisen" loistavia 

ju o k s u ja om assa kotim aassaan. A m erikkalaisista 

u rh e ilu vie ra ista on erityisesti jäänyt m ieleeni joskus 

1940-luvun lopulla tai m ahdollisesti v. 1950 täällä 

v ie ra ille e n urheilu jo u kku e e n johtaja, John J. Magee, 

v ilka s ja m ie llyttävä seuram ies, jo ka kertoi tavanneensa 

Paavo N urm en aikoinaan om assa kotikaupungissaan. 

V iim eisenä vierailupäivänä John J. M ageelle 

p ä ä te ttiin antaa m uistoksi Turussa käynnistä pieni 

h opeam alja. En ole varm a oliko päätös Turun U rheiluliito 

n jo h to kunnan siunaam a, m utta joka tapauksessa 

o lin yhdessä nykyisen kauppaneuvos Yrjö Salmelan 

kanssa tu o ta lahjaa valitsem assa. Näytim m e sitä sitten 

viera a lle m m e ja pyysim m e, että hän itse ehdottaisi 

s iih e n kaiverrettavan o m istuskirjoituksen sanam uodon. 

Kuva peitetty 

tekijänoikeusasian 

vuoksi. 

£ W äinö A altosen v. 1924 tekem ä Paavo Nurm en juoksijapatsas, 

joka on aiheena 11.12.1973 liikkeelle lasketussa 

Paavo Nurmen surupostim erkissä Aiheen on 

postim erkille sovittanut ta ite ilija Paavo Huovinen ja 

tarkoitukseen kuvannut taidevalokuvaaja Istvan Racz. 

H etken m ietittyään täm ä pani p a p e rille sanat. "To 

my friend John J. M agee from Paavo N u rm i" (Ystävälleni 

John J. M ageelle Paavo N urm elta). Nämä sanat 

pyttyyn sitten kaiverrettiinkin. Em m ehän me m iellyttävän 

vieraam m e isännät hennoneet o lla täyttäm ättä 

hänen vaatim atonta toivom ustaan. M itähän Paavo 

sanoisi, jo s tietäisi, m ietti Y rjö Salm ela kahden jäätyämme. 

Lohdutim m e itseäm m e hiem an farisealaisesti 

sillä, että olisihan ystäväm m e John J. Magee 

voinut kaiverruttaa pyttyynsä tuon om istuskirjoituksen 

ilman lupaam m ekin, jo lle i m uualla niin kotona C hicagossa. 

★ 

KUN kerran tulin langenneeksi henkilökohtaisiin 

m uistelm iin, niin kerrottakoon viim eiseksi vielä pieni 

episodi Paavo Nurmen 50-vuotispäivistä, jo tk a vietettiin 

helsinkiläisessä ravintolassa K laus K urjecsa. Olin 

mukana viisim iehisessä T urun U rh e ilu liito n lähetystössä, 

ja sisään tullessam m e esitim m e lyhyesti onnittelum 

m e. M eille oli etukäteen ilm oitettu, että mitään 

puheita ei sitten pidetä. Niin e rik o is illa ja hauskoilla 

syntym äpäivillä en ole eläissäni ollu t. Isäntä o li itse 

järjestänyt tilaisuuteen erinom aisen ohjelm an — tarjoilusta 

puhum attakaan. P uheiden pidosta annettua 

kieltoakaan ei riko ttu kuin kaksi kertaa. Ensinnä sen 

teki tasavallan nykyinen pre sid e n tti U rho K ekkonen ja 

hieman m yöhem m in h e lsinkiläinen pankinjohtaja 

Uponen. M olem pien puheet o liva t lyhyet ja ytim ekkäät. 

M eidän tu rkulaisten lähetystöön kuuluneen Paavo 

Nurmen entisen ju o ksija to ve rin A llan Lainnon mieltä 

alkoi kuitenkin vähitellen kaivella se, ettem m e me 

seuratoverit saaneet lainkaan korottaa ääntämme 

tuossa m uuten niin m ainiossa juhlassa. Koska puhetta 

ei saanut pitää, m eidän o lisi laulettava, ehdotti hän. 

Pelkäsim m e kuitenkin, että yhteislaulu voisi mennä 

$ K aupunginhallituksen onnitteluja esittäm ässä kaup.johtaja Väinö J. Leino 

(oik.) ja apul. kaup.johtaja Lauri O rell luovuttaen juhlivalle lautakunnalle Turun 

kaupungin vaakunan. O nnitteluja vastaanottam assa lastensuojelulautakunnan 

puheenjohtaja Helge Johansson (oik.), lastensuojelusih teeri Kirsti 

Lehtinen ja lastensuojelujo htaja Jaakko M inkkinen. — Valok. Arvo Salm inen. 

pieleen, koska emme olleet m atkalla arvanneet harjo 

ite lla . N euvottelun lopputulos oli, että minun joukon 

nuorim pana oli laulettava yksinäni. Astuin korokkeelle, 

jossa edelläni jo oli esiintynyt mm. oopperalaulaja 

Ture Ara, ja pyysin edellä m ainituin perustein 

esiintym islupaa illan isännältä. Sen saatuani lauloin 

sitten pienen turkulaisaiheisen viisun, jo ta "yle isö hartaana 

kuunte li” . A plodien päätyttyä Paavo esitteli 

m in ut vierailleen, joista suurin osa oli kyllä ennestään 

tuttuja. Ture A ra tu li henkilökohtaisesti kiittäm ään 

m inua laulustani. K iitos ei kylläkään koskenut esitykseni 

ta ite e llista puolta. Hän oli m ieltynyt itse lauluun. 

Sanoi keräilevänsä tällaisia pikku viisuja. Lauluni oli 

m uuten peräisin Turun kaupungin 7 0 0-vjotisjuhlien 

aikuisesta m essurevyystä eikä sen, parem m in kuin 

m uidenkaan tuon revyyn laulujen, sanoja liene m issään 

painetussa laulukokoeim assa M issähän lienee 

revyyn k ä sikirjo itu s? M uistam ani mukaan laulun viim 

einen säkeistö kuului suunnilleen seuraavasti 

Turusta poikia tuhansin m erillä seilaavat 

K irjeen he k irjo itta a kotihin, ja näin he kertovat: 

Laivam m e kiertää Liberian, Siperian, Am erikan 

preerian. 

Suuntaa se kulkunsa A tlanttiin, sieltä taas 

kääntyypi O tkanttiin. 

T ä ä ll’ eletä ei surussa, kun ollaan Turussa. 

^ M estari ja oppipoika. Keväällä 1935 opasti Paavo 

N urm i lupaavaa ruotsalaista juoksijaa Åke Petterssonia 

juoksem isen jalossa taidossa Turun U rheilupuiston 

m urtom aaradalla. 

9 T urun Laupungin lastensuojelu 

la u ta kunnan 50-vuotisjuhlaa 

v ie te ttiin tiista in a 13. 11. 1973 

K a upunginteatterissa. K aupung 

in o rk e s te rin p u hallinyhtyeen 

m usiikkiesitysten jälkeen lautakunnan 

p u h eenjohtaja Helge 

J o h a n s s o n s u o ritti ju h la n 

avauksen. Juhlapuheen piti 

m aaherra Sylvi S i l t a n e n . 

N um m enpuistokadun päiväkodin 

lapset esittivät värikkään 

ohjelm asikerrr.än. Juhlan päätteeksi 

seura ttiin K a u p u n g in 

te a tte rin Seitsem än veljestäesitystä. 

Ennen ju h la a kävivät esittä m ä s 

sä onnitte lu n sa m m : T urun kaupungin 

h a llitu s, T urun ev.lut. seurakunnat, 

T urun kaupungin nuoriso-, 

terveys-, saira a la - ja sosiaalilautakunnat, 

suom enkielisten 

kansakoulujen jo htokunta, H elsingin 

kaupungin lastensuojelu-, 

Tam pereen kaupungin sosiaali- ja 

Porin kaupungin la ste n h u o lto la u îa - 

kunnat, Lastensuojelun K eskusliitto 

, K ehitysvam m aliitto, Turun 

A -klin ikka, Landskapsforeningen 

Folkhälsan i Å boland r.f. ja KTV:n 

T urun Y h teistyöjärjestö. S ähkeellä 

m uistivat mm. T urun kaupungin 

ra ittiuslautakunta, T urun Lastenta 

rh aopettajayhdistys ja G unda 

Hedm an. 

Suom en T urun num erossa 3/73 

ju lka istiin la ste n suoje lu jo h ta ja 

Jaakko M in kkisen la a ja kirjo itu s 

"50-vuotias T urun kaupungin lastensuoje 

lu la u ta kunta ".

Raittiussihteeri 

LEO AUTIO: 

Turun kaupungin raittiuslautakunta 

toiminut 25 v. 

• T urun kaupungin ra ittiu sla u 

ta kunta tule e nykym uodossaan 

to im in e e k s i tänä vuonna 25 

vuoden ajan. K aupunginvaltu 

u sto p äätti helm ikuun 23 

päivänä 1948 pitäm ässään kokouksessa 

raittiuslautakunnan 

p erustam isesta. Ensim m äinen 

la utakunnan ko ko u s pid e ttiin 

m aaliskuun 15 päivänä. 

• Juhlavuoden lautakunta on 

h u o m io in u t p e rin te e llisen raittiu 

s v iik o n yhteydessä. K onserttita 

lo n aulaan o li jä rje ste tty 

ra ittiu s jä rje s tö je n kanssa laaja 

näyttely, ja sen yhteyteen 

e rityin e n 25-vuotisosasto. M arraskuun 

10 päivänä lautakunta 

jä rje s ti e n tis ille jä se n ille ja 

ku ts u v ie ra ille vastaanottotilaisuuden 

lautakunnan uudessa 

huoneustossa Puutarhakatu 14. 

K IE LTO LA IN A IKAIN EN 

R A ITTIU SLAUTAKU N TA 

JO n ykyistä raittiuslautakuntajä 

rje s te lm ä ä a ikaisem m in toim i 

T u ru ssa kin ns. vanha ra ittiu sla u ta 

kunta vuosina 1923— 1932. Tämän 

k ie lto la in a ikaisen lautakunnan 

p ä ä a sia llisin tehtävä o li valistustyön 

o h e lla k ie lto la k ita is te lu n tukem 

inen. Ei s iis ole ihm eteltävää, 

että lautakunnan työ katsottiin 

tarpeettom aksi kieltolain kum ouduttua. 

S illoisen raittiuslautakunnan 

to im ihenkilöistä m ainittakoon 

puheenjohtajana to im inut suutarim 

estari O. F. K u u s i n e n , sihteeri, 

la stensuojeluvirkailija Ja l 

mari N i e m i n e n ja rahasionhoitaia, 

nykyisessä lautakuntatyössä 

pitkän päivätyön tehnyt 

johta ja Aarne A. R ä i s ä n e n . 

Lautakunta lopetti toim intansa keväällä 

1932. Suutarim estari Kuusisen 

liike sijaitsi samassa talossa 

Puutarhakatu 14, jo lla paikalla sijaitsevassa 

uudessa talossa on 

nykyinen raittiuslautakunnan to i 

m isto! 

VALISTUSTYÖ KESKEISENÄ 

UUDESSA LAUTAKUNNASSA 

Leo A u tio 

% R aittiuslautakunta vuodelta 1950: 

s ihteeri Usko P uustinen (vas.), jä 

senet V eijo Saham ies, Eino Penttilä 

ja A arne A. Räisänen, puheenjohtaja 

Jarl Jarkka. kaupungin h a llitu k 

sen edustaja Sylvi S iltanen ja jäsenet 

Aarne Laine ja Ella Liew endahl. 

UUDEN raittiuslautakunnan perustam 

ista v. 1948 edelsi perusteellinen 

valm istelu. K aupunginvaltuustossa 

käytiin perustam isesta 

pitkä keskustelu. Turun raittiuslautakunnan 

perustam inen liittyi 

yhtenä renkaana koko maassa 

aloitettuun nykym uotoisen raittiuslautakuntajärjestelm 

än luom iseen, 

johon sysäyksen antoi v. 1946 

Tam pereella pidetty Suomen 60. 

yleinen raittiuskokous. Paikallinen 

keskustelu käytiin paitsi lautakunnan 

tarpeellisuudesta, ennenkaikkea 

sen tehtävistä, H uoltolautakunta 

katsoi lausunnossaan, 

että ra ittiu sla u ta ku n n a lle kuuluvat 

tehtävät ovat yleisiä sosiaalisia 

tehtäviä, jo tk a kuuluvat h u oltolautakunnan 

huolto -o sa sto lle . Eräiden 

ra ittiu sjä rje stö je n ta h o lla taas pelättiin 

raittiu sla u ta ku n n a n tulevan 

jo n kin la iseksi jä rje s tö je n k ilp a ilijaksi. 

K eskustelussa painotettiin, 

että ra ittiu sla u ta kunnalle ei kuulu 

väkijuom alain m ukaiset valvontatehtävät, 

vaan sen tulee o lla ensisijaisesti 

ennalta ehkäisevää valistustyötä 

johtava ja ohjaava kunn 

a llinen elin. K aupunginvaltuuston 

hyväksym ässä ohjesäännössä korostettiin 

voim akkaasti raittiu styötä 

tekevien jä rje s tö je n toim innan 

tukem ista. Täm ä tukem istoim inta 

tu li olla sekä ta lo u d e llis ta että 

ennenkaikkea ohja a jie n ja to im i 

h e n kilöiden kouluttam ista. Näin 

luotiin perusta, jo lta pohja lta työ 

tänäkin päivänä tapahtuu, tosin 

huom attavasti laajem m issa puitteissa. 

R aittiuslautakunnan ensisijaiseksi 

tehtäväksi on tu llu t edesauttaa 

m äärärahoin sekä valistus-, 

tie d o tu s- ja koulutustoim innan 

avulla m ahdollisim m an laajojen 

kansa la isp iirie n m ukaansaam ista 

raittiustyöhön. Eräänä esim erkkinä 

m a inittakoon, e ttä lautakunta otti 

jo ensim m äisen toim intavuoden 

aikana yhteyttä mm. a m m atillisiin 

jä rje s tö ih in työpaikkatila isuuksie n 

jä rje stä m ise ksi. Täm ä yhteistyöm 

uoto lukem attom ien m uiden työm 

uotojen kanssa on o llu t lautakunnan 

ohjelm assa koko neljännesvuosisadan 

ajan. 

LAUTAKUNNALLE ei m äärätty 

ohjesäännössä suoranaisia valvontatehtäviä. 

Lautakunnan o li seurattava 

väkiju o m a o lo ja ja niiden kehitystä, 

ja tehtävä havaitsem istaan 

epäkohdista ilm oitukset Alkon 

m yyntipaikan hoita ja lle tai kunn 

a llise lle väkiju o m a liikke e n tarkasta 

jalle. Lähes sam anlaisena on 

ra ittiuslautakunnan lain ja alkoholiolojen 

seuraam istehtävät m ääritelty 

m yös v. 1969 alusta voim aan tu l 

leessa alkoholilaissa. Sen tehtävänä 

on e d e lleenkin alkoholio lo je n 

ja alkoholila in valvonnan noudattam 

isen seuraam inen. 

NAIN juhlavuotena voim m e to 

deta, että kuluneiden 25 vuoden 

aikana raittiu sla u ta ku n n a t ovat vakiinnutta 

n e e t asem ansa niin Turjs 

s a kuin m uuallakin m aassam 

me. A luksi vapaaehtoisen perustam 

isen lin ja lta lähteneistä lautakunnista 

on nyttem m in tu llu t lakim ääräinen 

lautakunta. 

P ITKÄAIKAISIA LUOTTAM US 

H ENKILÖ ITÄ JA VIR KAILIJO ITA 

JUHLAVUOTENA kohdistuvat k iito 

llis e t ajatukset kaikkiin niihin 

henkilöihin, jo tka luottam usm iehinä 

ja virk a ilijo in a ovat olleet työssä 

m ukana kuluneiden 25 vuoden 

aikana. Näin ennen muuta sen 

vuoksi, että raittiuslautakuntatyö 

on valistustyön luonteen huom 

ioonottaen o llu t hyvin p aljon riip 

puvaista jäsenten ja myös v irk a ilijo 

id e n a atteellisesta työpanoksesta. 

Lautakunnan jäsenistä useat 

ovat olleet m ukana raittiusjärjestötyössä, 

jo sta on o llu t hyötyä lautakuntatyölle. 

LAUTAKUNNAN ensim m äisenä 

p uheenjohtaja na toim i eversti Jarl 

J a r k k a 1948— 1955. Eversti 

Jarkka oli erittäin sopiva henkilö, 

kun lautakuntatyötä jo u d u ttiin 

aloittam aan aivan alusta. Hänen 

kokoava persoonallisuutensa pystyi 

yhdistäm ään erila iset näkökannat 

ja viem ään yhteistä asiaa eteenpäin. 

Jarkan erottua ja tk o i puheenjo 

h ta ja n a vanginvartija Eino 

P e n t t i l ä kym m enen vuotta v. 

1955— 1965. P enttilä tu li lautakunnan 

jäseneksi jo 1948, jo ie n hän 

ehti toim ia lautakunnassa 17 vuoden 

ajan. Penttilää seurasi puheenjohtajana 

ra ittiustoim en ohja 

a ja Lauri K a i s a l m i v. 1966— 

1972. K aisalm i o li lautakunnan 

jäsenenä jo 1950-luvulla. Kuluvan 

vuoden alusta on puheenjohtajana 

to im in u t sosiaalityöntekijä Raila 

H a a r a n e n . 

KUTEN jo edellä tu li m ainittua, 

on jo h ta ja A arne A. Räisänen suorittanut 

kaikkein pitkäaikaisim m an 

päivätyön Turun ra ittiuslautakunnassa. 

Hän kuului jo kieltolain 

aikaiseen lautakuntaan tullen valittu 

a heti uuteen lautakuntaan 

1948, ja toim ien jäsenenä vuoteen 

1963, jo llo in v a littiin lautakunnan 

sih te e riksi. S ihteerinä ja raittiuso 

hjaajana R äisänen to im i aina 

# Nykyinen raittiuslautakunta: M atti Sällylä (vas.), T auno M aijala, Taisto 

K allioniem i, Leo Autio, Raila H aaranen, V eikko Lehtonen, O ili L u cenius ja 

V eijo Sahamies. — Valok. Foto-Silm unen. 

eläkkeelle siirtym iseen saakka v. 

1970. M uista p item piaikaisista jä 

senistä m ainittakoon erityisesti 

sähköasentaja A arne L a i h e , joka 

o li lautakunnan jäsenenä 17 vuoden 

ajan aina kuolem aansa saakka 

v. 1970. 

RAITTIUSLAUTAKUNNAN ensim 

m äisenä sivutoim isena sihteerinä 

toim i nykyinen rovasti Haakon 

W a i n i o 1948 ja hänen jälkeensä 

sam oin oman toim ensa ohella 

edesm ennyt so sia a lita rkka ilija A k 

seli L e h t i n e n 1949— 1950. 

K aupunki määräsi huolto la u ta ku n 

nan a lkoholisti- ja irtolaishuollon 

tarkastajan om an toim ensa ohella 

toim im aan sihteerinä. 

ENSIM M ÄISENÄ päätoim isena 

sihteerinä toim i nykyinen tohtori 

Tim o H e I e I ä 1950— 1951. Helelän 

jälkeen v a littiin sihteeriksi 

m aisteri Usko P u u s t i n e n , joka 

nykyisin on m aam m e raittiuslautakuntatyötä 

ja a lk o h o lip o liittis ta 

toim intaa a jatellen keskeisessä 

asemassa sosiaali- ja terveysm i 

nisteriön raittius- ja alkoholiosaston 

osastopäällikkönä. Puustinen 

toim i sihteerinä vuoteen 1963 

saakka. Puustisen kaudella luotiin 

lautakuntatyölle ne kiin te ä t valistus- 

ja koulutustyöpuitteet, jolta 

pohjalta toim intaa on voitu laajentaa 

ta loudellisten m a h dollisuuksien 

puitteissa. 

PITKÄAIKAISISTA työntekijöistä 

ei sovi unohtaa lautakunnan to i 

m istoapulaista M artta O l l i l a a , 

jo ka tu li lautakunnan toim istoon 

v. 1956 osapäiväiseksi to im isto 

apulaiseksi ja m yöhem m in päätoim 

iseksi, jote n hän on o llu t lautakunnan 

palveluksessa 17 vuoden 

ajan, ja hoitanut toim istotehtävien 

ohella m yös film ie n ja koneiden 

lainaustoim intaa, jossa tehtävässä 

lukem attom at to im ih e n k ilö t jä rje s 

töistä ja kouluista ovat oppineet 

hänet tuntem aan. 

R AITTIUSLAUTAKUNNAN 

TEHTÄVÄKENTTÄ TÄNÄÄN 

RAITTIU SLAUTAKUNNAN tehtävänä 

on a lk o h o lila in 76 §:n m u 

kaan ” R aittiuden edistäm inen ja 

alko h o lio lo je n ja a lk o h o lila in va l 

vonnan seuraam inen” . P ääpaino 

on voim akkaasti ennalta e hkäisevän 

valistustyön p uolella. 

M itkä ovat sitten ennalta e h kä i 

sevät lautakunnan to im e n p ite e t? 

Laaja~sa m itassa ra ittiu s la u ta 

kunnan tu lisi edesauttaa sellaisten 

paika lliste n päätösten ja ra tka isu 

jen tekoa, jo illa voidaan ennako ita 

ehkäistä p ä ihdeongelm ien syntym 

istä. Lautakunnan tu lis i s iis pystyä 

vaikuttam aan sekä p o liittis iin 

päätö ksente kijö ih in että m uihin 

v a iku tta jiin . Lautakunta on viim e 

a ikoina voim akkaasti k iin n ittä n yt 

huom iota tu tkim u sto im in ta a n , jo n 

ka avulla pyritään saam aan se l 

v ille m ihin suuntaan to im in ta a on 

ohjattava ja keskitettävä. 

PÄÄPAINO ennalta ehkäisevässä 

työssä on in fo rm a a tio lin ja lla , siis 

valistus-, tie d o tu s- ia ko u lu tu sto i 

m innassa. L u o n n o llise sti la u ta kunta 

odotta a eniten n iiltä järje stö iltä , 

jo ille sen esityksestä vuosittain 

m yönnetään ns. raittiusm äärärahat. 

Viim e vuosina työkenttäm m e on 

kuite n kin jatkuvasti laajentunut, ja 

erityisesti k o u lu ih in ja o p p ila ito k 

siin suuntautuva työ on kasvanut 

huom attavasti. T iedotus- ja k o u lu 

tu stila isuuksia on v iir a vuosina 

jä rje ste tty paitsi ra ittiu styö tä te kevien 

jä rje stö je n o h ja a jille ja to i 

m ih e n kilö ille , m yös eri opetta ja - 

ryhm ille, am m atilliste n jä .ie s tö je n 

edusta jille , sosia a lija terveydenh 

o ito h e n k ilö ille , lääketieteen o p iske 

lijo ille jne. 

TYÖ - ja te h tä väpiirin kasvuun on 

vaikutta n u t a lko h o liku lu tu kse n vo i 

m akkaan kasvun kanssa rinnan 

tapahtunut huum ausaineiden m a rkkin 

o ille tu lo sekä lä ä keaineiden 

väärinkäyttö. P äihteiden käytön 

lisääntym isen aiheuttam at h a ita t 

tunnetaan T urun kokoisessa su u r 

kaupungissa aivan to isenlaisinakuin 

jo lla k in p ienem m ällä p a ik k a 

kunnalla. Täm än vuoksi m yös 

e nnalta ehkäisevien to im e n p ite id e n 

tule? olla riittä vän tehokkaita. 

R aittiu sla u ta kunta on 1970-luvulla 

jo u tu n u t aivan uusien tehtävien 

eteen. Sen tule e tä llä vuosikym 

m enellä pystyä suoriutum aan huo-

m attavasti laajem m asta tiedotusja 

koulutustyötehtävästä kuin 1950 

— 1960-luvuilla. 

VAIKEUTU VAN tehtäväkentän 

edessä on ilo lla todettava, että 

ka unungin päättävät elim et ovat 

suhtautuneet m yönteisesti raittiuslautakunnan 

työn kehittäm iseen 

sekä m äärärahalisäysten että henkilö 

kunnan lisäyksen muodossa. 

E delleen on aikaansaatu erittäin 

hyvä yh te isto im in ta raittiu sla u ta 

kunnan ja m uiden kunnallisten lautakuntien 

ja vira sto je n v ä lille sekä 

a lk o h o li- että huum ausainekysym 

yksen p a ikallisessa suunnittelussa 

ja hoitam isessa. Katson tä lla i 

sen laajam ittaisen yhteistoim innan 

välttäm ättöm äksi m ikä li aiom m e 

1:ssä. Tänä syksynä lautakunnan 

toim isto m uutti uuteen, yhteiseen 

toim istokerrokseen nuoriso- ja urheilutoim 

istojen kanssa Puutarhakatu 

14. V älillä lautakunta työskenteli 

8 vuotta Linnankatu 15:ssä 

ja kymmenen viim eistä vuotta Tornikatu 

1:ssä. Uuteen toim istohuoneustoon 

m uutto m erkitsi raittiuslautakunnan 

työ lle hyvin paljon. 

H uonetilojen osalta on nyt hyvät 

m ahdollisuudet työn laajentam iselle 

ja kaikin puoliselle kehittäm i 

selle. Kun kaikki kolm e lautakuntaa 

kohdistavat osaltaan to im in 

tansa nuorisoon, avautuu myös 

laajam ittaiselle yhteistoim innalle 

parem m at edellytykset. 

RAITTIUSTOIM ISTOSSA työs- 

# R aittiuslautakunnan 25-vuotisen toim innan kunniaksi järjestetyssä tila i 

suudessa k u kite ttiin raittiu styön veteraaneja. Kuvassa joht. Aarne A. Räisänen 

(oik.), va rtija Eino Penttilä, toim ittaja N iilo Kavenius, läänin raittiustoim 

e nohjaaja Lauri K aisalm i ja to im isto virkailija M artta O llila. Kuvasta puuttuvat 

osa sto p ä ä llikkö Usko Puustinen ja rovasti Haakon W ainio, jotka saapuivat 

m yöhem m in tilaisuuteen. — Valok. Foto-Silm unen. 

pystyä järjestäm ään riittävän tehokkaat 

ennalta ehkäisevät toim enp 

ite e t päihteiden käyttöä vastaan. 

Kahden viim e vuoden ajalta on 

e rittä in m yönteiset kokem ukset 

y h te isto im in n a sta liikennera ittiu s- 

työn saralla. Sam aa voidaan sanoa 

m eneillään olevasta n u o risota lo ittain 

tapahtuvasta nuorten päihdekam 

panjasta ja tänä syksynä to 

teutetusta tupakanvastaisesta valistuskam 

panjasta. T oivon että ensi 

vuoden aikana toteutettava työp 

a ikkoih in suuntautuva päihdekam 

p a n ja onnistuu sam alla tavalla. 

K A U PPIASKADULTA 

PUUTAR H AKADULLE 

M ATKA K auppiaskatu 1 :stä Puuta 

rh a katu 14:ään ei ole kovin pitkä. 

R aittiu sla u ta kunnan to im itilo je n 

k o h d a lla täm ä m atka on 25 vuoden 

p itu in e n . Lautakunnan toim isto 

s ija its i alu ksi työvoim atoim iston 

a liv u o k ra la is tilo is s a K auppiaskatu 

kentelee raittiussihteerin lisäksi 

tällä hetkellä työsopim ussuhteinen 

raittiusohjaaja, jonka tehtävänä 

on lähinnä huum ausaineiden käyttöä 

ehkäisevän tiedotusja koulutustoim 

innan järjestäm inen, sekä 

toim istoapulainen. Tänä syksynä 

lautakunta on lisäksi palkannut 

tilapäisen osapäiväisen kenttätyöntekijän, 

jonka tehtäviin kuuluu 

keskiolutlain valvonnan ja muun 

nuorten päihteiden käytön seuraaminen 

ja tältä pohjalta tapahtuva 

nuorten ohjaustyö. 

HALUAN lopuksi korostaa, että 

raittiuslautakunnan ja sen alaisen 

toim iston tehtävänä on palvella 

kaikkia yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä 

alkoholin ja m uiden päihteiden 

käyttöä ennalta ehkäisevissä 

kysymyksissä. Tehtävän,m e on 

jakaa asiapitoista tietoa ja ennenkaikkea 

luoda edellytyksiä nykyaikaisen 

raittiustyön suorittam iselle 

järjestöissä, laitoksissa, kouluissa 

ja työpaikoilla. 

Turun ylioppilas- 

kylään 312 uutta 

asuntopaikkaa 

# T urun y lio p p ila s kylän kuud 3 

rakennusvaihe valm istuu ensi 

vuoden loppuun m ennessä. Vaihe 

käsittää kahdeksan asuinrakennusta 

sekä yhden ns. sos 

ia alirakennuksen, jo h o n s ijo ittuvat 

mm. pesula, sauna ja 

kauppa. A sunto p a ikkoja on yhteensä 

312 ja kuudennen vaiheen 

kustannusarvio lähes 8,4 

m ilj. mk. 

P ääurakoitsijana on Rakennusto 

im isto R. Järvinen Oy, lämpö-, 

vesi-, vie m ä ri- ja sähköteknilliset 

työt tekee Oy S tarckjo h a n n & Co 

sekä ilm anvaih to te kniset työt Ilmatuote 

Oy. U rakkasopim ukset allekirjo 

ittiv a t ylioppilaskyläsäätiön 

e d ustajina prof. Tuom as P e l t o 

n e n , to im itu sjo h ta ja Jo rm a K a r s - 

k e l a ja ra k e n n u späällikkö Juhani 

L u n d e n sekä u ra k o its ija t, edusta 

jin a to im itu s jo h ta ja Risto J ä r 

v i n e n , ins. Pekka R e i j o n e n , 

ins. A u lis H a k a l a ja tekn.johtaja 

Reino T i a i n e n . 

Y lioppila skylä säätiö n peruskivi 

m uurattiin 8. 12. 1968 ja ensim m äiset 

o p is k e lija t pääsivät asumaan 

seuraavan vuoden syyskuussa. Y!io 

p pilaskylän neljä ensim m äistä rakennusvaihetta 

on valm iin a ja viides 

valm istuu helm ikuun 1974 alkuun 

m ennessä. T ällö in kylässä on 

kaikkiaan 1 870 asuntopaikkaa. Viiden 

ensim m äisen vaiheen kustannukset 

ovat noin 40,5 m ilj. mk. 

Seitsem äs rakennusvaihe lähtee 

liik k e e lle ensi vuonna ja käsittää 

yli 600 uutta asuntopaikkaa. Kustannukset 

ovat noin 15 m ilj. mk. 

T urun Y lio p p ila sk. ,'äsäätiö jätti 

17. 10. 1973 T urun kaupungin h a llitu 

kselle kirje lm ä n , jossa se esittää, 

että T urkuun p e ru ste tta isiin kaupungin 

h a llitu ksen nim eäm änä paikkakuntakohtainen 

o piskelija-asuntotoim 

ikunta , jo n k a tu lisi selvittää 

a su n to p o liittise t tavoitte e t Turussa 

ja laatia to im in n a n , talouden ja 

m aankäytön suunnitelm a. 

V altion o p is k e lija -a s u n to t.im i- 

kunnan m ietinnössä on T urun Y lio 

ppilaskylä säätiö n osalta tavoitteeksi 

asetettu viisivuotiskaute n a 1974— 

1978 4 614 o p iskelija-asuntopaikka a. 

N ykyisen o h jelm an m ukaan tämä 

luku on 1 730 asuntopaikkaa. 

KUN yleinen koulum uotoinen 

am m attikoulutus v. 1946 pääsi 

maassam m e käyntiin, ei kuuroja 

vielä tässä vaiheessa otettu tai 

ei osattu ottaa huom ioon. O li kuitenkin 

selvää, että kuurot tarvitsevat 

a m m atillista koulutusta siinä 

kuin kuulevatkin. Tässä ta rk o itu k 

sessa laadittiin laki kuurom ykkäin 

am m attikoulusta, jo ka tu li voimaan 

v. 1948. Koulu a lo itti to im in 

tansa 

samana vuonna oppisopim us- 

Rehtori 

JUKKA MARTTINEN: 

• Y h teisk u n n a ss am m e m o n ie n p ie nryh m ie n jo u ko s sa e lä ä yksi 

h u o m aa m ato n ja tä s tä syystä m yös väh iten h o id ettu yh täläin e n 

jo u k k o ih m is iä , jo tk a eivät itse o sa a p itää ä ä n tä itse stää n . K u u ro t 

ja v a ik e a s ti k u u lo v am m ais et o va t in v a lid e ja siin ä m is sä m u u tkin 

v a m m a u tu n e e t, va ik k a täm ä ei n äy h eistä p ä ä ltä p ä in . A in o as ta an 

s illo in , ku n h eitä on kaksi tai u se am p ia yhdessä, ta ju a m m e , että 

ky sym yksessä on ku u ro , ku ten u lk o m aa n e läv ä, m u tta tä h ä n p ä a ja 

tu s sitten jä ä k in . K u u ro n kanssa te k e m is iin jo u tu e s s a m m e jää 

u se in kin m ie le e n , että as ia n o m a in e n on vähän tyh m ä. E m m e o saa 

p a n e u tu a n iih in v a ik eu k siin , jo ita ku u ro illa on e lä e s s ä ä n ku u le vien 

y h teisk u n n a ss a. N äis tä syistä k u u ro t m u o d o stav at o m a n su ljetu n 

ry h m än sä y rittä e n to in e n to isten s a a v u lla tu lla p a rh a a n kykynsä 

m u k a a n to im e e n ke s k e n ä ä n ja ku u le vien p ariss a. H e id ä n lu k u 

m ä ä rä n s ä on k u ite n k in su u re m p i ku in e s im e rk ik s i m u s ta la is te n . Ja 

m ik ä on v ie lä jo k a is e n p ak ko o tta a h u o m io o n : m ih in ta h a n s a p e r 

h e e s e e n vo i syystä tai to ise sta ilm es ty ä k u u ro jä s e n . Jo näm ä 

s e ik a t e d e lly ttä v ä t, e ttä y h teisk u n n a n jo k a in e n jä s e n o tta a k u u ro 

je n a s ia t o m ik se en ja p yrkii au tta m a a n h eitä ta s a v e ro is in a ih m i 

sin ä ku u le vien m a a ilm as sa . 

$ K uulovam m aisten am m attikoulu 

to im ii ajanm ukaisissa tilo issa Vähäh 

e ikkilä n tie 50 Turussa. — Valok. 

T urun Kuvaus. 

25 vuotta kuurojen 

ammattikoulutusta 

la kiin perustuvana am m attioppilaskouluna 

Turussa. Tämä koulum uoto 

m erkitsi sitä, että a m m attikoulutusta 

haluaville k u u ro ille jä rje s 

te ttiin koulun toim esta työpaikat 

paikkakunnan teollisuus-, käsityö- 

ja liikela ito ksiin . Näissä o p p i 

sopim uksen tehneet kuurot saivat 

työnantajan toim esta työnopetuksen. 

M äärätunneiksi viikossa 

o ppilaat k o o ttiin tietopuoliseen 

opetukseen koulun vuokraam iin 

tilo ih in . T ieto p u o lista opetusta varten 

koulu palkkasi tu n tio p e tta 

ja t eri am m atti- ja o ppialueilta. 

Koulussa o li vain yksi vira n - ja 

toim e n h a ltija , koulun re h to ri. K oulun 

puolesta T urkuun saapuneille 

o p p ila ille vu o kra ttiin m yös asunnot 

kaupungilta. 

NÄISSÄ vaatim attom issa oloissa 

ei kuitenkaan ajan pitkään voitu 

to im ia norm aalin am m a ttiko u lu n ja 

am m attikoulutuksen kehittyessä 

ja laajentuessa koko maan ka tta 

vaksi a rvostetuksi a m m a ttikoulu - 

verkostoksi. K uurojen am m a ttikoulun 

vakinaistam iseksi ja yh d e n 

m ukaistam iseksi yleisen am m attikoulun 

rin n a lle teki eduskunta 

periaatepäätökse n, m utta tätä to 

teuttavat pyrkim ykset kaatuivat 

aina m illo in m istäkin syystä. Vasta 

v. 1966 asiasta huolta kantaneiden 

aikaansaam a eduskunta 

kysely pani asiasta päättävät vira n 

om aiset liikkeelle . K iire e llä pantiin 

koulun suunnitte lu käyntiin 

ja niin v. 1968, s iis 20 vu o tta koulun 

perustam isen jä lkeen, va l 

m istui k o u lu lle om a nykyaikainen 

koulurakennus työpajo in e e n ja 

o p p ila s a s u n to lo je n . Sam ana 

vuonna hyväksyttiin va ltio n tu lo - ja 

m enoarvioon m yös e nsim m äiset 

opetta jie n v ira t ja toim et. S yyslukukauden 

alussa 1968 a lkoi v a k i 

nainen koulu m u o to in e n k u u ro ille 

ta rko ite ttu am m a ttikoulu tu s am 

m attikasvatushallituksen alaisena 

a sentaja-koneistaja n, puusepän ja 

p u kuom p e lija n o p in to lin jo illa . T ä 

män jälkeen on o p in to lin jo ja li-

sätty n iin, että koulun nykyinen 

o p in to lin ja ja k o on seuraava: 

M eta llityö o sa sto : 

— asenta ja -ko n e ista ja n o p in to 

lin ja , 3-vuotinen 

P uutyöosssto: 

— puusepän o p in to lin ja , 3-vuotinen 

V aihto-osasto: 

— autopeltise p ä n o p in to lin ja , 3- 

v u o tin e n (per. v. 1C39) 

— p iirtä jä n o p in to lin ja , 2-vuo- 

tinen, 

(per. v. 1973) 

O m peluosasto: 

k e s k ik o u lio o h ja in e n 

— puku o m p e lija n o p in to lin ja , 

3-vuotinen 

— vaatetusteollisuude n peruslin 

ja , 2-vuotinen (per. v. 1970) 

KO SKA kuluvana vuotena kuuro 

je n p e ru skoulu ista pääsi yli 50 

o p p ila sta ja sam alla m yös ensim 

m äiset k u u ro t saivat todistuksen 

keskiko u lu a ste e lta , o li näille kaik 

ille varattava am m atillinen ja t 

koko u lu tu sm a h d o llisu u s. Tätä silm 

ä lläpitäen p e ru ste ttiin jo edellä 

e site tty p iirtä jä n o p in to lin ja keskikoulun 

käyneille. Lisäksi aloite ttiin 

kurssim uotoisena keskikoulun käyn 

e ille atk-lä vistä jä koulu tu s ja 

m u ille keittäjän ja autom aalarin 

peruskurssit. Kahden viim e m a in i 

tu n o p in to lin jo ik s i vakinaistam i 

sesta on te h ty esitys am m attika 

svatu shallitu kselle jo viim e vuoden 

p u o le lla ja n iin p ä ensi vuoden 

va ltio n tu lo - ja m enoarvioon on 

ote ttu suunnittelum ääräraha kyseisten 

o p in to lin jo je n tilo je n rakentam 

iseksi n iiden nyt toim iessa 

o saksi vuokratuissa ja tilapäisissä 

tilo issa. V akinaisten ja vakinais- 

lu o n to iste n opetta jie n m äärä on 

kasvanut rehtorin lisäksi kym m e 

neen. V altion ensi vuoden tu lo - ja 

m enoarvioesityksen m ukaan opetta 

jie n m äärä lisääntyy kahdella 

v:n 1974 aikana. 

ULK O IS E T puitte e t kuurojen 

a m m a ttikoulu tu kselle on saatu kulu 

neiden 25 vuoden aikana hyviksi. 

Kuten va ltio n jä rje ste lm issä yleensä, 

on koulun sisällä o llu t vaikeuksia, 

va ikka ne ra h a llisesti rakenn 

u ksiin su o rite ttu ih in uhrauksiin 

nähden 

ovat vähäiset. Työpajojen 

kalu sta m in e n ta rvitta villa koneilla 

ja ty ö v ä lin e illä on tapahtu n u t luva 

tto m a n hitaasti. M ikä li tulevan 

vuoden tu lo - ja m enoarvioesitys 

sellaisenaan hyväksytään, saadaan 

k o u lu n työpajo je n kalustot tyyd 

yttävään kunto o n vuoden 1974 

loppuun m ennessä. 

VUODEN 1972 alusta astui vo i 

maan uusi laki (819/71) ja asetus 

(60/72), joissa on yhdistetty kuurojen 

ja sokeiden am m atillinen koulutus. 

Tämän lain mukaan vanha 

koulun vira llin e n nim i "kuurom ykkäin 

am m attikoulu” m uuttui 

” kuulovam 

m aisten 

am m a ttiko u lu ksi". 

Kuten nim ikin sanoo, ei enää ole 

välttäm ättä oltava täysin kuuro 

saadakseen sam at edut yhteiskunnan 

kustantam ina kuin on a i 

kaisem m in o llu t kuuroilla. Laki on 

tässä m ielessä kirjo ite ttu vielä 

väljä sti: "kuulovam m aisten amm 

attikouluun voidaan ottaa o p p i 

laiksi kuuroja tai vaikeasti huono- 

© M uoviveneen sisustus käynnissä 

kuulovam m aisten am m attikoulun 

puutyöosastolla. 

kuuloisia tai todistettavasti sellaiseksi 

tulevia.” Lain mukaan suoritetaan 

valtion varoista opetus, 

o p p ikirja t, opetus- ja työtarvikkeet, 

työvaatetus, asunto, ruoka, 

lääkärinhoito ja lääkkeet sekä 

oppilaan taloudellisen aseman perusteella 

vielä pieni päiväraha ja 

kotim atkat lukukausien alussa ja 

lopussa. Näiden etujen turvin voi 

heikoim m assakin taloudellisessa 

asem assa oleva lain p iiriin laskettava 

kuulovam m ainen päästä 

o salliseksi nykyaikaisesta am m attikoulutuksesta. 

A in o a v a rjo p u o li oh 

se, että ko u lu m u o to isesti ei voida 

am m a ttiva liko im a a laajentaa lu 

kuisam pia am m atteja käsittäväksi. 

Kouluun vuositta in pyrkivien oppilaiden 

m äärä on keskim äärin n. 40. 

V aikka opetusryhm ät ovat norm 

aalia pienem m ät, ei heistä kuitenkaan 

voi 

m uodostaa kuin viisi 

eri ryhm ää. N äitä vuorotellen 

saadaan nuo em. am m attialat 

tote u te tu iksi. K oulun kokonaisoppi- 

lasm äärän "k irja v a h v u u s ” on 104, 

m utta esim e rkiksi tä llä k in hetkellä 

heitä on 112. M ikä li kuuro haluaa 

päästä jo h o n k in m uuhun ammattiin 

kuin m itä e d e llä on m ainittu, 

on h änellä käytettävissään oppi- 

sopim uslain e d ellyttäm ä am m attikoulutus 

sam aan tapaan kuin 

ku u levilläkin. 

KUUROJEN am m a ttiko u lu tu s on 

kuluneiden 25 vuoden kuluessa, 

kun ottaa huom ioon ne jo toteutumassa 

olevat la a jennussuunnitelmat, 

jo is ta e d e llä on puhuttu, saatu 

m onien vaikeuksien jälkeen 

täysin tyydyttävälle kannalle. Lisäväriä 

koulutukseen tu o vielä opetuksen 

tehostam iseksi parhaillaan 

tehtävä työ. N äkyvin tulee olem aan 

ensi vuoden p u o le lla valm istuva 

v altion rahoitu ksin laadittava ma- 

te m a a ttis-te kn illin e n viittom akielen 

sanakirja. O petuksen tehokkuutta 

lisää m yös se, että uuden lain mukaan 

kouluun voidaan palkata 

oppila sohja a jia . H eidän työnsä 

o p p ila id e n vapaa-ajan käytön ohjaam 

isessa on om iaan antamaan 

kuuroille heidän kipeästi kaipaam 

aansa yleistä tie to u tta yhteiskunnan 

eri a loilta. 

© Tilaustyönä rakennettavaa muovivenettä 

sisustetaan. 

T o im itta ja 

R A IL I K IIA N L IN N A : 

Kahden raitiovaununkuljettajan 

kertomaa 

S a a r i s e n Y rjö ja J a n s s o n i n O skar ovat niitä m iehiä, 

jo tka ovat nähneet Turun raitio te id e n kehityksen ylim m än kaaren 

ja sen kertakaikkisen lopun. O skar Jansson m eni "te id e n " palvelukseen 

vuonna 1920, Y rjö Saarinen noin kym m entä vuotta 

m yöhem m in. 

Pitkien päivätöiden jälkeen Jansson ja Saarinen ovat m olem m at 

nyt eläkkeellä. Eläkkeen eteen tu likin tehtyä lukem attom ia 

Vuosina 1892 ja 1972 on Turussa 

pid e tty liike n n e ttä sivuavia huutokauppoja; 

1892 m yytiin hevosraitioteiden 

vararikon tähden 17 

hevosta, vuonna 1972 m yytiin tai 

la h jo ite ttiin pois raitioliikenteen 

lopettam isen johdosta vapautunut 

vaunukanta. Hevosten vetäm issä 

raitiovaunuissa ehdittiin turkulaisia 

ennen vararikkoa kuljettaa vain 

kaksi vuotta. S ähkö ra itio tie liikenne 

a lkoi Turussa joulukuussa 1908 

saksalaisen AEG -yhtiön toim esta. 

Kun O skar Jansson vuonna 1920 

tu li raitio te id e n palvelukseen, o livat 

ne jo kaupungin hallussa. 

A lka n u t vuosikym m en m erkitsi 

"a jo a vanhoilla ra ite illa ", ts. raiteisto 

— k ie rto lin ja ja satam a- 

kierroksia 

kaupungilla m illo in m itäkin vaunua ohjaille n . K aupunki 

lin jo je n ym pärillä m uuttui, lin ja t pidentyivät, tunkivat u u sille alueille, 

kuten nyt N um m enm äellekin 30-luvun alkuvuosina. — Vielä 20- ja 

30-luvuilla me raitiovaunujen ku lje tta ja t tunsim m e koko kaupungin 

väen — ja ketä me emme tunteneet, hänet tunnisti kyllä August 

O r t e , sanoo Saarinen. 

Sotien jälkeen tila n n e m uuttui. Perusteellisesti. K aupungilla alkoi 

yhä enem m än näkyä O rtellekin outoja kasvoja, uusia asuntoja 

nousi alueille, jonne ra itio tie kiskot eivät enää yltäneet. 

lin ja — ja kalusto pysyi suunnilleen 

samana koko vuosikym m e 

nen. — S illo in m arkka oli m arkka, 

selittää Jansson 20-lukua. 1930- 

luku taas tu li m erkitsem ään ra itio 

te illä kehityksen ja laajennuksen 

kautta. 

1930-luvulla liik e n n ö itiin Turussa 

lin jo illa Kanavaniem i— K auppatori 

— P ohjola / N um m enrruki— Kauppato 

ri— P uistokatu / Stålarm inkatu— 

Itäinen Pitkäkatu— Uudenm 

aankatu — A ninkaistenkatu— Eerikinkatu— 

K auppiaskatu— Linnankatu— 

A urakatu ja E erikinkatua ta 

kaisin. M artir.sillan valm istum isen 

jälkeen lin ja m uuttui kie rto lin ja ksi. 

Vielä sotien jälkeenkin lin jo ja ja t 

kettiin ja paranneltiin. 

© Y rjö S aarinen k a kkoslin ja n pääteasem 

alla v. 1966 K orp p o la ismäellä. 

PYYKELIN K Ä Ä N TÄJÄKSI 

O skar Jansson p e sta ttiin ; a itio - 

te ille ensiksi jo h to p yyke lin eli voim 

ajohtokaaren kääntäjäksi. Pyykeleitä 

Jansson ' käänteli seitsem än 

kuukautta, irro itti ja kytki sitten 

perävaunuja jo n k in aikaa ennen 

k u lje tta ja ksi siirtym istään. 

Pyykelin kääntö tapahtu i päätepysäkillä 

P uistokadulla. J o h d o t o livat 

ylhäällä, vaunut saivat voim an 

laahaavasta jo h to p yykelistä , jo n ka 

suunta o li p ä ä tepysäkillä m uutettava. 

Jos käännöstä ei suoritettu, 

rikko u tu i koko voim a jo h to kaari. 

M yöhem m in jo h to p y y k e lit korvattiin 

ns. saksipyykeleillä, jo ita ei enää 

ta rvin n u t kääntää. 

© O skar Jansson (vas.), A ili Ahde ja ku lje tta ja , 

jonka nim eä ei Jansson enää m uistanut, Itä iselle - 

kadulle lähtevän vaunun v ie re llä noin 50 vu o tta s itten.

$ K u lje tta ja Y rjö S a a rin e n ja ra 

P yykelin kääntäm isen lisäksi oli 

m yös vaunun avoim en etuosan 

ve rä jä vaihdettava päätepysäkillä 

vaunun toiseen päähän. K uljettaja 

vaih to i m yös ” päätä” mukanaan 

k e llo ta p p i. santatappi, virrankytkin, 

ajokahva ja rahostuskasetti, johon 

vaunun etuosasta sisään (ja ulos) 

m enevät m a tkustajat saivat pistää 

p olettinsa. K u lje tta ja t rahastivat 

aina vuoteen -33 saakka. Rahastaja 

t liik k u iv a t alu ksi vaunussa matkustajan 

luota toisen luo. 

J anssonin O skarin pyykelin 

kääntäm isen jälkeen vo ikin etu 

osastaan avoin vaunu lähteä kolk 

uttelem aan yhtä raideparia pitkin 

ko h ti ensim m äistä vaihtoseisaketta. 

Sen kohdalla vaunut sivuuttivat 

toisensa. Joskus, lum en tuiskutessa 

so rm ille ja viim an piestessä 

kasvoja, k u lje tta ja saattoi unohtaa 

k averin odotuksen ja m erkkisoiton 

kadunkulm assa. Tästä unohtam i 

sesta o li seurauksena vaunujen 

yh te e n a jo . S ellainen sattui mm. 

R atapihankadun ja Puistokadun 

kulm assa. 

S A K K O J A R A IT E IL L A A J O S T A 

— Ne, jo tk a ajoivat hevosella 

ta i a u to lla kiskojen päälle, saivat 

sakkoja , m uistelee Y rjö Saarinen. 

V ä i n ö -v e lje n ik in sai sakkolapun 

ko m issario S e i l a m o I t a tästä 

syystä. 

T urun ensim m äinen ra itiotie, 

hevo sra itio tie , kaatui siihen to siasiaan, 

että kiskojen puhtaanapito 

tu li suhteettom an kalliiksi. Liekö 

sakonuhkaan o llu t syynä vanhan 

v a ra rikon m uisto! 

V äri vaunuih in v a littiin äänestäen. 

T a rjo lla o li punainen, sin i 

nen ja kelta in e n . T urun ra itio te illä 

liik k u i vielä 30-luvulla vihreitä 

vaunuja. Ne o li vaunupulan takia 

hankittu lain a ksi H elsingistä. 

Y rjö S aarinen pääsi ra itio te ille 

vuonna -32 e li s illo in , kun ykköslin 

ja n rataa v e d e ttiin kohti Aninkaisten 

tu llia . 

— Sam anaikaisesti tu li taloon 

Helge S ö d e r h o l m . 

Uudet kuljettajat joutu iva t ennen 

lin jo ille pääsyä kahde'-.si viikoksi 

ODpiin, Saarisen ooettajana oli 

August H e l l é n. Ensim m äisellä 

ajom atkalla oli mukana tarkastaja 

G ustaf S ö d e r l u n d , jo ka ajon 

loputtua totesi: 

— Muuta en osaa neuvoa, sen 

vain sanon, että varovainen kannattaa 

aina olla. 

Ilm eisesti täm ä neuvo meni p e rille, 

sillä 34 vuotta kestäneen a jo 

kauden aikana ei pahem pia sattunut, 

vaikka kerrankin M ikaelin k irkon 

luona pieni poika ju o ksi toisen 

vaunun takaa päin Saarisen vaunua. 

Poika tarttui takistaan vekselinkääntötangon 

koukkuun ja pelastui 

näin. 

Hum alaisista oli k u lje tta jille ja 

rahastajille usein harmia, joskus 

hiukan iloakin. Kerran tu li Saarisen 

vaunuun satamasta hum alainen 

mies, joka ei suostunut m aksamaan. 

h a s ta ja M a rg it A lin o va t sa an e et 

ku v a k u m p p a n e ik s e e n 

T u kh o lm a sta 

tu l'e ita p a lo k u n n a n m ie h iä ka kk o s- 

lin ja n p ä ä te p y s ä k ille P u is to k ad u lla. 

$ V o im a jo h to k o rja u s v a u n u vm 

1921. V a u n u o li h ev o sv eto in en , työ- 

la va v ä ä n n e ttiin kä s in vivu sta h a 

luttuun k o rk e u te e n . 

— S euraavalia p ysäkillä hyppäätte 

sitten pois, m ääräsi Saarinen. 

Kun tu ltiin seisakkeelle, mies 

loikkasi vaunusta u ita jo ennen 

sen pysähtym istä ja kaatui lum i 

sohjoon. S ieltä hän huusi: 

— S iinä nyt olla sun hyppääm 

ises kans! 

K O L M O N E N IK Ä V Ä L IN J A 

K u lje tta ja t va ih to ivat lin ja a sitten, 

kun olivat ajaneet yhden linjan 

kaikki vuorot läpi. Kolm osta 

pid e ttiin yleensä ikävänä linjana 

ennen sen m uuttum ista kiertolinjaksi. 

— Se o li ahdas, lyhyt ja vilkas. 

Satapäisestä kulje tta ja jo u kosta 

m uistavat S aarinen ja Jansson 

p arhaiten suulaan H u r j a - H e i - 

n o s e n . L iike n n e p ä ä llikkö Orte 

oli ta rkka mies, m utta s ilti pidetty, 

sam oin in sin ö ö ri Hans S a h l 

b e r g — T urun ra itio te id e n laajennusten 

"is ä ” — jo k a tarkastus- 

T o im itta ja 

R E IN O L IN K O S A A R I: 

Hölkkääjien syyskatselmus 

”Ruisrääkin kuntolenkillä 

0 S u u re n u rh eilu ju h lan tu ntu a 

o li ilm as sa — tu ota jo ku lun u tta 

sa n o n ta a k ä y ttä ä k s e n i — kun 

R u issalon v e h m aa n lu o n n o n 

ka n so itti lo k ak u ise n a s u n n u n ta i 

na 7. 10. m o n is a ta p ä in e n m a ra 

to o n a rie n ja ku n to ilija in jo u kk o . 

K utsu oli ku u ltu ja o tettu va s 

taa n in n o stu n ein m ie lin R u iss a 

lon täy s- ja p u o lim a ra to n e ille , 

jo ih in o s a llistu i e ri ik ä lu o k k a a ja 

tas o a ed u s ta via 

to ssu n k u lu ttajia 

k a ik k ia a n no in 700. M u kan a oli 

kilp a ilu lu o k a s s a m a a m m e kä rk i 

m ie h iä a in a m a as to ju o k su n e p ä 

v i r a l l i s t a m a ailm a n m e s ta ris ta 

” L ä ts ä " P e kk a P ä i v ä r i n 

n a s t a alkaen. Puolta lyhye m 

m ä llä ta ip a le e lla — n im enä 

h au s k a ja e rä ille osanottajU le 

e h k ä k irja im e llis e s ti sattuva 

” R u is rä ä k k i” — ta a s h ö lk k ä ä jiä 

p ik k u p o jis ta lä h es 80 -vu o tiaisiin 

u kk o ih in asti. 

KREIKAN histo ria llisella m aaperällä 

toissasyksynä suoritettu ” joka 

m iehen m araton", jonne Suomesta 

osa llistu i lentokoneellinen juoksum 

atkoillaan joskus meni topparoikan 

m ukana ratatöihinkin. 

M atkustajistakin on m uutam ia 

hahm oja jäänyt Saarisen m ieleen. 

J ohtaja K jisikil l ä oli tapana 

sunnuntai-aam uisin aje lla raitio 

vaunussa ym päri kaupunkia, k irja 

n sito ja A a l t o tuli juttu sille , 

Littoisten verkatehtaan jo h ta ja lla 

o li kom eat valkoiset viikset! 

Siitä, o liko k u lje tta jilla vapaapäivä 

jo ka kuudes tai kahdeksas 

päivä, eivät vanhat kum ppanukset 

päässeet yksim ielisyyteen. Työt oli 

aina tehtävä täsm ällisesti. 

— Liikennepäällikkö O rte ajoi 

kaikki lin ja t joka päivä ja valvoi, 

että a ikatauluja noudatettiin. 

Työvuorot olivat m onesti sellaisia, 

että "m a n tte li heilui naulakossa 

vielä edellisen vuoron jälje ltä , 

kun jo taas o li lähdettävä” . 

Nyt ovat m anttelit ehtineet rauhoittua 

naulakoissa, ne on viety 

vin ttiin , m useoon, ja ku lje tta jilla 

on aikaa kerrata tapahtum ia. — 

Kuis se s itt oli? — O lik se 

sim m otto! 

M uuten kulkevat m iesten m ietteet 

m ilte i sam aa rataa kuin maalaisserkun, 

jo n ka raivaam a pelto 

nyt nukkuu paketissa. 

Reino Linkosaari 

kärpäsen purem ia kansalaisia, antoi 

kipinän myös e räille tunnetuille 

turkulaisille urheilum iehille vastaavanlaisen 

tapauksen järjestäm iseen. 

K untolenkillä syntyi Erkki V e s o - 

s e n , Teuvo M e t s ä m ä e n ja 

Jaakko Ä ä r iI ä n m ielissä ensin 

ajatus itsekin osallistua seuraavaan 

Ateenan m aratoniin, m utta myöhem 

m in suunnitelm at saivat uuden 

käänteen. M itäpä jos pantaisiin itse 

pystyyn m araton ja suurhölkkä? 

A luksi kaavailtiin reittiä N ousiaisista 

Turkuun, m utta Turun U rh e ilu liiton 

puheenjohtaja Jaakko Ä ärilän 

m ielestä käytännön jä rje ste lyt vo i 

taisiin oarhaiten hoitaa hänen oman 

seuransa järjestelyorganisaation 

avulla. S iitä idea lähti kehittym ään 

kolm en "is ä n " ja pääsihteeriksi 

kutsutun kapteeni M artti P y y k ö n 

tarm okkaalla johdolla . M iltei täsm 

älleen vuosi sitten käynnistetty 

koneisto o likin sitten valm iina o tta 

maan vastaan juoksijam assat. Ja 

siinä ohessa sadat tu rkula iset suuntasivat 

kauniina syyssunnuntaina 

askeleensa kohti Saaronniem eä, 

jonne johtavaa ju o ksu re ittiä reunusti 

paikoin kunniakujaa m uistuttava 

sunnuntaikävelijäin joukko. 

O S A N O T T A J IE N 

IK Ä E R O 70 V U O T T A 

PEKKA P äivärinta oli ylivoim a i 

nen m aratonkilvassa, johon otti 

osaa noin 140 juoksijaa. H eidän 

joukossaan pari tyttöäkin. "R uisrä 

ä kin ” kohdalla sen sijaan ei o llu t 

lainkaan kysym ys ajasta, s illä k e llo 

jen tarkkailu sta huolim a tta osanotto 

o li pääasia. Ja o s a n o tta ja t e d u s tivat 

tosiaan a inutlaatuisen laajaa 

skaalaa, s illä vanhim m an ja nuorim 

m an ikäero o li p e rä ti 70 vuotta! 

Ikäpresidenttinä taivalsi omaa 

vauhtiaan 78-vuotias talousneuvos 

N iko S a l o n e n seurassaan kunto 

urheilun saralla m ainetta n iittäneet, 

niinikään jo 70 vuoden ikärajan sivuuttaneet 

Ilm ari A a r n i o ja A arne 

H a a h t e l a . T unnettu ja tu rk u 

laisia vilisi R uissalon a s fa lttite illä 

lisäksi runsaasti, mm. p o liisim e sta ri 

H elge K u k k a m ä k i , apula iskaup 

u n ginjohtaja Johannes K o i k k a 

l a i n e n , SVUL:n p u heenjohtaja 

Jukka U u n iIa ym. P uolim araton 

näille ta v a llis ille k u n to h ö lkkääjille , 

jo illa kaikilla parhaat juoksu vu o d e t 

ovat jo takana, on tosiaan hatunnoston 

arvoinen saavutus. Ja tu n 

nustus sisukkaasta yritykse stä tie 

tysti kaikille m uille kin nuorim m ista 

alle 10-vuotiaista TPS:n m im m eihin, 

jo tk a ilo itsiva t hävittyään ” Lätsälle ” 

vain runsaat 20 kilo m e triä ! 

"R U IS R Ä Ä K IN ” re ittiä pid e ttiin 

onnistuneena, jo skin kilp a ilu sarja n 

kohdalla liian raskaana. T yytyväisyyttä 

osoittaa m yös yleinen lupaus 

tu lla ensi vuonna m ukaan 

uudelleen. K okem ukset ovat sam alla 

opiksi jä rje s tä jille , jo tk a ensi 

syys— lokakuun vaihteessa vara u tu 

vat kaksinkertaiseen o s a n o tta ja 

m äärään. A inoa purnaus kuului 20 

m arkan suuruisesta, ” Suom en ka l 

leim m an hölkän” osanottom aksusta. 

M utta kunto juoksutem pau skin vaatii 

sekin hintansa vapaaehtoisesta työpanoksesta 

huolim atta. 

TURKU-SEURA, 

ÅBO-SAMFUNDET r.y 

T o im in n a n jo h ta ja - 

V e rk s a m h e ts le d a re 

Taina H errala 

Å rhusink. — Å rhusg. 3 F 

Puh. — Tel. 392 491 

S v e n s k s p rå k ig s e k re te ra re - 

R u o ts in k ie lin e n 

E rik Bergh 

sih te e ri 

M ustainveljestenkuja — 

S vartm unkegränd 2 A 

T el. — Puh. 13 030 

P o s tis iirto tili - P o s tg iro 

T U 32 300

Toim ittaja 

EINO LEHTINEN: 

Turun ja Leningradin ystävyystoim 

intaa kaksi vuosikym m entä 

• E nsim m äisenä m aam m e kaupungeista 

T urun kaupunki solm i 

ystävyyssopim uksen 

neuvostoliitto 

la ise n kaupungin kanssa. 

T urun ja Lenin g ra d in kaupunkien 

ystävyystoim innan a lo itta m i 

sesta tu li tänä vuonna kuluneeksi 

20 vuotta. L eningradin kaup 

ungin valtuuskunta v ie ra ili Turussa 

keväällä 1953 ja Turun 

kaupungin valtuuskunta suoritti 

v astavierailun sam an vuoden 

syksyllä. K uluneen kahden vuosikym 

m e nen aikana Turun ja 

L e n in g ra d in ystävyystoim inta on 

saavuttanut m ittavat puitteet 

kattaen la a ja t kansalaispiirit. 

K a u punkien vira llisen ystävyys- 

to im in n a n lisäksi nuoriso-, urheilu-, 

am m attiyhdistys-, o p iskelija 

-, k o u lu la is- ja SNS-järjes- 

tö illä on vilkasta ystävyystoim intaa 

ja kanssakäym istä, jonka 

p iiriin ovat kuuluneet myös 

näyttäm ö-, m u siikki- ja kuvaam 

a taiteet. 

Eino Lehtin en 

Turkuun 28. 2. 1953 saapuneen 

Leningradin valtuuskunnan jo h ta 

jana o li kaupunkineuvoston to i 

m eenpanevan kom itean sihteeri 

Ivan P u t s h k o v sekä jäseninä 

kaupungin pääarkkitehdin sijainen 

A leksei N a u m o v , kunnallisten 

teollisuusla ito ste n p ä ä llikkö Ivan 

S h u k o v, raitiovaununkulje ttaja 

Anna L i p o t s h k i n a ja autoliikennehallin 

n o n p ä ä llikkö Sergei 

AI e k s e v i ts . P aluum atkalle valtuuskunta 

lähti 5. 3. 1953. 

L eningradin valtuuskunnan vastaanotto 

tila isuute e n T urun rautatieasem 

alla o sallistu i satoja turkulaisia. 

Turun kaupunkia edustivat 

kaupunginvaltu uston puheenjohtaja, 

kunnallisneuvos A rvo T o i v o n e n , 

a p u la iskaupungin jo h ta ja t Öyvind 

Sta d i u s ja A h ti N ä y k k i sekä 

kaupunginsihte eri V iljo K a j a v a . 

NAHKAKANT.'NEN ADRESSI 

LAHJAKSI TURUN 

KAUPUNGILLE 

V ierailunsa aikana Leningradin 

kaupungin valtuuskunta tutustui 

Turun h is to ria llis iin nähtävyyksiin, 

kulttuuri-, sosiaali-, o p p i- ja teollis 

u 1s la ito ksiin sekä o sallistui työläisten 

kokoukseen, SNS:n Turun 

p iirijä rje stö n edustajakokoukseen 

ja K aupungin o rke ste rin konserttiin 

sekä seurasi K aupunginteatterissa 

K re ivitä r M arizan esitystä. Valtuuskunta 

o te ttiin ka ik k ia lla sydäm ellisesti 

vastaan. 

Eräässä T urun kaupungin jä rje s 

täm ässä tila isu u d e ssa valtuuskun 

nan jo h ta ja Putshkov ojensi Turun 

kaupungille L eningradin kaupungin 

lahjana kom ean nahkakantisen 

a dressin, jo ka oli Leningradin kaupungin 

hallin n o n kirja p a in o n amm 

attita ito ista työtä. Etukannessa 

on m eta llip a koitu ksella ja kaiverruksella 

valm istettu sym boli M oskovan 

ylio p isto n keskim m äisestä 

rakennuksesta. K aiverrus on tehty 

L eningradin taidekorkeakoulussa. 

Alareunaan upotetussa laatassa on 

kaiverrus "T u ru n kaupungille Leningradin 

työtätekeviltä". 

A dressin teksti on seuraava: 

"L e n in g ra d in kaupungin valtuuskunta 

ojentaa tämän adressin 

Turussa oleskelunsa m uistoksi. 

Neuvostokansa yhdessä kaikkien 

hyväntahdon ihm isten kanssa 

taistelee rauhan ja ystävyyden 

säilyttäm iseksi kansojen 

vä lillä asiallisen ja poliittisen 

kanssakäym isen lujittam iseksi 

m aittem m e välillä. 

Olem m e vakuuttuneita siitä, 

että käsitysten ja kokem usten 

v a h to kaupungin rakennustyössä 

ja taloudellisessa to im in 

nassa lu jitta a kansojem m e yhteisym 

m ärrystä ja että Leningradin 

valtuuskunnan oleskelu 

Turussa tulee edesauttam aan 

asiallisen ja p o li:ttisen kanssakäym 

isen lujitta m ista Suom en ja 

N euvostoliiton kansojen välillä, 

taistelua rauhan säilyttäm iseksi 

koko m aailm assa. 

Lujittu ko o n Suom en ja Neuvostoliiton 

kansojen ystävyysja 

yhteisym m ärrys! Eläköön 

rauha koko m aailm assa. 

Leningradin Kaupungin Valtuuskunta. 

M aaliskuu 1953.” 

TYÖ LÄISTEN LAHJAT TURUN 

TYÖ LÄISILLE 

Leningradilaisvieraat ojensivat 

tu rku la isille työlä isille yhteisenä 

lahjana Lom osovin-nim eä kantavan 

0 Lom osovin nimeä kantavan posliinitehtaan 

työläisten valm istam a 

arvokas m aljakko, jota säilytetään 

Turun kaupunginvaltuuston istuntosalissa. 

ENTINEN kaupunginrakennusm 

estari Kustaa Jäyhä tu li tunnetuksi 

nasevista repliikeistään, jo tka 

ehkä osaltaan vaikuttivat siihen, 

e“ a hän sai työm iehet pysymään 

järjestyksessä ja kom ennossa. 

Kerran eräs työm ies kuitenkin 

takerteli liian kauan sam assa puuhassa, 

jo llo in rakennusm estari 

tokaisi: 

"M ene jo tuon toisen kiven 

kim ppuun, tästä kivestä loppuvat 

määrärahat. 

(Teoksesta "K la a ri o sano fö riä 

ijä ” ). 

posliin ite h ta a n työläisten va lm ista 

man kom ean m aljakon, jossa on 

kuva 1700-luvulla rakennetusta len 

ingra d ila ise sta rakennuksesta. Uudelleen 

1800-lu vulla rake n n e ttu rakennus 

on m erikaupungin sym b o li 

ja venäläisen klassisen rakennustaiteen 

näyte. Lisäksi v ie ra a t anto 

ivat lahjana album in, jossa on 

kuvia L eningradin taiteen ja ku lttu 

u rin saavutuksista. 

TURUN VALTUUSKUNNAN 

VASTAVIERAILU 

T urun kaupungin valtuuskunta 

m atkusti vasta vie ra ilu lle 13. 10. 

1953 saapuen L eningradin S u o 

men asem alle seuraavana päivänä. 

T orviso itto ku n ta ka iu tte li säveliä, 

valtuuskunnan jä s e n ille o je n n e ttiin 

kukkia ja ase m a la itu rille kerääntyneet 

le n in g ra d ila iset tervehtivät 

suosionosoituksin turkula isia , jo ita 

olivat vastassa ystävyyskaupungin 

korkeim m an johdon edustajat. 

T urkulaiset v ie ra ilivat Lenin g ra 

dissa 9 päivää ja M oskovassa 3 

pä vää. V ierailuohjelm a oli m ie lenkiin 

to ista ja m onipuolista, M oskovassa 

mm. saatiin tutustua Krem lin 

arvokkaisiin ja harvin a isiin ko ko e l 

m iin. 

Leningradissa T urun valtuuskunta 

ojensi ystävyyskaupungille lahjana 

Kupittaan Savi O y:ssä valm iste tu n 

isohkon m aljakon ja aistikka a n 

adressin, jo k a oli ta ite ilija T auno 

T o r p o n käsialaa. 

T urun valtuuskunnan, jo k a palasi 

kotikaupunkiin 27. 10. 195?, jo h ta 

ja n a oli kaupunginvaltu uston puheenjohtaja, 

kunnallisneuvos Arvo 

T o i v o n e n sekä 'äseninä liik 

keenharjo itta ja H eikki H e i m o , 

kaupungin in sin ö ö ri P. E. K a r - 

s t e n , rehtori K. S. K o s k i n e n , 

to im itta ja Eino L e h t i n e n , apulaiskaupungin 

jo h ta ja A hti N ä y k k i 

ja asessori O lavi S a n t a l a h t i . 

K ro p o sn ik ka ri : 

PUKU JA 

PALTTOO 

M UISTAK te viäl kuin kam ala oli 

ku ei soran jä lkke saanu m istä 

vaattei? N iil pisteil tiätyst joskus 

sattus saama jo tta hepeni, mut 

mihi simm oset piisas ku kaikki 

vaatteet oli kulunu loppu. Ei me 

sotahom m is olles s iit oikiastas 

m ittän tiärettykkä, ku jo ka syksy 

vaa koitetti saara kesäpusero vaihretuks 

jonkullaiseks asetakiks, mikä 

te kis föli, ja kevääl se taas annettin 

pois pusero vasta. M ut ku lopuit 

tu ltti siviili ni kyl m eil pian paljast 

j ; , ettei se täälläkä ni h ä ä /ii ollu. 

Yks mun kaverini m eni naim issi 

siin koht ku sota oli loppunu, ja 

ku he sit onnistusiva vuakraam a 

vinttikam arin Käsityäläiskarult, ni 

se nuari trouva toi sinne piänen 

p iiro n kis ja sanos ehtool m iähellens: 

"M ää olen tyhjentäny tost piironkist 

yhre loora sun liinavaatteitas 

v c ., ‘>.” 

"M itä liin a vaatte i? ” 

"N o pairoi ia kalsonkei ja muita 

sim m o ssi.” 

"Jaa, m ut em m ää tiäräks tarvitte 

noin p a ljo tila a n iit varte." 

"N o in p a ljo ? Ei täsä oi ku yks 

piäni lo o ta ." 

"Juu juu, m ut ku mul ei oi ku 

yks silla p a ita ja kalsonkit ja ne 

o mul pääl." 

SE kaveri o li saanu ne ” lijnavaattes” 

a rm e ija lt ku s iv iiliin päästi, 

ja nii saati me m uutki. Arm eija 

osti m e ilt pääl olevat vaatteet ku 

sotta lähretti, ja ku sit lo p u it kotti 

päästi, ni m onet o lis saanu tulla 

iha Aatam i asus, jo lle i jo tta i verhoi 

olis annettu palkin n o ks m onivuatisest 

palveluksest. Mää m uistan sen 

tapaukse viäl vähä hyvi. Kanta- 

k o rtit jä te tti ens tyttökoulul ja sit 

käsketti m ennä Linnankaru m aneesil 

luavuttam a kivääri ja muut 

kam ppet. Siäl sattuski olem a yks 

lu ttu kaveri. Hän m erkkas luettelos 

kypärät ja reput ja m uut sotakalut 

ja otti sit fram il leim asim e, misä 

oli iso M -kirjain ym pyrän keskel, 

ja se ta rkotti et myyty. Sen kans 

se sit löi leim oi kaikkin niihin 

kam ppeihi m itä mul oli pääl, otti 

lo p u it sakset tis k ilt ja leikkas mun 

asetakist olkala p u t pois ja sanos: 

"N o nyt sunst tu li taas hyvä 

s iv iili." 

Mää vilkasi vähä n iit krispaantunei 

kankaasyrjii ja sanosi: 

"S iv iili kylläki, m ut kui hyvä!" 

Tätä hetkee oli siäl arm eijas 

vuasien kulues ke ritty funteeraam a 

\ä h ä m onta kertaa, ja ain oli lopp 

utulos ollu, et sit Vast riam u reppe 

ku saa nämä rytkyt heitlä menemä. 

M ut ku mää siin m aneesin portil 

seisosi ja kätteli pitkin Linnankattu 

suikka pääs ilm an kokartti ja entine 

asetakki yllä ilm a vyätä, ni s iit oli 

riam u k a u k i. M il täst ny m ahtais 

päästä kotti kaikke vähem m äl huam 

iol? R aitiovaunus oikken ta rttis 

mennä, m ut siin voi tre ffa ta vanhoi 

t jtta vi. Ku mää vähä a ikka olin 

näit funteerannu ni mää lährin 

painelem a V asaram äkken päi sivukarui 

pitki aika ham ppu. 

KYL se eläm ä siit senttä vähitelle 

rupes sujum a, vaik m onellaist puutet 

oliki. Mut kyl se vaatepula oli 

yks kaikist pahim ppi, ku mää olin 

ju u r siin iäs, et olis tarvinnu vähä 

flik o ik i katella. S iilo viim isel sotasyksyl 

mul kävi viäl nii huano tu u 

ri, et mää sain kesäpuseron vaihros 

sim m ose asetaki, m isä oli leveyt 

kyl vaik kahrel m iähel, m ut ei pitu 

u t tarppeks eres yhrelkä. Ketä 

varte sim m onenki o li m ahrettu tehrä? 

Em mää koko sotareisus nähny 

yhtää sim m ost m iästä, m in kä pääl 

se olis sopinu. M ää huam asi, et 

m uutam at kra ..ta rit o li tehny asetakeist 

o ikke näppärän näkössi 

siviilija kui, ja m ääki m enin vhren 

tuttavan kra a ta rin puheil: 

"L u u le k s et täst sais tehty 

jo n ku lla ise s iv iilija k u ? ” 

Se kätteli ja käänteli sitä roitti 

ja sanos: 

"K y l s iit tiä tyst jo n k u lla is e saa. 

m ut älä sit v a lita ." 

Eikä m un parantunu välittä, vaik 

se ja tk o sitä siin v iis to is t sentti 

va lla erila ise l kankaal. Ja ta lvi sen 

kans sit m ^pi, m ut kyl m ää ain 

koitin kysellä, jo s jo s ta olis saanu

® Turku-seuran syysjuhlassa oli tänä 

vuonna a rkkite h ti O lli Kestilän ja 

HuK Pentti Koivusen järjestäm ä 

tu n n istu skilp a ilu , jossa näytettiin 

d ia h e ittim e llä 25 tuttua ja osin hieman 

outoa kaupunkinäkym ää tai sen 

yksityiskohtaa. Kuvien perusteella 

kilp a ilija sai valita ta rjo tu ista vaihtoehdoista 

oikean. Juhlayleisö vastasi 

in n o kkaasti; kaikkiaan saatiin 

174 täytettyä lom aketta. Visaisim - 

m aksi osoitta u tu ivat T uom iokirkon 

eteläseinän aurin kokello ja Taidem 

useon ko riste e llin e n torni (kuvassa). 

Täysin oikein vastanneita oli kuite 

n kin peräti 16 henkilöä, nim ittäin 

A strid Alaranta, R. Arvela, W. 

Enqvist, Tessi H aikkola, K eijo Ha 

kanen, H. Kukkam äki, Karin Lindqvist, 

L. B. Lindqvist, Aira Niitemaa, 

A nna-M ari N um erIa, Eero Num 

erIa, A im o Tuom inen, Inga T uom 

inen, Laila V iherluoto, Pentti V i 

h e rlu o to ja Lars E rik Viitanen. 

V oittaneet p a lk ittiin juhlan päätteeksi. 

Turun 

hovioikeus 

350- 

vuotias 

9 Täsm älleen 10 vuotta sitten 

selosti silloinen Turun hovioikeuden 

presidentti F ilip Jaatinen 

"Suom en T u ru n " lukijo 

ille yksityiskohtaisesti johtamansa 

tuom ioistuim en historiaa. 

K irjoittaja kaatui työpöytänsä 

ääreen v. 1966 ja hänen 

jälkeensä ovet presidentteinä 

o lle e t Lars H enrik Lilius vv. 

1966— 71 ja K eijo Kalevi Heik 

o la vuodesta 1972 alkaen. Selostam 

m e lyhyesti 350-v.juhlien 

vaiheet. 

Suomen ensim m äinen ylioikeus, 

T urun hovioikeus vietti 31. 10. 

1973 arvokkain m enoin 350-vuotispäiväänsä. 

Useat ju lkiset laitokset 

m uistivat juhlivaa hovioikeutta. 

Presidentti Urho K e k k o n e n oli 

läsnä päivän juhlatilaisuuksissa. 

Päivä aloitettiin seppeleenlaskulla 

pres. Jöns K u r c k i n haudalla 

ja jum alanpalvelulla Tuom iokossa, 

jossa saarnasi arkkipiispa 

M artti S i m o j o k i . Päiväjuhlassa 

Vanhan akatem iatalon juhlasalissa 

piti juhlaesitelm än prof. Yrjö 

B l o m s t e d t . Hän loi katsauksen 

Turun hovioikeuden syntyyn ja valotti 

sen perustam isen taustaa. 

Hovioikeuden presidentti Keijo 

H e ik o I a puuttui tervehdyssanoissaan 

oikeusvarm uuden tehostam 

iseen. Täm ä edellyttä ä hänen 

m ielestään hovioikeusm enettelyn 

k ehittäm istä k irja llis e s ta käsittelytavasta 

su u llise ksi silloin, kun 

saattaa syntyä epävarm uutta todistusaineiston 

riittävyydestä tai 

todiste id e n o ikeasta arvioim isesta. 

Näitä tapauksia on noin 10— 20 

prosenttia hovioikeuden käsittelem 

istä jutuista. 

Valtiovallan tervehdyksen hovioikeudelle 

toi oike u sm in iste ri Matti 

L o u e k o s k i ja oikeuslaitoksen 

tervehdyksen korkeim m an oikeuden 

p re sid e n tti A n tti H a n n i 

k a i n e n . O ikeusm in iste riö n tervehdyksen 

to i kanslia p ä ä llikkö Kai 

K o r t e . 

Svean hovioikeuden ja Ruotsin 

oikeuslaitoksen tervehdyksen esitti 

hovioikeudenpre sid e n tti Sten 

R u d h o I m . K aup.johtaja Väinö 

J. L e i n o , kaup.valtuuston puheenjohtaja 

H eikki M u n t e r ja 

kaup.sihteeri Paavo M ä k i n e n 

luovuttivat hovioikeudenpre sidentti 

K eijo H e ikola lle T urun kaupungin 

vaakunan. 

A katem iatalon laakeripuin ja 

punaisin ruusuin koristellussa juhlasalissa 

nähtiin 200 kutsuvieraan 

joukossa mm. eduskunnan puhem 

ies V. J. S u k s e l a i n e n , o i 

keuskansleri R isto L e s k i n e n 

ja eduskunnan oikeusasiam ies 

K aarlo Ståh I b e r g sekä valtionh 

allinnon eri alojen johtavia virkam 

iehiä ja korkeakoulu je n edustajia. 

O ike u sm in iste riö o li lyöttänyt 

hovioikeuden 350-vuotisjuhlam italin. 

H ovioikeuden juhlaistunnossa 

aam upäivällä ja e ttiin noin 60 mita 

lia hovioikeuden jäsenille, esittelijö 

ille ja virka kunnalle. 

O ikeusm inisteri Louekoski ojensi 

ju h la m ita lin pre sid e n tti Kekkoselle. 

H ovioike u d e n p re sid e n tti Heikola 

luovutti hänelle erikoissidoksen 

prof. B lom stedtin juhlapäiväksi 

valm istuneesta kirjasta, jo ka käsittelee 

hovioikeuden historiaa. 

Päivä päättyi ju h la illa llis iin Linnassa. 

£ Turun hovioikeus toim ii ent. 

A katem iatalossa, jonka peruskivi 

laskettiin 24. 7. 1802 ja talo valm 

istui 1815. H ovioikeuden ensim 

mäinen sijaintipaikka oli Turun lin 

nassa, jossa pidettiin hovioikeuden 

clkajaisistunto 31. 10. 1623. Sisäänkäynti 

hovioikeuteen on Häm eenkadun 

puolelta. S isäänkäyntiovsn 

yläpuolella on luettavissa: TURUN 

HOVIOIKEUS — ÅBO HOVRÄTT. 

parem m a. Joku tuttava sit kerra 

sanos: 

"T u s k i n iit m ualt m istää saa, 

m ut ko ita m ustast pörssist." 

Sen oso te t ei se tuttava kuitenka 

tiä n n y sen parem m in ku määkä. 

m ut m einatti yhres, et jo s koittais 

ilm o tu st sanom alehres. Mää kaivon 

ens mun p a n kkikirja n i fram il ja 

kattosi kuin pal viäl o li kotiuttam israhoi 

ta lle l. Ku näytti s ilt et niil 

viäl vois yrittä, ni m ää m enin yks 

päivä sanom alehren ko n tto ri ja 

sanosi sil flik a l ku istus tiskin 

ta ka : 

"M u n ta rttis panna huam isse 

lehte sim m o ne ilm otus, et haluta 

o staa puku ja p a ltto o ." 

"Jaahah, pannaak tähä joku 

p u h e lin n u m e ro taik n im im e rkki? " 

"E i m ul m ittä te le fo o n ii oi, kyl 

sihe jo k u n im im e rkki ta rttis keksi.” 

Se flik k a vilkasi m unt vähä ja 

ehro tti: 

"Pannaak et 'lum ppuäijän kuarm 

ast puronnu'?” 

Ja simm one sihe sit tällätti. 

EM mää oikiastas uskonu, et 

sihe m ittä vastauksi tulis, ku näytti 

s ilt et vaatteet oli kerta kaikkia 

m ailm ast loppunu. Mut ku mää sit 

parin päivän pääst menin sinne 

sanom alehren konttori kattom a, ni 

se flikka lykkäski mul aika nipun 

kirje ku a ri koura. Mää aukaci ne 

vast koto ja huamasi, et m yyjii oli 

keskikaupunkil niinku lairoillaki. 

Mul tuli kiiru hakke vanha 

ruuvannepyäräni fram il, ja yks 

ehto m ult kulus siin ku mää paikkasin 

sen lahonnei kum m ei ja kiärsin 

naruu niihin paikkoihi, m ist 

sisäkum m i paisto näkyvil. Ja seuraaval 

ehtool n ä ä sit rupesin tekemä 

n iit vaatekaupoi. M ää alotin 

K orppolaism äest, ku mul o juaksup 

o ika-a jo ilt jääny jo tta kauna tota 

keskikaupunki kohta. Ei s iä lt juur 

m ittä triksu u ka tahtonu saara, vaik 

kum m ossi palveluksi o lis tehny, 

m uk ku m eni Pakal vaik kummosse 

torppa ni ain s iä lt jo tta sai kouraas, 

jo lle i m uuta ni piparkaku. Korppolaism 

äes oli yhres to rp a s paltto 

myytävänä. Ku m ää ove aukasi ni 

mää jo u tu si yhtee hellakakluunihuaneese, 

m isä oli paljo väkke. Ne 

kätteli m unt vähä pitkä ku mää 

sanosi, et mää tu lin sitä palttoo 

osta.na, ja pian m ul selviski mitä 

varte ne näytti niin klookeilt. Siit 

h uushollist oli vissi isopappa kuallu, 

ja s ilt o li jääny friiaam ise aikane 

palttoo perinnöks. S am ettikaulus 

oli iha viheriäine, eikä taskunkansist 

ollu ku lo im e t jä lil. Kyl mää 

sen niskaaniki verin, mut heti mää 

a jatteli, et m il mää tästäki huushollist 

ny eroon pääse. Lopuit mää 

sanosi, ettei täm ä taira mul oikken 

pasata. Siin pöyrän pääs istus yks 

äijä syämäs. Se vilkasi m unt perunankuarikasan 

takka ja sanos: 

"K yl mää ole iha sam aa m iältä." 

Ja sovinnos me erotti. 

SEURAAVA paikka oli Y liopistonkaru 

loppupääs, paraatiovest oikke 

m entti sisäl. Yks vanhem pi herrasm 

iäs tu li avaama, kattos m unt ens 

et uskaltaak tom m ost päästä sisäl, 

mut m uuttus hööveliks ku kuuli 

mun asiani. Heil oli myytävänä 

hiano ulkom a ilt tuatu garderuubi, 

niinku se äijä sisäl m ennes teki 

reklaam i. Mul rupes käym ä paha 

aaninki. Eikä se suatta ollukka. 

Yks liivi ja pikku ja kku oli jä lil, ja 

ne o li sim m oset ku mää olin näh.iy 

tivolin pellel. Liivi oli kirjava ja 

m erkilline, jakku halki siält ja täält 

ja nappa saakka auki ja kaks num 

ero liia iso. M unt rupes sev verra 

harm ittam a, ettem mää saanu 

oltuu sanom at: 

"T iä rä k te m itä m eijä isä sanoo 

jo s mää ilm estyn kotti täm m öset 

kam ppeet yllä ? ” 

Se äijä rupes kans vähä nokkavaks: 

"E t oleks menos presitentin kutsuil 

ku olet noi hiano?” 

"E i ku se sanoo, et m ist noin 

lärvei kam ppei olet o llenka löytänykkä." 

SEURAAVA paikka oli Vähä- 

H äm eenkarul. Siäl piti olla koko 

puku myytävänä. Yks naisihm ine 

tu li avaama, ja kävi ilm i, et hän 

oli leskirouva ja myi m iäsvainajans 

vaattei pois. Kam arin konttuurist 

se puku kaivetti nähtäväks, ja ens 

näyttiki aika m ukavalt. M ut ku se 

m uija avas n iit ta kin knapei, ni 

siält rupeski vilkku m a m iljo n ä ä rihousut. 

Mää iha hätääntysi: 

"M ä ä olen kyl aja te llu sim m ost 

tavallist pyhäpukku." 

"M u t täm ä onki o ikke juhlapuku, 

täm än kans te voitte m ennä vaik 

herraseuras lounaal." 

Se teki m unst pilkka. Kyl se 

m un päält näki, et mää pruukaan 

käyrä päivä llistu n n il tyäm aaruakalas, 

ja lounas herraseuras meni 

valla yli mun h o risonttin i. M ää 

paseerasin kum m inki se jakku 

ylläni siin kam aris e restakasi ja 

kysysi: 

"E ik te ijä m iä heltänne jääny 

m ittä m uita vaatte i? " 

"J ä i s ilt p a ljo n ki, m ut ne o jo 

a ikka sit m yyty."

Fredrik Rauha 

Turun lyseo 

70-vu otias 

• T urun lyseo — Ressu — 

v ie tti 70-vuotispäiväänsä 2. 11. 

1973. Tänä vuonna tu li kuluneeksi 

seitsem än vuosikym 

m entä siitä, kun koulu erosi 

om aksi yksikökseen Turun 

kla ssillisesta lyseosta. Peruskoulu 

n toteutuessa T urun lyseon 

va ih e rika s historia päättyy, 

koska sen koulum uoto 

m uuttuu. 

T urun lyseossa on nykyisin 664 

o p p ila sta . 1950-luvulla oppilaita 

o li yli 900. Lyseon rehtorina on 

n ykyisin fil.m a iste ri Eino K a r i - 

v a a r a . O p e tta jia on tu n tio p e tta 

ja t m u kaanlukien 35. 

M ää keksisi m iälestäni aika hyvä 

lä h tö re p liik i: 

"M u l o viäl noit vastauksi aika 

n ippu. M un täytyy ens senttä katto 

kaik lä p itte .” 

"K a tto k a kaik vaa, m ut tulkka 

s it t„a s m untki katto m a ", sanos se 

m uija ku se fö ljä s m unt ulos ovest. 

M ut käym ät m un o jääny. 

LÄ N TIS E L karul o li kans yhren 

kivita lo n ylä ke rra s vaattei m yytävänä, 

ja sinne m ää sit paineli. Kyl 

m ul vähä silm ä t levis ku mää 

astusi ovest sisäl sihe lukaali. Keskel 

la ttia a yks ä ijä parhaallas 

pruuvvas y lle n s nahkajakkuu, ja 

yhres n urkas to in e veti jalkkaans 

u usii ja tsisaappai. Nyt se musta 

pörssi lo p u lta k i löytys! 

"P itik te il o lla se tu rk k i", kysys 

se ä ijä ku avas ove. 

Koulun opettajina ovat to im i 

neet mm. Fredrik R a u h a , Iivari 

V a n a j a , Väinö P e r ä l ä , K. S. 

L a u r i l a , K. R. C e d e r , H eikki 

I m p i v a a r a , Eino M i e t t i 

n e n , Elias M u u k k a ja W. O. 

R e n k o n e n . Senioriyhdistyksen 

puheenjohtajina ovat toim ineet 

Aarne P a a t e r o , Klaus O i n o 

n e n , Kari E Io , Seppo P u h a k 

k a ja nykyisin Ilm ari N i e m i 

n e n . 

"R essun päivänä" norm aalin 

kouluohjelm an lom assa esiintyivät: 

rovasti Untam o A i t i o piti aam u 

hartauden, opetustoim en ohjaaja 

Pentti L a h t i kertoi Ressun tu le 

vasta kohtalosta, taite ilija Osmo 

L a i n e selosti Turun kuvaam a 

taidetta ja lentoperäm ies Pekka 

K o k k o puhui lentäm isestä. Kouluneuvos 

Aarne H o n k a ja eduskunnan 

puhem ies V. J. S u k s e 

l a i n e n m uistelivat kouluaikojaan. 

V eljesiltaa vietettiin H am burger 

Börsissä, jossa myös eräät luokat 

pitivät luokkakokouksiaan. 

Iivari Vanaja 

"Ei, puvun ja palttoon mää 

ta rttisi." 

"P alttoi ei ny oi yhtä, mut juur 

ton kokone uus puku e.” 

Se oli tum m asinist kankast ja 

pysys tärkin taik kliiste rin varas 

jonkullaises ryhris, mut se oli uus 

kum m inki ja sopis päällekki jollan 

taval. Ku hintaka ei ollu niin mahroto 

ku mää luuli, ni siin ei kauan 

nokka tuhissu ku mää olin uuren 

puvun om istaja. Ku viäl olis ollu 

palttoo ni kyl olis kelvannu. 

ORIKEROLT oli tullu yks vastaus 

palttoost, ja ku sitä ei lähem pääkä 

löytyny, ni mää päätin m ennä sinnekki 

kattom a. Ku yks aam upäivä 

sattus olem a vapaa, ni mää tanosin 

taas Iissä narui pyäränkum m in ympäril 

ja lährin aikam oises räntäsattees 

painelem a O rikerol. Em 

mää s iit reisust paljonka orottanu, 

Toimitussihteerin 

pöydältä 

EDUSKUNNAN toin e n lakivaliokunta 

vie ra ili 17.— 18. 10. 1973 Tu 

rcssa tutu stu e n yhtäältä Turun 

m aistraatin ja raastuvanoikeuden 

toim intaan sekä perehtyen tällä 

hetkellä avoinna oleviin Turun kunn 

a llis p o liittis iin kysym yksiin. Kuten 

tunnettua on p a rhaillaan valm isteli 

la esitys, jo k a tu lis i poistamaan 

vanhojen kaupunkien erityisrasit 

teitä ja tä llö in ovat m aistraatit varsin 

keskeisellä sija lla . Ennen lo p u l 

lisen esityksen tekoa eduskunnan 

toinen la kivalio kunta haluaa perehtyä 

nyt vallitsevaan tilanteeseen 

sekä e nnakoida m ahdollisesti ta 

pahtuvia m uutoksia. 

Sam alla toinen lakivaliokunta 

perehtyi T urun kaupungin tämän 

hetken suuriin avoim iin kysym yksiin, 

jo ita ovat Oy W ärtsilä Ab:n 

T urun telakan suurtelakkahanke 

R aisionlahden itäranna'!a, Turun 

Y liopiston laajentam issuunnitelm at, 

m erenkulkualan korkeakoulun perustam 

ishankkeet, T urun ylio p is to l 

lisen keskussairaalan ns. A-sairaalan 

la a jentam issuunnitelm at ja II 

rakennusvaihe sekä toim enpiteet 

liikennetu rvallisuuden parantam i 

seksi rautateiden tasoristeyksissä 

ja kasteluveden käytön h uom ioonottam 

inen vesilainsäädännössä. 

★ 

mut m einasin, et sit ei ainaka oi 

katum ist. Kyl mää siält pian oikian 

torpan löysinki, ja em äntä haki 

v in tist m iäsvainajans paltto, joka oli 

hyvä ja istus m ul ku valettu. 

"K u m m o st hintaa te täst pirätte?" 

"N e ljä tu h a t m arkkaa mun siit 

ta rttis s a a ra ", sanos m uija. 

Ei se mun m iä lestäni m ikkä paha 

hinta o llu ollenka, m ut kauppaa 

tehres täytyy ain y rittä ä tiukata 

Mää vilkasi sihen p a n kkikirja a n i ja 

sanosi: 

"K yl m aar te sen annatte senttä 

k o lm e ltu h a n n e lviire lsara l? " 

"E m mää tiärä. Toi naapurin 

trenki s iit jo o lis m aksanu neljätuhatviissataa, 

m utten m ää antanu, 

ku sil ei o llu heti koko summaa.' 

"K yl m ar m eijän täytyy sil hinnai 

sit vaan kauppa tehrä. M ut nyt 

kävi kuulkaa sim m o ttos, et n iä en 

SILJA Line on tehnyt T ukholman 

m aakäräjien edustajien kanssa 

sopim uksen auto la u tta liikenteen 

avaam isesta Suom en ja Kapellskärin 

välillä. Liikenne a lo ite 

taan kesäkuussa 1976, m ikäli E 

3-tie K apellskäriin avataan liikenteelle 

keväällä 1976. Kapellskäriin, 

jonne tähän saakka on liikennöinyt 

vain V ikin g lin ja , rakennetaan 

S ilja lle m atkustaja-term inaali 

ja kaksi uutta lauttalaituria. T erm i 

naalin ja la uttapaikkojen suunnittelusta 

huolehtivat yhteistyössä 

m aakäräjät ja S ilja Line. A lkuvaiheessa 

S ilja tulee liikennöim ään 

K apellskäriin kahdella autolautalla. 

S ilja Line on liikennöin yt Turusta 

Tukholm an V ärtaniin vuodesta 

1966 lähtien, Turku— Ahvenanm 

aa— N o rrtä lje -re ittiä vuodesta 

1957, H elsinki— T ukholm a-reittiä 

vuodesta 1928 ja T urku— Tukholm 

a/S keppsbron-reittiä vuodesta 

1898 lähtien. Kolm e uutta suurlauttaa 

asetetaan liikenteeseen 

vuonna 1975. 

★ 

VARSI NAIS-SUOMEN M aatalouskeskus 

jä rje stä ä Turun A rtukaisten 

näyttelykentällä 19.— 23. 7. 

1974 Farm a-näyttelyn, johon tulee 

e rikoisosasto "M aaseutu rakenta 

a " sekä laajat kotieläinosastot. 

T arkoituksena on myös jatkaa 

aikaisem m issa Farm a-näyttelyissä 

suosion saanutta ratsuhevosten 

huutokauppaa. Näyttely tulee ole 

maan Suom en ainoa kansainvälinen 

m aatalouden näyttely ensi 

kesänä. 

★ 

TURUN ylio p isto n harjo itte lu 

koulun ala-aste tehdään Turun 

kaupungin Num m en kansakoulusta, 

eikä M artin kansakoulusta, 

kuten aiem m in oli päätetty. Valtioneuvosto 

katsoo Nummen koulun 

tarkoituksenm ukaisem m aksi. 

★ 

saanu viäl aam ul pankist rahaa. 

Kuin me nyt tehtä is? ” 

M ul ei o llu härjänkä haluu polkee 

räntäsattees Turkuu rahaa hakem 

aa ja taas takas, m ut m uijaka 

ei h ellittäny: 

"Jaa, eik teilläkä oi rahaa? Em 

m ää sit kans tiärä. Kyl m aar mää 

sen sit annan toi Kallel vaa." 

"E k te vois pittä sitä mul huame 

ehtose saakka, ettei mun ta rttis 

tosa kam alas ilm as polkke erestakasi, 

ku pyäräki voi hajo ta ? ” 

” Kyl mää olen sitä jo tual vintis 

pitäny, ja Kalle lupas päiväl 

poiketa." 

Mul tu li vähä kam ala kiiru. Mää 

painelin puuvanteisel T urkku nii et 

floska lenteli, otin loput rahat ulos 

pankist ja sit taas O rike rol takasi. 

M uija sai rahans ja mul oli lopultaki 

palttoo. 

TURUN kaupungin nuoriso-, 

urheilu- ja raittiustoim istot ovat 

siirtyneet uusiin tilo ih in Puutarhakadun 

ja K äsityöläiskadun kulm aukseen 

valm istuneeseen kiinteistöön, 

josta kaupunki osti toim istotilat. 

N uorisotoim isto siirtyi apteekkimuseon 

talosta Läntiseltä Rantakadulla, 

urheilutoim isto urheilupuistosta 

ja raittiustoim isto T ornikadun 

ocakphuone^tnsta. T oim istoilla on 

yhteisinä tilo in a audiovisuaalisten 

välineiden varasto, m onistuskoneet, 

ko k o u s o jli, opastus ja neuvonta. 

Samaan taloon ovat m uuttaneet 

myös kansakoulujen kanslia ja 

kasvatusneuvola. 

Nuorisotoim iston päällikkönä to i 

m ii nuorisotyönohjaaja Kalevi P e r 

h o, urheilutoim iston päällikkönä 

urheilutoim enjohtaja Lasse P o s - 

ti n e n ja raittiustoim iston päällikkönä 

raittiussihteeri Leo A u t i o . 

TURUN kaupungin raittiuslautakunta 

ja Turun A -klin ikka jä rje s tivät 

9. 10. 1973 tiedotusja neuvottelutilaisuuden 

suurim pien tu rkulaisten 

teollisuus- ja liikelaitosten 

henkilökunta- ja sosiaalipäällikö ille, 

terveydenhoitohenkilöstölle ja päälu 

ttam usm iehille. Tilaisuuden, jo 

hon osallistui lähes sata osanottajaa, 

teem ana oli "A lk o h o li ja työeläm 

ä". Avauksen suoritti raittiuslautakunnan 

puheenjohtaja Raila 

H a a r a n e n . A lustuksia pitivät 

tutkija Toivo P ö ys ä , A -klinikan 

johtaja Paavo P i t k ä n e n ja raittiussihteeri 

Leo A u t i o . A lustus'on 

pohjalla käydyssä vilkkaassa keskustelussa 

p ainotettiin mm. yhdysm 

iesverkoston aikaansaam ista ja 

katsottiin tarpeelliseksi asiapitoisen 

inform aation järjestäm inen työpaikoille. 

★ 

SIM M OST se oli sihe aikka. S iilo 

oli viäl sim m onenki tapa, et kirkko 

m entiin pyhävaatteis ja tyähän 

tyävaatteis. Ja m iähet kulki miästen 

vaatteis ja naiset naisten vaatteis. 

Kyl o asiat paljo m uuttunu. Täsä 

kerra ku siivottiin kaapei tu li josta 

fram il sim m one valokuva, m isä mul 

o se erilaisel kankaal ja tkettu takki 

pääl. M ukulat kattos sitä vähä 

pitkä. 

"S ää olet tosa kuvas ihan niinku 

Chen sissi. Ei me olla tiärettykkä, 

et nuaret jo siilo n käytti noi ihanii 

vaattei.” 

M ää funteerasin kappale aikka 

ennenku mää vastasi: 

"Em määkä o lt tiänny." 

KAN SANTAN SSI- ja lauluryhm ä 

T urun K iik u rit vie ra ili R om aniassa 

loka— m arraskuun vaihteessa. Kaksiviikko 

ise lla konserttim a tkalla yhtyeellä 

o li 10 konserttia ja niissä 

yhteensä noin 6 000 kuulijaa. 

Turun ystävyyskaupungissa C onstanzassa 

annettiin kaksi ko n serttia. 

Kaupungin vastaanotolla Turun 

kaupungin tervehdyksen esitti yhtyeen 

Duhenjohtaja Y rjö P a a j a 

n e n . Isäntien tervehdyksen esitti 

kaup.johtaja Petre Ni c k o I a e . 

Suom en suurlä h e ttilä s S u o m e l a 

jä rje sti k iik u rila is ille vastaanoton 

Bukarestissa. K iikurie n kansantanssit 

on ohja n n u t rouva Paula 

P a a j a n e n sekä laulu- ja m u 

siikkie sitykset m usiikin o p e tta ja O t 

to Nik o I i e . M atkaan o sallistu i 

37 henkilöä, jo is ta kiik u re ita 33. 

A vustavana s o listin a oli H eli K e i 

n o n e n . K iiku rie n m atka o li kahdeskym 

m enes ulkom ainen konserttim 

atka. V iim eksi yhtye vieraili 

Hollannissa. 

KANSAN S ivistystyön liitto jä r 

je sti Turussa 28. 10.— 4. 11. 1973 

työväen kulttuuritapahtum an , jo n ka 

ohjelm assa o li useita juhlia , työpaikkakonsertteja, 

sem inaareja, 

lastentapahtum ia ja ta id e n ä ytte 

lyltä. V iikon aikana järje ste ttyyn 

kahteen kym m eneen neljään tila is u u 

teen ja yhdeksään näyttelyyn osallistui 

noin 8 000 henkilöä. 

A vajaistilaisuudessa työväeno 

p isto lla puhuivat ju h la to im ikunnan 

puheenjohtaja V eikko T u o h i m a a 

ja KSL:n vara p u h e e n jo h ta ja Erkki 

R a u t e e . T urun kaupungin te r 

vehdyksen esitti apul.ka u p .jo h ta ja 

Lauri O r e l l . Juhlassa oli saapuv 

illa neuvo sto liitto la ise n Z nanijeseuran 

valtuuskunta, jo n k a puhem 

iehistön jäsen, prof. V ital S t e - 

p a n o v esitti seuran te rve h d yksen. 

Hänen lisäkseen valtu u skuntaan 

kuuluivat dose n tti K lara Bo I- 

d y r o v a , prof. A rtu r S h a k i r o v 

ja prof. V ik to r P a n k o v . 

Työväenopistossa avatun ta id e 

näyttelyn esittelyn s u o ritti ta ite ilija 

Sven G r ö n v a l l . S em inaareissa 

esitelm öivät mm. m oskovalainen 

ki.ja llisuuden tu n tija , prof. V ikto r 

P a n k o v, unka rila in e n ta id e p ro 

fessori Gyala B e n c z e , kuvataite 

ilija Esa A l i n , fil.kand. A nja 

R ä s ä n e n ja säveltäjä T apio 

L i p p o n e n . 

Pääjuhlassa K onserttita lo ssa 4. 

11. 1973 puhui KSL:n pääsihteeri 

Isma M ä k e l ä . U lkom aalaisten 

vieraiden tervehdyksen esitti tri 

Jan A z u d T shekkoslovakiasta. 

T ilausnäytännössä 2. 11. 1973 K aup 

u nginteatteri esitti B e rto lt B rechtin 

näytelm än G alilein eläm ä. 

K ulttuuritapahtum a n aikana jä r 

jestetyissä tilaisuuksissa esiintyi 

o hjelm aryhm iä T urusta, T am pereelta, 

H elsingistä, O ulusta, K okkolasta 

ja P orista sekä lukuisia 

eri alojen ta ite ilijo ita .

TU R U SSA v. 1972 henkilö kohta 

isista tu lo is ta to im itetussa 

verotuksessa kertyi yhteensä 

1 393 868 176 äyriä, jo sta Paatti j - 

ten liito salu e e n osuus on 9 808 102 

äyriä. E delliseen vuoteen ve rra t 

tuna kokonaisäyrim äärä lisääntyi 

18,26 pro sentilla . K iinteistöjen 

os lus on vajaa 45 m ilj. äyriä ja 

liik e la ito s te n yli 205 m ilj. äyriä. 

H enkilö kohta iste n tu lo je n osuus 

ko konaisäyrim äärästä on 81,97 % , 

k iin te is tö tu lo je n 3,22 %>, liiketu lo je n 

14,72 % ja veronkoro tu ste n 0,09 % . 

T urussa jo u tu u 39 428 henkilöä 

m aksam aan lisäveroa ja P aattisten 

liito s a lu e e lla 399 henkilöä. Kannossa 

on m aksettava yhteensä 

48 496 052,07 mk. V eronpalautuslip 

p u ja on lähetetty 56 538 henk 

ilö lle , jo is ta P aattisten liito s- 

a lu e e lle 683 h e nkilölfe. P alauteltava 

m äärä on yhteensä 

23 449 295,75 mk. 

★ 

NUORKAUPPAKAM AREIDEN 

Ranskassa pidetyssä m aailm ankongressissa 

T urun N uorkauppakam 

ari sai p alkinnon m aailm an 

parhaasta ta lo u sp ro je ktista — 

viim e vuoden ra d io - ja tv-näyttelystään. 

T urun p a lk in to k irja n olivat 

s u u n n ite lle e t B enito C a s a g r a n - 

d e ja M arkus von W e i s s e n - 

b e r g . Lisäksi p a lk ttiin Suom en 

n u o rkauppakam are id en keskusliitto 

ja Jyväskylän n uorkauppakam 

ari. K eskusliitto sai e rik o is 

p a lkin n o n Islannin lip p u -p ro je k tis 

taan ja jyväskyläläiset W aynep 

a lkin n o n Suom en ja N euvostoliito 

n kaupan sem inaarista. 

JC I :N m atkustavaksi varapuh 

e e n jo h ta ja ksi valittu e n g la n tila i 

nen M ichael A s h t o n to im ii ensi 

kesänä T urussa jä rjestettävän Eurooppa-konfe 

re n ssin p uheenjohtajana. 

★ 

VALTIO N näyttäm ötaidetoim ikunta 

on vuodeksi 1974 m yöntänyt 

p uolen vuoden apurahan mm. seura 

a ville n ä y tte lijö ille : B jarne C o m - 

m o n d t , Eeva K a n t a n e n , Olavi 

L e v u l a ja Liisa P a a t s o . A p u 

rahaa haki 190 näyttäm ö ta ite ilija a 

ja sen sai 52 ta ite ilija a . K olm ivuotisen 

apurahan sai vksi, yksivuotisen 

apurahan kolm e ja puolen 

vuoden apurahan 48 näyttäm ö- 

ta ite ilija a . 

★ 

PROF. V äinö H o v i n m uotokuva 

p a lja s te ttiin 20. 10. 1973 Turun 

ylio p is to lla . Paljastuspuheen p iti 

prof. Jorm a P ö y h ö n e n ja m uotokuvan 

vastaanotti ylio p isto n rehto 

ri, prof. K aarlo H a r t i a I a . 

M uotokuvan on m aalannut ta ite i 

lija L iisa T a n n e r . 

★ 

Nummenmäen 

Työväen 

Näyttämö 

50-vuotias 

© N u m m e n m ä e n T yö v ä e n N äy t 

täm ö n K an n atu sy h d isty ks en p e 

ru sta va k o k o u s p id ettiin 3. 10. 

1923. Y h d is ty ks en jo h to k u n n an 

en s im m ä is e k s i p u h e e n jo h ta ja k s i 

v a littiin Juho H u r m e r i n t a , 

jo k a to im i yös n äyttäm ö n 

m 

e n s im m ä is e n ä o h ja a ja n a . P e ru s 

ta ja jä s e n is tä on elo ss a a in o a s 

taa n N e s to r El o . Y h d istys p e 

ru ste ttiin y llä p itä m ä ä n N u m m e n 

m ä e n T yö v äe n N ä y ttä m ö n to i 

m in taa . K u lu n ee n p u o len vu o s i 

sa d an a ik a n a n ä y ttä m ö llä on 

o llu t sa to ja en s i-llto ja . E n s im 

m ä in en e n s i-ilta o li p eru s ta m is - 

k u u k a u te n a ja tä llö in p a rra s 

va lo ih in tu o tiin T eu v o P a k k a la n 

" T u k k ijo e lla " . 

50-vuotisjuhlanäytännössä 6. 10. 

1973 esitettiin H ella Vuolijoen 

"J u s tiin a ” . Eino S a l m e l a i s e n 

sovittam an näytelm än ohjauksesta 

vaätasi Harri V i r t a n e n , joka on 

to im in u t näyttäm ön ohjaajana 

15 vuotta. Hänen ohjaajakautenaan 

näyttäm ö on esittänyt useita V uolijoen 

näytelm iä. "J u s tiin a n " lavastus 

o li Kalevi N e r g i n . Juhlanäytännön 

yhteyteen oli järje ste tty näyttäm 

ön h isto riikin ja vanhojen näytelm 

ien valokuvien näyttely. 

Toim intansa aikana näyttäm öllä 

on o llu t neljätoista ohjaajaa. Näyttäm 

ön palkeilla on usea nim ekäs 

häyttelijä saanut a lk e is k o u lu ik s e n 

sa ja ponnahtanut pinnalle. Kannatusyhdistyksen 

johtokunnan puheenjohtajuutta 

hoitaa nykyisin 

Eelis T e p p a Ia . 

TURUN yliopiston hallituksen 

päätöksellä 8. 6. 1943 perustetun 

lääketieteellisen tiedekunnan to i 

m inta alkoi 1. 9. 1943. Tiedekunnan 

ensim m äiset professorit olivat Toivo 

O l i n , Osmo J ä r v i , H ilja T e - 

r ä s k e I i, A. R. K I o s s n e r , Toivo 

S a l m i ja Eero M u s t a k a l l i o , 

jo is ta Järvi ja M ustakallio hoitavat 

edelleen virkaansa. Tiedekunnan 

dekaanina on prof. Arvo O k s a l a . 

Tiedekunnassa on nykyisin 29 varsinaista 

professoria, 27 apulaisprofessoria 

ja 87 dosenttia. Kevätlukukauden 

1973 päättyessä Turun 

yliopistossa on va lm istu n u t 1 298 

lääketieteen lisensiaattia, mikä 

m erkitsee sitä, että lähes joka 

neljäs m aam m e lääkäreistä on 

saanut koulutuksensa T urun yliopiston 

lääketie te e llise ssä tiedekunnassa. 

E dellä m ainitun kevätlukukauden 

päättyessä T urun y liopistossa 

o li va lm istu n u t 579 

ham m aslääketieteen lisensiaattia. 

Tiedekunnassa on hyväksytty 179 

lä ä ketieteellistä ja 15 ham m aslääke 

tie te e llistä väitöskirjaa. 

★ 

TURUN h isto ria llisessa museossa 

avattiin 18. 10. 1973 posliin i-, keram 

iikka- ja fajanssinäyttely. Ensi 

vuoden syksyyn saakka avoinna 

olevassa näyttelyssä on mukana 

sekä ko tim a ista että ulkom aista 

alkuperää olevaa esineistöä, mm. 

M eissen, S evrés i De lft-posliinia, 

jo is ta jo tk u t ovat peräisin Englannista 

ja Saksasta. A rabian tehtaalta 

on m ukana uusia posliin in valm istukseen 

käytettäviä raaka-ainenäytteitä, 

jo id e n avulla voidaan havainnoistaa 

nykyaikaisen posliin in eri 

valm istusvaiheet. T urun Kaakelitehtaan 

osastossa esitellään koriste 

ltu a kaakeleita sekä valokuvia 

1700-luvun kaakeliuuneista. Kyyrölän 

tehtaalta on m ukana kal.si aitoa 

keram iikkam aljaa. E sineistö on 

pääasiassa peräisin m useon om ista 

kokoelm ista. 

★ 

SUOMEN ja R uotsin välisen 

autolautta liike n te e n u ranuurtaja Vikin 

g lin ja n s/s V iking on hinattu 

H e lsinkiin rom utettavaksi. E lokuussa 

1970 liikente e stä poistettu alus 

rakennettiin 1924 ja se purje h ti 

Englannin rautateiden laskuun vuoteen 

1959. 1. 6. 1959 purje h ti 

V iking ensim m äisen vuoronsa K orppoosta 

G räddöhön. 12. 8. 1970 

m ennessä se ehti k u lje tta a yli 

800 000 m atkustajaa ja yli 134 000 

ajoneuvoa. 

★ 

RAKENNUSTARVIKE 74 näyttely 

o.i Turun K onserttitalossa 9.— 17. 2. 

1974. Näyttelyn yhteyteen on suunn 

itte illa 12.— 13. 2. 1974 laaja rakentam 

isen yhteistyösem inaari, joka 

on ta rkoite ttu rakennusalan suunn 

ite le v a n ja toteuttavan puolen 

henkilö ku n n ille . S em inaarin järjestävät 

T urun R akennusm estariyhdistys, 

T urun K iin te istö yh d istys ja 

O suuskunta T urun M essut. Sem i 

naari järjestetään H otelli Marina. 

Palacessa, jo n ka suurem paan sem i 

n aaritilaan m ahtuu 140 henkeä. 

★ 

M U SIIKIN O PETTAJA L iisa K a i 

j a I a on la h jo itta n u t M a rtin seurakunnalle 

isänsä Ilm ari K a i j a I a n 

maalaam an teoksen, jo ka esittää 

M artin k irkkoa v. 1942 ankaran 

pom m ituksen jälkeen. Teos on siijo 

ite ttu seurakuntasaliin. M u siikin 

o petta ja K aijala on lisäksi luovuttanut 

nelikym m ennum eroisen teossarjan 

isänsä m aalauksia Paattisten 

toim ita lo o n . Ilm ari K aijala oli 

syntynyt P aattisilla, joka a lu e liito k 

sen jälkeen kuuluu Turun kaupunkiin. 

★ 

JENNY ja A ntti W i h u r i n rahaston 

juhlatila isu u d e ssa 9. 10. 

1973 F inlandiatalossa Helsingissä 

ja e ttiin palkin to in a ja apurahoina 

yhteensä 2 130 000 mk. Apurahana 

m yönnettiin mm. Turun Kauppakorkeakoulu 

lle 50 000 m k, Turun 

Y lio p isto lle 100 000 m k ja Turun 

Y lio p isto n W ihurin F ysiikantutkim usla 

ito kselle 100 000 mk. 

★ 

POSTI- ja lennätinhallituksen to i 

m eenpanem assa valtakunnallisessa 

nuorten k irjo itu skilp a ilu ssa aiheesta 

"P ie n ik in kirje on iso ilo " s ijo ittui 

ensim m äiseksi Turun N orm aalilyseon 

o ppilas Saara I h a m ä k i , 

jo n ka k irjo itu s "K irje sallii unelm at" 

lähetetään edelleen kansainväliseen 

kilpailuun. T oiseksi s ijo ittu i nykyisia 

R aisiossa asuva Heini H a a 

p a l a i n e n , jo ka k irjo itti aineensa 

Kouvolan yhteislyseossa. Kolm annen 

p alkinnon saavuttanut Nina 

A u n o I a on turkulaisen K upittaan 

yhteiskoulun oppilas. K ilpailu 

jä rje s te ttiin M aailm an postiliiton 

a loitteesta sen kaikissa jäsenmaissa. 

Suom essa loppukilpailussa 

oli m ukana 20 o p pikoulua eri puolilta 

maata. 

★ 

VALTIONEUVOSTO on täydentänyt 

Turun tu o m io kirkon korjaustöiden 

neuvottelukuntaa n eljällä 

u udella jäsenellä : hallitusneuvos 

A nte ro K i v i , lääninrovasti Alvar 

K u r t e n , kaupunginjohta ja Väinö 

J. L e i n o ja kansliapäällikkö 

Jaakko N u m m i n e n . N euvottelukunnan 

tehtäviä täsm ennettiin siten, 

että sen tule e etukäteen selvittää 

kustannusten ja ko valtion, Turun 

kaupungin ja T urun ev.lut.seurakuntien 

kesken. 

★ 

TURUN kaupungin m a tkailulautakunta 

osallistuu Turun, Tam pereen 

ja H elsingin yhteiseen ikkunanäyttelyyn, 

jo n ka kustannukset ovat 

kohonneet siten, että kunkin kaupungin 

osuudeksi tule e 3 096 mk. 

Lautakunta on hyväksynyt kohonneen 

kustannusosuutensa. Lisäksi 

lautakunta on hyväksynyt T urku— 

Tam pere— H elsinki reittiesitteen 

u jdista m isen sekä myös uuden 

Turku-esitteen su u n n itte lu - ja käännöskustannukset. 

★ 

TYKS:n lastenklinikalla 

toimii lelulainaamo 

# T u ru n ylio p isto llise ss a 

ke s k u ss airaa las sa 

jä rje s te tty 

le ik k ite ra p ia sym p o sium h e 

rätti niin la a ja a m ie le n k iin 

toa, e tte i k a ik k ia ku rs se ille 

ilm o ittau tu n eita voitu o tta a 

m u ka an . T Y K S :n la s te n k lin i 

k a lla on a lo itta n i:! to im in ta n 

sa le lu la in a a m o . T ä m ä n a la l 

la an aivan u u d en to im in n an 

la s te n k lin ik k a on alo itta n u t 

T u ru n va -to im ik u n n a n jä rje s 

täm ä n ä. P ie n tä m a ks u a va s 

ta a n la in a ta a n k u llek in ik ä 

ka u d e lle sopivia le lu ja e r ila i 

siin h o id o llis iin tark o itu k siin . 

TYKS:n lastenklinikka on prof. 

Tuom as P e l t o s e n jo h d o lla lähtenyt 

toteuttam aan leikkiterapiaa 

Suomessa sairaanhoid o llise lla ala l 

la. Asiaa selvite ltiin keskussairaalassa 

järjestetyssä le ikkiterapia 

symDosiumin tiedotustilaisuudessa, 

jonka avauksen s u o ritti arkkiatri 

Arvo Y l p p ö todeten mm, että 

leikki on olennainen osa lapsen 

olem usta ja siksi leikin m erkitys 

laitoksessa olevalle lapselle on 

vakavasti otettava asia. Le kkiterapia 

sym posium on eräs tärkeä alue 

pyrittäessä auttam aan laitoksessa 

olevaa lasta. 

Tilaisuudessa vararehtori Osmo 

I k o l a luovutti a rkkia tri Y lpölle 

Turun Y lio p isto n m uistom italin. 

TURUN kaupungin jätteenpolttolaitos 

rakennetaan O rike d o lle Tam 

p ereentieltä kaakkoon. Perustavat 

työt ovat käynnissä. Laitoksen tila 

vuudeksi tulee 48 700 kuutiom etriä. 

Viim e elokuun kustannustason mukaan 

kokonaiskustannukse t ovat 

noin 25,5 m ilj. mk. Rakennus-, 

kone-, ilm anvaihto- ja sähköteknisten 

töiden urakkasum m at ovat yhteensä 

13 769 370 m k. Pääurakan 

loppusum m a on 12 186 000 m k urakoitsijana 

R uola Oy, putkitöiden 

kustannukset 562 870 m k u ra koitsijana 

Oy Huber, ilm anvaihtoteknisten 

töiden kustannukset 381 000 mk 

u rakoitsijana llm atuote O y ja sähköteknisten 

töid e n 639 500 m k urakoitsijana 

V ihannon S ähkö Oy. 

Sopim usten a lle kirjo itu stila isu u d e s 

sa edustivat Turun kaupunkia kiin 

teistö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja, 

tarkastaja T erho L e h 

t o ja lautakunnan sihteeri, varatuom 

ari H illevi K o p o n e n , R uola 

O y:tä kauppaneuvos U rho R u o l a , 

H uber O y:tä jo h ta ja Pekka S a l 

m i n e n ja tekn. päällikkö, ins. 

B. L i n d f o r s , llm a tu o te O y:tä 

te kn.jo h ta ja R eino T i a i n e n sekä 

V ihannon S ähkö O y:tä to im itu s jo h 

taja Jukka Vih a n t o ja ins. T o rsti 

N i e m i n e n . 

★ 

TAM PEREEN kaupungin m useolautakunta 

kävi 12. 10. 1973 pere h 

tym ässä T urun m useotoim een. 

T am pe re la is ille e s ite ltiin T urun 

linna, K äsityöläism useo, A p te e kkim 

useo, S ibelius-m useo ja Ett hem - 

m useo. 

★ 

TURUN ylio p isto n germ aanisen 

filo lo g ia n ja p o liittis e n h istorian 

laito kset saivat 10. 10. 1973 y h te isarvoltaan 

lähes 10 000 m arkan kirja 

lahjoituksen, jo h o n kuuluvat te o k 

set sijo ite ta a n laitosten sem inaarikirja 

sto ih in . L ahjoitus sisältää mm. 

e rik o issanakirjo ja , ta id e k irjo ja ja 

uudem paa saksalaista p o liittis ta 

historiaa käsitteleviä teoksia. Lahjo 

itta ja n , Saksan Liittotasavallan 

e d ustajina tri Elisabeth M ü l l e r 

H elsingin suurlä h e tystö stä ja tri 

U rsula S t e i n b r e c h e r B onnista 

luovu ttiva t k irja t y lio p is to lle , jo n ka 

edustajana ne vastaanotti vararehtori 

Osm o I k o l a . 

★ 

OSUUSKUNTA T urun M essut jä r 

jestää M eri Kutsuu 74-näyttelyn 

20.— 2 8.4.1974 K upittaan u rh e ilu 

hallissa, ja lisäksi veneitä s ijo ite 

taan u lk o s a lle ja to d ennäköisesti 

myös K upittaan uim alan altaisiin. 

N äyttelytoim ikuntaan ku u lu va t p u 

h eenjohtajana m erenkulkuneuvos 

N ils W e t t e r s t e i n sekä jäseninä 

m a inospäällikkö H enry E k l u n d , 

to im itu sjo h ta ja A. O. J o k i n e n , 

m aisteri P. J. L e h t o n e n , to im i 

tusjo h ta ja H eikki L ö y t t y n i e m i , 

to im itu sjo h ta ja Pentti S i l t a l a , to i 

m itusjohtaja Seppo V a l k o n e n , 

kultaseppäm estari E rik V e s o n e n , 

to im itu sjo h ta ja Hannu WiI e n ja 

to im itu sjo h ta ja T auno V i l j a n e n . 

S ihteerin tehtävät hoita a y le issih 

teeri P ertti H a a p a k o s k i . 

★ 

TURUN ylio p isto ssa p a lja ste ttiin 

21.11.1973 eläintie te e n laitoksen 

pitkäaikaisen esim iehen, prof. Paavo 

V o i p i o n m uotokuva, jo n k a on 

m aalannut ta ite ilija A rm as M i k o - 

Ia . P aljastuspuheen p iti prof. Kari 

L a g e r s p e t z ja m uotokuvan o tti 

vastaan ylio p isto n re h to ri K aarlo 

H a r t i a I a . 

★ 

TURKULAIN EN Osk. R ajala Oy 

tekee kuvajulkaisun T urun kaupung 

in te a tte rin ohje lm isto ssa olevasta 

näytelm ästä S eitsem än veljestä. Ku

vaus on s u o rite ttu vuosi sitten. Kuva 

ju lkaisun te kstittä ä Ritva H o l m 

b e r g . P ainos tule e olem aan 1000 

kpl. T urun kaupungin te a tte rila u ta 

kunta vaatii itselleen 10 vapaakappaletta. 

N äytte lijä yhdistykselle Raja 

la Oy on luvannut pienen korvauksen. 

★ 

TURUN kirkkovaltu u sto on valin 

nut seurakuntien h a llin to jo h ta ja ksi 

seurakuntien nykyisen lakim iehen, 

varatuom ari U rpo R a s t i m o n 47 

ä änellä. S eurakuntien nykyinen ta 

lo u sjo h ta ja varatuom ari Veikko 

Ha n k o m ä k i sai 16 ääntä ja lisäksi 

jä te ttiin 2 tyhjä ä lippua. Seurakuntien 

rakennusjo h ta ja ksi v a littiin 

18 h akijasta H einolan kaupung 

in in s in ö ö ri, d ip l.in s. M auno L a a k 

s o 55 äänellä. S uunnitteluinsinö öri 

P entti M ä n t y j ä r v i Turusta sai 

neliä ääntä. Tässäkin äänestyksessä 

jä te ttiin kaksi tyhjä ä lippua ja yksi 

ä änestyslippu hylättiin. 

★ 

TU RUSSA pid e tty kirko llisko ko u s 

päättyi to rsta in a 22. 11. 1973. Päätöspuheen 

p iti a rkkip iispa M artti 

S i m o j o k i ja kirko llisko ko u kse n 

päätösjum alanpalve luksessa tuom iokirkossa 

saarnasi piispa O lavi K a - 

r e s . 

K irko llisko ko u s hyväksyi talousvaliokunnan 

ponnen, jonka mukaan 

to u kokuun 1974 istuntokausi p id e 

tään Turussa k ristillise n opiso 

p isto n tilo issa , avajaiset Akatem iata 

lo ssa ja päättä jä ise t tu o m io kirko s 

sa. Uusi kirk o llis k o k o u s päättää 

seuraavien k irkolliskokouksie n paikasta, 

jo ta asiaa valm istelem aan 

a sete ttiin toim ikunta. 

¥ 

TURUN kaupungin kirja sto ja Varsinais-S 

uom en m aakuntakirjasto jä r 

je s tiv ä t W äinö A altosen m useossa 

2 0 .1 1 .1 9 7 3 neuvottelutilaisuuden 

alueen suom enkielisten kirjastojen 

e d u sta jille . T ilaisuuden avauksen 

s u o ritti apul.kaup.jo h ta ja Johannes 

K o i k k a l a i n e n . K irjastojen 

uusista norm eista puhui kouluneuvos 

K aarina R a n t a , jo ka kirja s 

to n jo h ta ja K irsti S a k s a n ja vt. 

m a a kunta kirja sto n h o ita ja Sirkka 

S a l m i v a a r a n kanssa vastasi 

osa n o tta jie n esittä m iin tie d u s te lu i 

hin. K aarinan kirjastolautakunnan 

p u h e e n jo h ta ja E rkki M ä k i n e n 

k e rto i kuntansa talous- ja to im in ta 

s u u nnitelm an tarkiste e sta sekä vt. 

o piskelu n e u voja Leena H a r k o I a 

koulu n ja k irja sto n välisestä yhteistyöstä. 

★ 

Turku- 

seuralaisia 

miellyttää 

vanha linna 

TURUN ja Porin läänin ta id e 

to im ikunnan jä rje stä m ä sem inaari 

p id e ttiin 20. 10. 1973 Turussa. 

A lu s tu k s e t koskette livat k irja llisuuden, 

sävel-, näyttäm ö-, kam eraja 

rakennusta ite e n sekä taide- 

NÄIN voi tosiaan sanoa, kun 

taas kerran näki sen valtavan jo u 

kon, joka saapui seuran syysjuhlaan 

linnan kuninkaansaliin 1. 11. 

73 illalla. 

ILLAN kuuluttajana toim ineen 

asessori E rkki V u o r e n to ivote t 

tua juhlavieraat tervetulleiksi o h 

jelm an alo itti Turun m usiikkiopiston 

oppilas, 13-vuotias p ianisti Juhani 

L a g e r s p e t z soittam alla C hopinin 

2 m asurkkaa ja Brahm sin Rapsodian 

G -m olli. 

TUSKIN olivat nuorelle pianistille 

osoitetut suosionosoitukset vaim entuneet, 

kun yleisön eteen pyrähti 

kokonainen nuorten Helkatyttöjen 

joukko, jo ta o h jailee turkulaisten 

tuntem a Sanelm a H a l o n e n . Ryhmä 

esitti m aist. T arja L a s s i l a n 

säestäm änä Turusen neidin ja to i 

sena num erona kolm en tytön vo i 

min sikerm än kansanrunoutta, ty ttö 

jen runoja. Viehättävät esitykset 

p a lkittiin läm pim in kättentaputuksin. 

HuK Pentti K o i v u s e n ja 

arkkitehti O lli K e s tiI ä n jä rje stä 

mä tu nnistuskilpailu, jossa otsakkein 

"T unnetko kotikaupunkiasi?" 

kysyttiin diakuvin, m itä kohtia Turussa 

kuvat esittivät, saavutti aivan 

ilm eisen kiinnostuksen ja runsain 

m itoin tä ytettiin vastauskaavakkeita. 

Ehkä parhaiten ju u ri tässä yhteydessä 

on m uistettava kiittää Turkute 

ollisuuden aloja. Sem inaarin 

avauksen suoritti läänin ta id e to im i 

kunnan puheenjohtaja, rovasti 

Haakon W a in io . A lustuksia p itivät 

lääninasessori P irkko-R iitta 

A u r a n e n , fil.m aist. Eva I l i o 

n e n , lä ä n in k irja ilija Noora M ä n 

n i s t ö , fil.m aist. Eino N u m m e - 

I i n , tiedotussihteeri S ulo A. 

S a lo , o hjelm atoim ittaja Helmi 

N e v a ja m useoviraston ylijo h ta ja 

C. J. G a r d b e r g . 

★ 

POHJOISMAIDEN Y hdyspankki 

Oy on lahjoittanut Turun Kauppakorkeakoulu 

lle 5 000 mk. L ahjoituksen 

o ttivat vastaan rehtori V eikko 

H a l m e ja h a llin to jo h ta ja A rno 

L e i n o . Luovuttajina olivat pank 

in jo h ta ja t Heikki T o i k k a , Pentti 

HiI k e ja Ilpo S i r o . 

seuran n a isjaostoa erila iste n käytä 

nnöllisten tehtävien suorittam isesta. 

Y hteistyö on voim aa ja mm. 

tunnistu skilp a ilu sa a tiin tä llä voim 

alla sujum aan. 

JA voim a kantoi vä lia ja lla vielä 

Turku-levyn m yyntiin, jäsenkeruuseen, 

Suom en T urun lahjakorttien 

m yyntiin yms., kun ju h la yle isö s iirtyi 

kuningattaren salin puolelle 

nauttim aan kahvia virkistyksekseen. 

VIU LU TAITEILIJA M anfred G r ä s - 

b e c k ja p ia n o ta ite ilija Folke 

G r ä s b e c k a lo ttiva t illa n toisen 

o hjelm ajakson s o itta m a lla Lalon 

E spanjalaisesta sin fo n ia sta II osan 

A lle g ro non tro p p o . V eljekset ja t 

kavat yhä m u sikaalisia opintojaan 

Turun m u siikkio p isto ssa , vaikka 

ovat jo saavuttaneet korkean ta ito 

tason. 19-vuotias M anfred G. voitti 

viim e vuonna k ilp a ilu ssa ensi sijan 

Toulousen s in fo n ia o rkeste rin solistina 

ja 17-vuotias Folke G. suoriutui 

ju u ri e d ellispäivänä 31. 10. 73 Maj 

Lind-kilp a ilu n voitta ja ksi, jossa k ilpailussa 

m uuten toisen sijan vei 

m yöskin Turun m u siikkiopistolainen, 

p ianisti M atti R a e k a l l i o . Sanom 

attakin on selvää, että ta ite ilija - 

veljesten esitys vastaaontettiin 

m yrskyisin suosionosoituksin. 

ILLAN päänum ero, prof. Vilho 

Ni i t e m a a n e sitelm ä to i v ä littö 

m ästi m ieleen ajat 10 vuotta sitten, 

jo llo in T urku-seuralla o li vuoden 

1963 aikana kahdeksan esitelm än 

sarja m onisataiselle kuulijakunnalle. 

Sarjan esitelm ät ju lk a is i T urun Histo 

ria llin e n Y hdistys e ri kirjana. 

Muuan e site lm ö itsijö istä o li prof. 

Niitem aa, joka tu o llo in käsitte li lin 

nan vaiheita 1300- ja 1400-luvuilla. 

Nyt herkeäm ättöm ällä kiin n o stu k 

sella kuultu esitelm ä kohdistui pääasiassa 

1500- ja 1600-lukuihin. Esite 

lm änpitäjän lehteäm m e varten 

laatim a referaatti esitelm än sisällöstä 

julkaistaan toisaalla. 

RADIO TO IM ITTAJA M atti J u s s i- 

TURUN H enrikinseurakunnan kirkon 

s u u n n itte lu kilp a ilu u n jäte ttiin 

kaikkiaan 39 ehdotusta. K irkko rakennetaan 

P etreliuksen puistoon, 

jo sta k irkkoa varten varattu 1,5 

ha:n suuruinen to n tti liittyy 2 ha:n 

puistoalueeseen U udenm aantien 

varrella. K irkon lisäksi ensi vaiheessa 

rakennetaan seurakuntasali 

ja m uita to im itilo ja sekä toisessa 

vaiheessa n u o risotyötila t. M ahdollisesti 

to n tille s ijo ite ta a n m yöhem 

m in m yös m uita seurakunnallisia 

tilo ja , kuten to im isto ja jne. Palkintolautakunnan 

p u heenjohtaja na on 

prof. Tuom as P e l t o n e n sekä 

jäseninä rovasti A lp o M u s t o n e n 

ja varatuom ari U rpo R a stim o 

sekä Suom en A rk k ite h tiliito n nim 

eäm inä prof. H elm er S t e n r o s 

H elsingistä ja a rkkite h ti Heikki 

T a s k i n e n O ulusta. P alkin to la u 

takunnan sihte e rin ä on arkkitehti 

R isto T i l u s Turusta. 

★ 

l a n ohjaam a Turun Kansantanssin 

Ystävien kansantanssinäytös m uodosti 

soveliaan lopun vira lliselle 

o hjelm alle, jossa oli nähty runsaasti 

ju u ri nuorison saavutuksia. 

Yhdym m e tunnustukseen, jo lla esitys 

vastaanotettiin, m utta luulem 

me tekeväm m e esiintyjäryhm älle 

suurem m an palveluksen, kun ju l 

kaisem m e ryhm än taholta lehdellem 

m e lähetetyn selostuksen eräästä 

e siintym ism atkasta: 

"TURUN Kansantanssin Ystävät 

olivat e siintym ism atkalla S ardiniassa, 

N uoron kaupungissa. S iellä oli 

m iltei koko E urooppaa käsittävät 

kansantanssijuhlat, joiden pääorganisaattorina 

o li Europeadin Italian 

osasto. E uropeadi on järjestö, joka 

p yrkii edistäm ään kansantanssin ja 

kansankulttuurin kehittäm istä ja 

keskinäistä ym m ärtäm ystä. Europeadin 

kotim aa on Belgia. 

SUOMI ei sinänsä kuulu jäsenenä 

tähän Europeadiin, m utta Turun 

Kansantanssin Ystävät ottivat itse 

yhteyttä Italian osastoon tie d u ste l 

len m ahdollisuutta esiintyä S ardiniassa. 

Suom i o li m ukana tä lla isilla 

ju h lilla kolm atta kertaa. S ardiniassa 

o li m ukana 37 henkilön ryhmä. Ryhmämme 

tanhuohjaajana toim i M atti 

Jussila, joka m yös o li laatinut jä r 

je stelytoim ikunnan vaatim usten mukaisen 

o h jelm iston, johon kuului 

tanssin o hella laulua. 

M ATKAM M E o nnistui suurenm oisesti. 

O li suuri eläm ys osallistua 

tällaiseen valtavaan 16 eri Euroopan 

maan edustajaryhm än kansantanssijuhlaan. 

S iellä voi kokea, m i 

ten kansanperinne voi yhdistää, 

m iten sen kautta ystävystytään ja 

viihdytään kaikkien ihm isten kanssa 

kansallisuuteen katsom atta. Toivom 

m e jälleen kerran pääsevämme 

mukaan E uropeadiin." 

LOPUKSI ja e ttiin palkinnot kuvatunnistu 

skilp a ilu sta . S iitä eri selostus. 

OY M atkahuolto Ab jä rje sti 

23. 10. 1973 Turussa ja lähiym päristössä 

to im iv ille rahtiasiakkailleen 

H otelli M aakunnassa tie d o tu stila i 

suuden, jo ssa e site ltiin ja käsiteltiin 

lin ja -a u to ra h te ja ja rahtiluottoasioita. 

T oim itu sjo h ta ja O lli M e t 

s ä vain i o m ainitsi selostuksessaan 

mm., että v. 1937 perustetulla 

yhtiö llä on eri p u o lilla Suomea 

noin 500 toim intapistettä. Lähes 

jo k a is e lla m aam m e 65 000 tie kilo - 

m e trillä liike n n ö i linja-auto, jo ita on 

kaikkiaan yli 7 000 ja ne lähtevät 

vuorolleen noin 40 000 kertaa Häivässä. 

A sem anjohtaja Eino V a r - 

vio T am pereelta selosti rahtiluottojärje 

ste lm ä ä . O sanottajien tekem 

iin tie d u ste lu ih in vcstasi mm. 

T urun linja-autoasem an hoitaja 

O lavi A u l a . R ainakuvin ja tvkuvanauhoituksin 

esite ltiin linjaa 

u to liikennettä ja T urun keskusasem 

an toim intaa. 

★ 

KULUVAN vuoden valta ku n n a llisen 

raittiusviikon teem ana o li 

"H uom aa huumeen harha". Turussa 

jä rje ste ttiin viikon aikana 

kaupungin raittiuslautakunnan ja 

eri järjestöjen toim esta yli 50 e rilaista 

ju h la - ja keskustelutilaisuutta. 

V iikon avajaisjuhlassa 28. 10. 1973 

T urun konserttitalossa suoritti 

avauksen raittiuslautakunnan puheenjohtaja 

Raila H a a r a n e n ja 

juhlapuheen piti lääket.lis. Pirkko 

I d ä n p ä ä - H e ik k iIä Ohjelm an 

suoritukseen o sallistuivat lisäksi 

näyttelijä Esko S a l m i n e n , Turun 

työväenyhdistyksen soittokunta, 

Turun N aislaulajat, H irvensalon 

N-seuran tanhuryhm ä. Turun Jyryn 

liikuntaryhm ä ja Turun K ristillisen 

Raittiusseuran nuoret. Samana päivänä 

avattiin konserttitalossa Sininen 

nauha -73 näyttelv, joka oli 

avoinna koko viikon. N äyttelyn 

avauksen suoritti apul.kaup.johtaja 

Uuti P a l a j a . 

★ 

TURUN O opperayhdistys täyttää 

10 vuotta ensi vuoden m aaliskuussa, 

jo llo in Turun ooppera esittää 

• Turussa 10.— 11. 11. 1973 

vietettyjen Turun ja Leningradin 

ystävyyspäivien juhlavuutta lisäsi 

kaksi m erkkitapahtum aa: 

YYA-sopim uksen solm iam isesta 

tu li tänä vuonna kuluneeksi 

25 vuotta sekä T urun ja Leningradin 

ystävyyskaupunkitoim innan 

virallistam isesta 20 vuotta. 

Ystävyyspäiville osa llistu i kaksi 

virallista valtuuskuntaa Leningradista 

ja lisäksi 30-jäseninen 

turistiryhm ä. 

Leningradin kaupungin valtuuskuntaan 

kuuluivat kauDunginneuvoston 

toim eenpanevan kom itean 

varapuheenjohtaja Juri S o I o v - 

j o v, kaupunginneuvoston jäsen 

Valeri P i m e n o v ja VSFN:n korkeim 

m an neuvoston jäsen Anna 

G r a t s h e v a sekä SNS:n Turun 

piirijä rje stö n vieraana olleeseen 

valtuuskuntaan NSS:n Leningradin 

osaston o sastopäällikkö J. A. 

N i k u l i n ja suklaatehtaan työntekijä 

T. M. F e d o t o v a . 

PÄIVIEN JA VALO KUVA 

NÄYTTELYN AVAUS 

Leningradin päivien ja Leningrad-valokuvanäyttelyn 

avaja istila i 

suudessa 10. 11. 1973 K onsertti- 

G iacom o P u ccin in "T o s c a n ". M u 

siikin johta a Ju h a n i N u m m i n e n 

ja esityksen o hjaa V eikko M a n 

n i n e n . Y hdistyksen p u h e e n jo h ta 

ja ksi on v a littu Linc'a W id s t e d t , 

s ih te e riksi Y rjö L a a k s o n e n ja 

h a llilu ksen m uiksi jä s e n ik s i Tom 

B e r g r o t h , H a rri H i r v o n e n . 

Ritva L e h t i n e n , Liisa M i c k - 

I i n , Eero R i e k k o , Leila T a p 

p o I a ja E rkki U k k o l a . 

TURUN taidem useossa o li 13. 10. 

— 21. 10. 1973 vanhojen ka u p u n kikuvien 

näyttely teem anaan Itäm eren 

satam akaupungit. Loistava kuvakavalkadi 

o li koottu Lyypekin St.- 

A nnen-M useum in rikka ista ko ko e l 

m ista ja e sillä o li puu-, vaski- ja 

k ivip iirro ksin a tehtyjä kuvia, jo is ta 

vanhim m at 1500-luvulta. H is to ria llisesti 

ja ta ite e llisesti m ie le n k iin to i 

sessa näyttelyssä o li kuvia ka ikista 

Itäm eren vanhoista satam ckaupungeista, 

mm. T urusta. N äyttely jä r 

je ste ttiin yhteistyössä D eutsches 

In stitutin kanssa. 

T u ru n j a L e n in g r a d in 

y s tä v y y s p ä iv ä t T u ru s s a 

★ 

talon yläaulassa K aupungin o rkeste 

rin puhaltim et e s ittiv ä t m usiikkia 

kapellim estari Paavo R a u t i o n 

johdolla . A vauksen s u o ritti apul. 

kaup.johtaja Johannes K o i k k a 

l a i n e n ja Lenin g ra d in tervehdyksen 

e sitti varapuheenjo h ta ja 

Solovjov. 

Turun kaupungin le n in g ra d ila isvaltuuskuntien 

jä s e n ille ta rjo a 

m alla ju h la lo u n a a lla T urun linnan 

K uningattarensalissa puhui kaup. 

jo h ta ja V äinö J. L e i n o , jo ka 

ojensi v ie ra ille T urun kaupungin 

lyöttäm än Lenin g ra d -m ita lin , jonka 

saivat m yös to im in n a n jo h ta ja S ulho 

K o s k i n e n , jä rje s tö s ih te e ri 

Jorm a V a l t a k a r i ja tie d o tu s 

päällikkö P ertti V a l t a k a r i . 

YSTÄVYYSJUHLASSA 

KO RKEATASO INEN O H JELM A 

Leningradin päivien pääjuhlassa 

K onserttitalossa sunnunta i-ilta n a 

puhuivat kansanedustaja Ensio 

L a i n e , vara p u h e e n jo h ta ja S olovjo 

v ja T urun kaupunginvaltuu ston 

puheenjo h ta ja H e ikki M u n t e r . 

Juhlan alussa K aupungin o rkeste ri 

e sitti kapellim e sta ri Paavo R aution 

jo h d o lla kum m ankin maan kans 

a llishym n it sekä m yöhem m in 

A dagion b a le ttim u siikista S partacus. 

N e u v o sto ta ite ilija in laulu-, 

tanssi- ja s o itto e sitykset v a llo ittiv a t

TURKUUN p e ru ste ttiin 2. 11. 1973 

K u n to ilu työ ry, jo ka ottaa huolehtia 

kse e n mm. p ä ihdeongelm ien tai 

e p äsosiaalisen käyttäytym isen vuoksi 

vaikeuksissa olevien uudelleen 

ko u lu tu ksen jä rje ste lyistä , työn 

hankkim isesta ja työeläm ään s i 

jo itta m is e s ta sekä lisäksi koettaa 

valm ista a m a h dollisim m an nopeasti 

näiden henkilö id e n itsenäinen to i 

m eentu lo ty ö m a rkkin o illa . 

Y hdistyksen puheenjo h ta ja n a to i 

m ii vt. a p u la issosia a lijo h ta ja M arkku 

R u o h o n e n , varapuheenjohtajana 

to im is to p ä ä llik k ö K ari L a i 

t i n e n ja sih te e rin ä valvoja M auri 

V a l k e i n e n . Y hdistyksen jo h to 

kuntaan kuuluvat kaupunginvaltuute 

tu t Raila H a a r a n e n , Urpo 

H e i n o n e n , Eeva K u u s k o s ki-Vikatma 

k i- V ik a t m a a , Rabbe L a u r e n 

ja T e rh o L e h t o , T urun A -klin ika n 

jo h ta ja Paavo P i t k ä n e n , esim 

ies Lasse R e u n a n e n ja PAVta 

rk k a a ja S eppo V a i n i o . 

★ 

LO UNAIS-SUOMEN Syöpäyhdistyksen 

uuden to im ita lo n — Itäinen 

P itkäkatu 30 b — vih kiä istila isu u 

dessa 25. 10. 1973 to iv o tti vieraat 

yleisön. O hjelm assa ku u ltiin mm. 

h a ita rilla e site tty S äkkijärven p o lkka 

sekä laulu n u m e ro in a suom enk 

ie lis iä kansanlauluja. 

Yläaulaan sijo ite tu ssa näyttelyssä 

e s ite ltiin Lenin g ra d ia valokuvin. 

T urun T a id ehallissa 31. 10. 

1973 avatussa nuorten le n in g ra d i 

laisten ta ite ilija in näyttelyssä oli 

e s illä g ra fiik k a a ja ju lis te ita . Näytte 

lyn kom issaarina to im i sihteeri 

V a lle K a s k i . Avauksen suoritti 

a p u l.kaup.jo h ta ja Johannes K o ikkala 

in e n ja pääkonsuli P. K r e k o - 

t e n puhui. 

Y stävyyspäivien laajaan o h je l 

m aan kuului lisäksi tervehdyskäynti 

V. I. Leninin m uistolaatalla 

A urakatu 15 edustalla. Turun 

kaupungin kukka la itte e n laski 

k a u p .jo h ta ja V äinö J. Leino. 

Työvä e n o p isto lla jä rje ste tyn nuorisoju 

h la n avauksen s u o ritti kaup. 

v a ltu u te ttu A rm as L a h o n i i t t y . 

J u h la ssa o li sekä leningra d ila iste n 

että tu rku la iste n ta ite ilija in esittäm 

ää o hjelm aa. P aattisten talolla 

pidetyssä n uorison ystävyyskaupunkisem 

in a a rissa n u o risotyönohja 

a ja Kalevi P e r h o p iti a lu stu k 

sen. T e rvehdyksiä e sittivät L ening 

ra d in y lio p is to n y lio p p ila skuntie n 

p u h e e n jo h ta ja V aleri S o l o v j o v 

ja L e n in g ra d in ta id e koulu n johta ja 

S e rg e i K i r p i t s c h o v . Tutustuttaessa 

L e ninin v. 1907 pakore 

ittiin P a raisilla su o rite ttiin tervehdyskäynnit 

Litto iste n ja Paraisten 

m u is to la a to illa . E rila isia tila i 

suuksia o li työ p a iko illa , o p p ila i 

to ksissa ja jä rje stö issä . Turun 

ka n sakoulu issa o li esillä Lening 

ra d ia esittävä näyttely ja niissä 

v ie te ttiin ystävvysviikkoa. 

Miljoonakoruja 

Wäinö Aaltosen 

museossa 

0 O s u u s ku n ta T u ru n M es su t 

jä rje s ti K u lta a ja H o p e a a 73- 

n äytte lyn 1— 4. 11. 1973 W ä in ö 

A alto se n m u se o ss a T u ru ssa. 

N ä y tte ille a s e tta jia o li 19 ja n äy t 

te illä m m . suuri tim a n ttire n g a s , 

jo n k a arvo on n oin 2 m ilj. m k . ja 

s a m a n a rvo is et tim a n ttis e t riip 

p u vat ko rv ak o ru t. E d u s te ttu n a 

o li n o in 7 0 °/o m a a m m e k u lta - 

s e p p ä a la n tu o ta n n n o s ta , jo s ta 

tu rku la iste n va lm is ta jie n o suus 

on lä h es p u o let. T u rku o n h u o 

m a ttav a a la n va lm is ta ja m a a s 

s a m m e ja s illä e n 60 0-v uo tis et 

p e rin te e t k u lta s e p ä n a la lla ta k a 

n aa n . 

N äyttelyn avajaisissa lausui te r 

vehdyssanat toim itu sjo h ta ja Heikki 

L ö yt t ynie m i ja näyttelyn 

avauksen suoritti m aaherra Sylvi 

S i l t a n e n . O petusm inisteri M arja 

tta V ä ä n ä n e n lähetti tila i 

suuteen tervehdyssähkeen. Speakerina 

toim i H arri M e l a s n i e m i . 

N eljän näyttelypäivän aikana koruja 

esite ltiin seitsem ässä korum 

uotinäytöksessä, jo issa m ustiin 

trik o ih in pukeutuneet tanssivat tytö 

t esiintyivät. Tanssit o li suunn 

ite llu t ta ite ilija Telm a T u u l o s . 

Näyttelyyn tutustui 10 358 henkilöä. 

V iim eisenä näyttelypäivänä 

o li 4 896 kävijää. 

Suom en Kultaseppien Liiton 

vuosikokouksessa Turussa liiton 

johtokuntaan v a littiin mm. tu rkulaiset 

Jorm a N u r m i, Erik V e s o 

n e n ja A rno V i l j a n e n . 

te rvetulleeksi yhdistyksen puheenjohtaja, 

varatuom ari Jukka M i k 

k o l a . M aaherra Sylvi S i l t a n e n 

selosti yhdistyksen toim intaa ja 

talo a e sitteli prof. Lauri R a u r a - 

m o. A rkkite h ti V eiio K a h r a n 

suunnittelem an toim ita lo n tilavuus 

on 6 300 m3 ja kerrosalaa noin 

2 000 m2. R akennuskustannukset 

tontteineen ja kalustoineen ovat 

noin 2,8 m ilj. mk, johon sum m aan 

sisältyy myös asuntohotelliosa. 

★ 

LOKAKUUN 24 päivänä vie te t 

tyyn YK:n päivään liittyen Turun 

kaupungin ja Ruskon liitosalueen 

kansakouluissa jä rje ste tttiin kansainvälisyyskasvatuksen 

teem aviikon 

tilaisuuksia ja näyttelyjä. 

K o ululaiset tutustutettiin Japanin, 

T ansanian, M eksikon, Ranskan ja 

Italian k u lttu u riin ja eläm äntyyliin. 

Lapset to iva t näyttelyyn liittyneet 

esineet kotoaan. T utustum isvälineinä 

käytettiin mm. ra in o ja ja 

elokuvia. Lyonista Ranskasta tu l 

leet lasten p iiru stu kset ja e ttiin eri 

koulujen n äyttelyihin. Koulujen 

ruokalista p y rittiin m yös saamaan 

teem an m ukaiseksi. M iele n kiin n o lla 

koulu la ise t tu tu stu ivat m onip u o lisiin 

ja v ä rikkä isiin näyttelyihin, 

jo tk a o liv a t T urun kaupungin ohjaavien 

opetta jie n ideoim ia. 

★ 

TURUN kaupungin liitosalueella 

toim iva urheiluseura M aarian Mahti 

vietti 25-vuotisjuhlaansa 25. 11. 

1973 om assa u rh eilutalossaan Vähäjoen 

varrella. Juhlapuheen piti 

seuran perustajajäsen, pääjohtaja 

Jaakko P a j u l a ja h is to riik in esitti 

ra d io to im itta ja M atti J u s s i l a . Turun 

kaupungin tervehdyksen toi urheilu 

to im e n jo h ta ja Lasse P o s t i - 

n e n . O nnittelunsa e sittivät lukuisat 

urheiluseurat ja yhteisöt. M italija 

lahjasade o li e rittä in runsas. 

SVUL:n hopeisen ansiom erkin ja 

liito n Varsinais-S uom en piirin kultaisen 

ansiom erkin sai A u l i s 

R i h k o . 

★ 

MAAN vanhin värialan yritys 

Suom en V äri- ja Vernissatehdas 

Oy, jonka toim in n a n aloittam isesta 

1. 11. 1973 o li kulunut 100 vuotta, 

perusti ensim m äisen m yyntikonttorinsa 

1896 T urkuun, K askenkadun 

ja s illo isen Ison Häm eenkadun 

kulm aan. V. 1917 liik e m uutti 

om aan huoneistoon C om m erceliiketalossa 

Linnankatu 17:ssä, 

jossa m yyn tikontto ri edelleen to i 

m ii. T urun m yyntikontto rin jo h ta 

ja n a on vuodesta 1C52 toim in u t 

d ipl.ekon. Runar L i n d s t r ö m . 

100-vuotispäivänä ilm estyi yhtiön 

kustantam ana ensim m äinen suom 

enkielinen ote O laus M agnuksen 

v. 1555 Room assa julka istu sta 

pohjoism aiden kansojen historiasta 

(H istoria de g e ntibus septentrio 

n a lin u s) dosentti Kaarlo 

H i r v o s e n kääntäm änä. Johdantosanat 

on k irjo itta n u t akateem 

ikko Kustaa V i l k u n a . 

★ 

KAUKO M ARKKIN AT Oy:n Barker 

te k s tiilit vietti 22. 11. 1973 235- 

vuotisjuhlaansa. P äivällä kutsuviera 

ille esite ltiin tehdasla ito sta ja 

illa lla o li ju h la tila is u u s Turun linnassa. 

T urun kaupungin onnitte lu t 

e sittivät ja kaupungin vaakunan 

luovuttivat kaup.valtuuston puheenjo 

h ta ja H eikki M u n t e r , kaup.johtaja 

Väinö J. L e i n o sekä apul. 

kaup.johtajat Uuti P a l a j a ja Paavo 

K o p o n e n . Turussa Alfan teollisuusalueella 

toim iva B a rke r on 

maamme vanhin ja kolm anneksi 

suurin tekstiilite h d a s, jo n ka palveluksessa 

on 1200 henkilöä. Ensi 

vuonna a lo itta a A la sta ro lla to im in 

tansa om pelim o, jo ka työllistä ä 70 

henkilöä. 

A lu eellinen 

valtu u skunta : 

Matkailun 

Edistämiskeskuksen 

aluetoimisto 

Turkuun 

0 N u o ta n veto a T u ru n saaristo ssa. 

• A p u l.ka u p . jo h ta ja Jo h a n n e s K o i k k a l a i s e n jo h d o lla kävi 

alueellinen valtuuskunta kesäkuussa tapaam assa 

m in iste ri Jerm u 

L a i n e t t a kauppa- ja teollisuusm inisteriön alaisen M atkailun 

E distäm iskeskuksen aluetoim iston perustam iseksi T urkuun. V altu u s 

kuntaan kuuluivat apul.kaup. jo h ta ja K oikkalaisen lisäksi T urun kaupungin 

m atkailulautakunnan puheenjohtaja M atti V i r t a n e n , m at- 

kailupäällikkö Irm eli T o r s s o n e n , m a tk a ilu s ih te e ri P e rtti P a a - 

s i o , V a rs in a is -S u o m e n M a a k u n ta liito n to im in n a n jo h ta ja P erttu 

K o i l l i n e n , N aantalin kaupungin m atkailulautakunnan puheenjohtaja 

Pentti P a a n a n e n ja Turun yliopiston tie d o tu ssih te e ri 

M atti N u r m i . V a ltu u s ku n ta jä tti m in is teri L a in e e lle k irje lm ä n , jo s sa 

e s itettiin m m .: 

LOUNAIS-SUOMEN m atkailualue, 

joka voitaneen m ääritellä alueeksi, 

joka sijaitsee Hangon— Forssan— 

Porin lounaispuolella näm ä kaupungit 

ja saaristoalueet mukaan lukien, 

on kokonaisuudessaan eräitä 

m erkittävim piä ja myös helpoim m in 

"haavoittu via " m atkailualueita. Tällä 

alueella sijaitsee kansainvälisestikin 

ainutlaatuinen saaristo, joka 

toistaiseksi m a tkailullisesti on vielä 

m elkoisen ohjelm oim aton to im in ta 

kenttä. 

ALUE to im ii u lkom a ilta Suom een 

saapuvan runsaan m a tkailija virra n 

tärkeänä vastaanottokenttä nä, jo lta 

m a tk a ilijo ita o hjautuu ym päri S u o 

mea. Tästä jo h tu e n alu e e lla s ija itsevat 

nykyiset o rg a n isa a tio t jo u tu 

vat suhteellisen usein sen tilanteen 

eteen, ettei m a tk a ilijo ita pystytä ka i 

kissa kysym yksissä riittävän hyvin 

palvelem aan, koska tietäm ys eri 

p u o lilla S uom ea sija itsevista palv 

e luyksiköistä ei yksinkerta isesti 

perinpohja ise e n neuvontaan o le

iittävä. A lueen m a tkailupalvelupiste 

ille aiheutuu näin o lle n runsaasti 

sen laatu ista työtä, jonka ei voitane 

katsoa kuuluvan yksinom aan 

nykyisten a lueyksiköiden tehtäväinm 

äärittelyyn. T oisaalta taas se, että 

tie tä m ys ei riitä, — eikä kaikista 

s e ikoista aina saa edes tie d u ste le 

m allakaan selvyyttä, m erkitsee 

m yös osaltaan alueen palvelutason 

heikkoutta. 

LISÄKSI vie lä sekä esim . Satakunnan 

että Lounais-S uom en alueella 

on m yös kehitysalueiksi lu o kite 

ltu ja seutuja, jo is ta eräät kuuluvat 

jo p a kehitysalue l:n p iiriin , ja 

jo id e n m ukaan saam inen m atkailuto 

im in to je n kenttään koko alueen 

m atkailu n kehitystä silm ä llä pitäen, 

ja m yös valta ku n n a llise sti, olisi ensiarvoisen 

tärkeätä. 

JO pidem m än aikaa on alueen 

m a tka ilu to im in to je n suhteen to d e t 

tu tarvetta yhdistävän elim en aikaansaam 

iseksi ja koko alueen 

sa a tta m ise ksi suunnite ltu je n ja ohje 

lm o itu je n m atka ilu p a lve lu je n p iiriin. 

Y hdistävää e lin tä tarvitta isiin 

o saksi m yös kaksikielisyyden aiheutta 

m ie n e rojen lieventäm iseksi 

alueen m a tkailupalveluissa. 

Y M M Ä R TÄÄKSEM M E saattaisi 

v a ltio n m atkailu o rg a n isaatio o n kuuluvan, 

ko ko alueen yhdistävän alueto 

im isto n p erustam inen tä lle a lueelle 

o le e llis e s ti help o tta a alueen 

suunnitelm allista ja ohjattua matkailukäyttöä, 

kohottaa alueen palvelutasoa 

ja täten koko valtion 

m atkailullista kehitystä silm ä llä pitäen 

m uodostua varsin tärkeäksi 

kehitystekijäksi. 

ALUETOIM ISTON tulisi sijaita 

alueen hallinnollisessa keskuksessa 

Turussa, jossa sen sijoittam ista 

jo n kin valtion viraston yhteyteen 

tai esim. Varsinais-Suom en M atkailuyhdistyksen 

tilo ih in tu lis i tutkia. 

EDELLÄ esitettyjen näkökohtien 

p ohjalta esitäm m e, että suunniteltaessa 

M atkailun E distäm iskeskuksen 

alaisia a luetoim istoja Lounais- 

Suom en alueen edellä e sitetynlaisen 

aluetoim iston tarve otettaisiin 

kiire e llisenä käsittelyyn. Uskomme, 

että tällaisen aluetoim iston s ijo itta 

m isella Turkuun ei olisi m erkitystä 

vain alueella sijaitsevalle a inutlaatuiselle 

saaristolle ja itse alueelle 

vaan m yöskin koko valtakunnan 

m atkailulle. 

OTTAEN huom ioon alueella s i 

jaitsevan saariston m erkitys va lta 

kunnallisena m atkailukohteena, 

sekä kyseisen saaristoalueen haavoittuvuus, 

esitäm m e edelleen, että 

valtion m atkailuelinten taholta kiireellisesti 

e rillispro je ktin a ryhdyttäisiin 

tutkim aan saaristoalueen matkailukäyttöm 

ahdollisuuksia alueen 

m a tkailullisten toim intojen o h je l 

m oim iseksi ja saattam iseksi valtakunnallisen 

m atkailun piiriin. 

Turusta ja 

vähän 

muualtakin 

PAAVO N urm i, Edvin Lairo ja 

Kalle H einonen tu livat ensikäynnille 

vähän aikaisem m in ostam alleni Pikku-Nunnan 

"ra ts u tila lle ” P iikkiössä. 

Paavo lo ih ti esiin aikam oisen käpyleivonnaisen 

ja onnea toivottaen 

o jensi lahjansa ja sanoi: "uuteen 

taloon tullessa on tuotava leipää ja 

suolaa, m utta m inähän olen näköjään 

unohtanut suolan kokonaan". 

★ 

55— 60 VUOTTA sitten o li tapana 

viedä häihinm enijän m ukana tämän 

om ia tuttavia. Kerran jo u d u in Toivo 

Tuom isen y.m. tu rkula ispoikie n mukana 

häihin Askaisten Livonsaarelle 

sem m oisissa olosuhteissa, etten 

tuntenut ennestään ketään asianom 

aisista. M utta eipä se m itään haitannut, 

s illä kahden vuorokauden 

pituisissa pidoissa o li riem u y lim 

m illään, kesä kauneim m illaan, herkkuja 

m onenm oisia sekä p iirile ik k e 

jä ja tanssia ylenpalttise sti. — T o i 

sen hääpäivän aam una tu li nuori 

solakka m ies täydessä Englannin 

laivaston virkapuvussa ju h lija in jo u k 

koon. Ensim m äisen m aailm ansodan 

parhaillaan riehuessa oli hänellä 

varm aankin o llu t vaikeuksia liik k u 

essaan Turun saariston s o kke lo isilla 

vesillä, m utta p e rille o li vain 

päässyt, vaikka Venäjän Itäm eren 

alueen sotalaivat tä yttivät vedenottotarpeensa 

S tor-M älön kuuluisasta 

m akeanveden lähteestä. M yöhem m in 

saim m e kuulla, että täm ä uskalias 

o li Turun saaristossa sittem m in kuuluisaksi 

tu llu t m erikapteeni John 

M attsson, joka vähän m yöhem m in 

alo itti tuottavat liiketoim ensa Turussa 

ja ym päristössä. 

★ 

KAUPPASEURAN huoneistossa 

vie te ttiin jo ta in liikeväen juhlaa, 

jossa lopuksi o li tanssia pitkähkön 

ajan. O lin tanssinut koko illa n ja 

istu in väsyneenä paikalla n i, kun 

rouvat M artta M artim o ja Hagar 

Näsänen tulivat kehoittam aan vielä 

vähän jatkam aan. E stelin jonkunverran 

ja syyttelin väsym ystäni 

M utta rouvat pitivät asiastaan kiin 

ni kehoittaen: "tu le nyt vain, sinun 

Turun Ensi- 

Kotia 

uudistettu 

# T u ru n E n s i-K o ti yh d istyksen 

1. 11. 1973 s o s ia a lila 

u ta k u n n a n jä s e n ille , so 

s ia a lity ö n te k ijö ille ja te r 

v e y d e n h o ita jille 

jä rje s tä m ä t 

o p in to p ä iv ä t av as i m a a h e rra 

S ylvi S i l t a n e n . P ä ivillä 

lu e n n o iv a t 

s o s ia alih u o llo n 

lä ä n in ta rk a s ta ja M a u n o N e - 

vaI a i n e n , la s te n s u o je lu - 

jo h ta ja J a a k k o M i n k k i 

n e n , avohuo lto k u ra a tto ri 

V u o k k o R u o t s a l a i n e n , 

toim in n a n jo h ta ja A ira H e i 

n ä n e n ja johta ja Virpa 

P u i s t o . 

O pintopäivien osanotta jille ja 

avoim ien ovien yle isölle esitettiin 

lyhytfilm i "N ainen ja yhteisKunta” . 

T urun työväenyhdistyksen naiskuoro 

e sitti laulua. 

U udistettua Turun Ensi-Kotia 

esittelivät kodin johta ja V irpa Puisto 

ja h a llin to jo h ta ja H illevi J a n s 

s o n . Lahjo itta jie n avustuksella 

kodin huoneet ja yhteiset tila t on 

m aalattu sekä kalustettu y k s ilö llisiksi 

ja läm pöisen värikkäiksi. 

V. 1951 valm istuneessa Turun 

Ensi-K odissa on ä id ille ja lapselle 

ta rk o ite ttu ja huoneita 39. Kodissa 

to im ii nykyisin m yös turkulaisten 

tyttöjen 16-paikkainen nuorisokoti, 

jo n ka toim in ta a lkoi kuluvan vuoden 

huhtikuussa. 

kanssasi on niin hauska tanssia, 

kun sin u lla on niin pehm oinen vat- 

KÄVELIN tässä yhtenä päivänä 

P uutarhakadulla kun lyhyt, paksu 

ja iloinen m ies tu li vastaani. Kun 

siinä vähän aikaa o li jute ltu , huom 

asin, että kaveri o likin Hovilan 

Kalpe, jota en o llu t nähnyt noin 

kolm eenkym m eneen vuoteen. Kymm 

enkunta m inuuttia m uisteltiin m uinaisia 

ja Kalpe sanoi, että hän asuu 

tuossa korkiassa kivitalossa kahdeksannessa 

kerroksessa. Lähtijäisiksi 

hän lausahti: "P o ikkee ka tto 

maan, heitä santta akkunaan". 

Alueellinen työterveyslaitos 

olisi saatava Turkuun v. -74 

# T u ru n k a u p u n k i ja T u ru n 

se udun am m attiyh d is ty sv äk i jä t 

tivä t 12. 10. 1973 ed u s k u n ta ry h 

m ille k irje lm ä n , jo s sa k iire h d i 

tää n a lu e e llis e n ty ö te rv e y s la i 

to ksen saam ista T u rku u n jo 

vu o n n a 1974. S o s ia a lija te r 

ve ys m in is teriö n työ ryhm än la a 

tim an a ik a ta u lu n m u k a a n ty ö 

terv ey sla ito s tulisi T u rku u n v. 

1975. O u lu ssa työ terv ey sla ito s 

on alo itta n u t to im in tan sa . T a m 

p e re e lla ja H els in g is sä la ito k 

sien to im in ta käyn n istyy en si 

vu o nna. 

Y ksitoista varsinaissuom alaista 

kansanedustajaa jä tti syksyllä 

eduskunnalle aloitteen 300 000 m arkan 

m äärärahan varaam isesta valtion 

ensi vuoden talousarvioon 

Turun alueellisen työterveyslaitoksen 

rakentam ista varten. Eduskuntaryhm 

ille jätetyn kirjelm än olivat 

a lle kirjo itta n e e t Turun kaupungin 

lisäksi ATK.n, hote lli- ja ravintolahenkilökunnan 

liito n , liiketyöntekijäin, 

rakennustyöläisten, elin ta rviketyöläisten, 

jalom etallityöntekijäin, 

m aaseututyöväen, m etallityöväen 

sekä te kstiili- ja vaatetustyöläisten 

liitto je n , M erim ies-U nionin ja KTV:n 

KESÄLLÄ 1921 olin Sundin pitäjän 

B jörkbyn kylässä m aanviljelijä 

A ugust K arlssonin luona 3 viikkoa 

heinänniitossa ja -korjuussa, kaislaa 

niittäm ässä p ikkujärvistä, riihtä 

ahtam assa ja puim assa sekä kaikenlaisessa 

m uussakin työssä. Sorarinteeseen 

o li tehty tiilis tä ja harm 

aista kivistä kellarirakennus, johon 

talon isäntä, K arl-poika ja minä laitoim 

m e vanhoista punatiilistä komean 

holvikaton. Tekele o li e rittäin 

onnistunut am atöörien aikaansaannokseksi. 

— Seuraavana kesänä 

sain pojalta tilannetta erittäin 

valaisevan ja hyvin seikkaperäisen 

kirjeen, mikä kokonaisuudessaan 

kuului seuraavasti: "B ästa bror, källartaket 

har ram lat. — K arl." 

ENNEN ensim m äistä m aailm ansotaa 

turkulaiset neitoset eivät seurustelleet 

venäläisten upseerien 

kanssa. A hvenanm aalla ensikertaa 

käydessäni totesin, e ttei siellä oltu 

aivan samaa m ieltä asiasta. Päättelin 

sen siitä, kun kerran eräältä 

sikäläiseltä hienohelm alta kysyin 

M aarianham inassa: "H u r m år du 

i d a g ? " Hän vastasi: "Ju tack, så 

där m ittim ellan dobra och n ietu". 

— r — r — r — 

Turun k a u p u n g in h a llitu s on asettanut 

toim ikunnan tutkim a a n ja valedustajat. 

a luetoim iston ja y h te isjä rje stö n 

m istelem aan työterveyslaitoksen 

alaosaston perustam ista T urkuun. 

K a u punginhallitu s katsoo v e lv o llisuudekseen 

tukea hankkeen to te u 

tum ista jo v. 1974 ja tekee vo i 

tavansa mm. huonetilo je n saam i 

seksi alkavaa toim in ta a varten. 

Lehtem m e m ennessä painoon ju l 

kisuuteen saatettiin tie to h a llitu s 

puolueiden päässeen yksim ie lisyyteen 

siitä, että työterveyslaitoksia 

varten valtion v. 1974 b u d je ttiin varattu 

300 000 m arkan m ääräraha 

nostetaan 1 000 000 m arkkaan. 

Täm ä aiheuttaa sen, että Turku 

saa työterveyslaitoksen jo ensi 

vuonna, eikä vasta v. 1975, kuten 

o li suunniteltu. 

Turun työterveyslaitos tule e ilm e i 

sesti erikoistum aan m erim iesten 

terveystilanteen tutkim iseen. 

Uusimuotoisia 

teatteritoimintaa — 

Tu ru n historiaa 

valoitetaan 

Åbo A m a tö rte a te rfö re n in g rf. 

a lo itti kesäteatteritoim innan Sibeliusm 

useon puistossa kesällä 1972 

— J. J. W ecksellin "G ifte rm å lssp e - 

cu la n te n " ja e sitti kesällä 1973 J. 

A. von Essenin kom edian "S k ä r 

g å rd s flic k a n ". Se on tänä vuonna 

jatka n u t toim intaa m yös talvisesonkina 

e sittäm ällä T aidem useossa ohjaajansa 

G ullan W a h l s t r ö m in 

jo h d o lla tu rkulaiskuvausten sarjaa 

"E n kväll i gam la Å b o ". Tähän 

m ennessä on nähty jo kaksi jaksoa: 

"S tä m n in g s b ild e r" ja "N ä r tornvakten 

tutade i lu re n ". O hjaajan assiste 

n ttin a on o llu t Renée L a u - 

r é n. E sitykset on vastaanotettu 

e rittä in suosiollisesti.

Turkulaiskaskuja 

# O heiset kuvam m e ovat Turun 

b io lo g ise n m useon kokoelm ista. 

Turun biologisessa museossa 

harvinaisia eläinyksilöit ä 

( 0 T u ru n b io lo g is e n m u s e o n 

k a u n iis s a ju g e n d -ty y lis e s s ä p u u 

ra k e n n u k s e s s a o n s u o r ite ttu 

k o r ja u s tö itä ja tä s s ä y h te y d e s s ä 

s e in ä ä n s a a tiin k a k s i v itr iin iä , 

jo ih in s ijo ite ttiin u u s ia h a r v in a i 

sia e lä in y k s ilö itä . M u s e o n k o 

k o e lm a t k ä s ittä v ä t n y k y is in n o in 

5 8 0 e lä in tä . T ila t o n k ä y te tty 

jo tä y s in h y v ä k s i ja r a k e n n u s e i 

o le p a ra s m a h d o llin e n e n ä ä 

n y k y a ik a n a . 

M u s e o n s u u r im p ia h a r v in a is u u k 

s ia o n n a a ra s m e ts o , jo k a o n n iin 

v a n h a , e ttä o n jo s a a n u t k o ira a n 

k a u n iin v ä r ity k s e n . K o n s e rv a a tto r i 

T e p p o T e r ä a r v io i lin n u n iä k s i 

15 v u o tta , k u n m e ts o y le e n s ä e lä ä 

v a in s e its e m is e n v u o tta . M u ita h a r 

v in a is u u k s ia o v a t m e ts ä jä n ik s e n ja 

r u s a k k o jä n ik s e n ris te y m ä , s u o m a 

la is e n p u n a k e tu n ja v e ä lä is e n n 

m u s ta n e tu n s e k a v r in n jä lk e lä i 

k ä c 

n e n , a lb iin o k o tta ra in e .n ja B o rn e o lta 

m a a h a m m e tu o te ttu k u lta fa s a a n i, 

jo k a e i k e tä n y t k o lm e n a s te e n 

s 

T U R U N m u s iik k iju h lie n o h je l 

m a s s a k e v ä ä llä 1967 o li p ro fe s s o ri 

T a p a n i V ä is tä n ja s e llo ta ite ilija 

A r to N o ra k s e n k o n s e r tti. H e rra t 

s a a p u iv a t a u to lla a n K o n s e rttita lo n 

e d u s ta lle S ib e liu k s e n k a d u lle . T o i 

s e lla p u o le lla s a ttu i k u lk e m a a n 

M a a ria n s e u ra k u n n a n k a n tto ri A a ro 

H ä rm ä v a a ra , jo ta V a ls ta te rv e h ti 

k a d u n y li. 

S a m a n a ik a is e s ti m a le k s i m ä k e ä 

y lö s m u u ta m a ra p p io a lk o h o lis ti. 

E rä s h e is tä h u o m a s i V ä is tä n te r 

v e h d y k s e n , a s te li p r o fe s s o rin e te e n 

ja to k a is i k ä ttä ä n o je n ta e n : 

— T e rv e , te rv e , m ih i sä o le t 

m o n o s , ku s u l to m m o tte t k re k k a le t 

p ä ä llä s o n ? ( V a ls ta o li n ä e t fra 

k is s a ). 

— M e in a a n m e n n ä to n n e n o in , 

s a n o i V a ls ta ja n ä y tti p e u k a lo lla a n 

K o n s e rttita lo a . 

— Ä lä ny, m ik ä s s iä l o ? ky s y i 

ä ijä . 

— A ja tte lin ta v a ta B ra h m s in ja 

B e e th o v e n in , s a n o i p ro fe s s o ri. 

— V o i h itto , v o in k s m ä ä k i tu lla 

s in ? e h d o tti u k k e li. 

— J o o , m u tta m e n e tu o lta e tu - 

o v e s ta , m in ä m e n e n ta k a o v e s ta , 

n e u v o i V a ls ta . 

— E i p -le , s iä l o n P e lto n e vah - 

ris o v e l, p u liä ijä v a s ta s i ja h ä ip y i 

s a m a n tie n P a rk in p u is to n s u u n 

ta a n . 

(T e o k s e s ta " K la a r i o n s a n o fö riä 

ijä " ) . 

A IK A IS E M M IN s u o r ite ttiin T u ru n 

s a la m a s s a v u o r o la iv o je n m a tk u s ta 

jie n k e s k u u d e s s a p is to ta rk a s tu k s ia , 

jo id e n k o h te e k s i jo u tu n e e t m a tk u s 

ta ja t m a tk a ta v a ro in e e n tu tk ittiin to 

d e lla ta rk a s ti. 

T u k h o lm a n la iv a o li jä lle e n ty h 

je n tä n y t u u m e n is ta a n m a tk u s ta ja n 

sa, n ä id e n jo u k o s s a v e re v ä n v a im o - 

p a k k a s ta . M u s e o n k o k o e lm ie n v a n 

h im p iin k u u lu u m u s e o n p e ru s ta ja n , 

p r o fe s s o ri G u s ta f G o l t h o f f i n 

v. 1903 k o n s e rv o im a h irv i. M u s e o 

o n p e r u s te ttu v. 1907. 

M u s e o s a a p a ljo n ta p a tu rm a is e s ti 

k u o lle ita e lä im iä , m m . u u s im p iin 

e lä im iin k u u lu v a n , P a im io s s a a u to n 

a lle jä ä n e e n h irv e n v a s a n . N a u v o 

la in e n k a la s ta ja lö y s i s a a ris to s ta 

k e u h k o k u u m e e s e e n k u o lle e n m e rik 

o tk a n , jo k a o n n y t m u s e o n k o k o e l 

m is s a . Itä -S u o m e n p ik k u lin tu ja ja 

m y y riä to iv o ta a n s a a ta v a n m u s e o n 

k o k o e lm iin . K o n s e rv a a tto ri T e rä kä y 

k a k s i k e rta a v u o d e s s a u lk o s a a ris 

to s s a , K u u s a m o s s a ja P o h jo is - 

L a p is s a m e ts ä s tä m ä s s ä m u s e o lle 

u u s ia y k s ilö itä . 

ih m is e n , jo k a m a tk a la u k k u k u m 

m a s s a k in k ä d e s s ä p u r je h ti v a n h a n 

tu llip a v iljo n g in h a lk i ja a ik o i s a m a n 

tie n ju n a a n . T a rk k a s ilm ä in e n tu lli- 

v a r tija h u o m a s i ta p a h tu m a n ja k iire 

h ti n a is e n p e rä ä n . 

— H ei, te s ie llä , p y s ä h ty k ä ä , hä n 

h u u s i ja n a is e n lu o e h d itty ä ä n ja t 

ko i: 

— V o itte k o tu lla ta k a is in , m e id ä n 

o n s u o rite tta v a te ille ru u m iin ta r k a s 

tu s . J o u d u tte n y t h e tk e n o d o tta 

m a a n . k u n n e s n a is p u o lin e n ta rk a s 

ta ja m m e v a p a u tu u . 

— M ie s s e n o lla p itä ä , jo k a m i 

n u a k o p e lo i, tu h a h ti n a in e n k iu k - 

k u is e s ti ja ja tk o i m a tk a a n s a h ö l 

m is ty n e e n tu llim ie h e n a lis tu e s s a 

o sa a n sa. 

(T e o k s e s ta " k o P u m p u la flik a t 

jo k k e n p u to s ” ). 

Kiva koko perheen 

joululahja 

TUOTTO 

LAPIN LASTEN 

HYVÄKSI. 

Pukinkonttiin 

Rautiasta. 

T e r ä s oy

Turku voitti 

Tampereen 

KAITAELO K U V A A JIE N kaupunkio 

tte lu T u rku — Tam pere jä rje s te ttiin 

21. 10. 1973. L o p p u kilp a ilu u n selviytyi 

m olem m ista kaupungeista 

ka rsin to je n p erusteella 10 elokuvaa 

10 eri te k ijä ltä . T u rkula iset saavuttivat 

ylivo im a isen voito n num eroin 

17— 9. T u lo ksia : 1) N iilo L u u k 

k o n e n , T u rku "T e rra k o tta s itte 

n kin lä h e is in ". 2) O le T a r v o 

n e n , T u rku "P y ö rä ". 3) A ntero 

K a a s a l a i n e n , Tam pere "P iira 

k k a ". 4) T oivo A n t t i l a , Turku 

"L e o p ä p ö k k e lö ". 5) Eino K a l 

l i a I a , Tam pere "L a s ite h ta a lla ". 

Y le is ö k ilp a ilu n eriko ispalkin n o n 

v o itti e lokuva "P y ö rä ". Elokuva 

"T e rra k o tta sitte n kin lä h e isin " kuvasi 

tu rkula isen M ilja A a r n i o n 

ta ite ilija p e rs o o n a a sekä hänen 

nyky- ja varhaistuotantoaan. T a ite i 

lija n om a tility s eläm änsä vaiheista 

te ki e lokuvasta sisä ltö rikka a n ja 

läm m inhenkisen. K ilpailu tu o m a ristoon 

k u u lu i mm. H elge T e u r i 

T urusta. 

SO TAVUOSIEN jälke e n Turun 

kaupungin v irk a m ie h ille ei liiennyt 

a u to ja , m utta kaupunki o li sentään 

h a n kkin u t h e ille virkakäyttöön 

va n h o ja p o lku p yö riä arm eijan ylijääm 

ävarastoista. 

K a u p u n g in a rkkite h ti A. S. Sandeiin 

k in o li saanut tä llaisen virkapyörän, 

jo ka kerran o li korjattavana 

ja huollettavana. A ikanaan A. S. 

sai seuraavanlaisen laskun: 

— A rk k ite h ti S andelin. S uorite 

ttu täysrasvaus, ta kakappa uusittu 

ja polkim et. 1 800 m arkkaa. 

(T eoksesta " k laari o sano fö riä 

ijä ” ). 

★ 

A URAJO EN kaupungista m aailm 

alle m atkanneet tu rku la ise t ovat 

m onin paiko in perustaneet vanhan 

k o tikaupungin m u isto ja vaalivia yhd 

istyksiä . N äin tapahtu i aikoinaan 

«O kkolassakin, jonne entise t tu rku 

laiset M ikko ja S igne Kaleva, sittem 

m in T urkuun takaisin siirtynyt 

k o n e in sin ö ö ri Tuom as Lehtonen 

sekä pari m uuta tu rku la ista perustivat 

kerhon tapaisen. 

A ikoinaan kerhoon ilm estyi Turusta 

K o kkolaan m uuttanut lastenta 

rh a n o p e tta ja , ujo ja h ilja in e n neiti-ih 

m in e n , jo ka tu n tu i alkuun aristelevan 

m uuta jo u kko a . T urkulaisryhm 

än nestor, kultaseppä Niemi 

huom asi täm än ja lo h d u tte li tyttöä: 

— Se on senttä te ijä hyvä tiättä, 

e tte i T u ru st o i koska paskoi m aailm 

al lä h e te tty — ne piretän visust 

koton. 

(T eoksesta "k o P um pula flik a t 

jo kke n p u to s” ). 

★ 

Sisällys - Innehåll 

Erkki Vuori: 

15 vuotta ............................. 3 

Ole Torvalds: 

Maan sitkeähenkisin lehti 

ilm estyy tietenkin Turussa 4 

C. J. Gardberg: 

T urun ikä on laskettava 

vuodesta 1229! ................... 6 

Juhani Salonen Turun poliisimestariksi 

............................ 8 

Turku-seura, 

Äbo-samfundet r.y.: 

Turun 700-vuotisjuhlavuoden 

valmistelut aloitettava 

ajoissa ................................. 8 

Raili Kiianlinna: 

Amanda Tuovila 100-vuotias 

......................................... 9 

Erik Bergh: 

Turun vanhan raatihuoneen 

vaiheilta ................................. 10 

llmar Taive: 

Turun historia ja turkulainen 

kansanelämä ............... 13 

Jaakko Haavio: 

Jouluna 1924 ........................ 14 

Sampo Haahtela: 

Pääkallo ................................ 16 

Turun VPK:n soittokunta 100- 

vuotias ................................. 20 

Vilho Niitemaa: 

Turun linnan linnakamarin 

seinäkirjoituksista ........... 21 

Yritteliäisyyden viikko Turussa 

..................................... 22 

Meta Torvalds: 

Drama kring Åen genom 

Åbo och en frälsande färjkarl 

......................................... 23 

DDR:n päivillä Turussa elokuvia, 

esitelmiä, näyttelyjä 25 

Reino Leimu: 

Muistelmia Paavo Nurmesta 

.............................................. 26 

Turun lastensuojelulautakunnalla 

50-vuotisjuhla ___ 29 

Leo Autio: 

Turun kaupungin raittiuslautakunta 

to im in u t 25 v. 30 

Turun ylioppila skylä ä n 312 

uutta asuntopaikkaa .... 32 

Jukka Marttinen: 

25 vuotta kuurojen am m attiko 

u lu tu sta ........................ 33 

Raili Kiianlinna: 

Kahden raitiova u n u n ku lje t- 

tajan kertom aa .................... 35 

Reino Linkosaari: 

H ölkkääjien syyskatselm us 

"R u isrä ä kin " ku n to le n killä 37 

Eino Lehtinen: 

Turun ja Leningradin ystävyystoim 

intaa kaksi vuosikym 

m entä ............................. 38 

Pekka Niemi: 

Puku ja palttoo ............... 38 

Turun hovioikeus 350-vuotias 40 

T urun lyseo 70-vuotias .... 42 

T oim itussihteerin pöydältä .. 42 

Nummenm äen Työväen Näyttäm 

ö 50-vuotias ................ 44 

TYKS:n laste n klin ika lla to im ii 

lelulainaam o ........................ 45 

Turku-seuralaisia m iellyttää 

vanha linna ........................ 46 

Liisi Huhtala: 

Turun ja Leningradin ystä- 

Kolmen vuosikymmenen 

vyyspäivät Turussa ........... 47 

koulu — muutamia näkökohtia 

Sampo Haahtelan 

M iljoonakoruja W äinö A a lto 

sen m useossa .................... 48 

koulusarjasta ........................ 16 

M atkailun E distäm iskeskuksen 

aluetoim isto T urkuun . 49 

Kirsti Saksa kaupunginkirjaston 

johtajaksi ............... 18 

Yrjö Lehtovaara: 

Pekka Willman Turun palopäälliköksi 

............................ 19 

Turusta ja vähän m uualtakin 

.......................................... 50 

Turun Ensi-Kotia u udistettu 51 

A lueellinen työterveyslaitos 

olisi saatava T urkuun v. 

-74 51 

U usim uotoista te a tte rito im in - 

taa Turussa ........................ 51 

Turun biologisessa m useossa 

harvinaisia elä in yksilö itä 52 

T urkulaiskaskuja .................... 53 

Turku voitti Tam pereen .... 54 

Kansikuva: 

N um m enpuistokadun p ä i 

väkodin (ent. lastentarhan) 

lapset täyttäm ässä riem ukkaasti 

osuuttaan lastensuojelulautakunnan 

50-vuotisjuhlan 

ohjelm assa. — Valok. 

Arvo Salm inen. 

Tule tutustumaan tosi laajaan uusien ja vaih- 

dokkien mallivalikoimaan! 

DATSUN 

VALMET 

D O D G E 

VALTRA 

M A A N S I I R T O K O N E E T 

HONDAN, VESPAN JA MAATALOUSKO NEIT 

IE N M YYNTIEDUSTUS 

Avoinna: maanantaisin ja perjantaisin klo 8.30— 

19, muina arkipäivinä 8.30— 17, korjaamo 7.30— 

16, lauantaisin suljettu. okokonekeskus 

Turku-äänilevy 

H inta mk 10,50 kpl. 

Vill Du faktiskt veta vad 

som veckligen h änder i 

Åbo — då är Å U tid 

ningen för Dej! 

Haluatko tietää mitä Turussa 

todella tapahtuu — 

silloin Å U on oma lehtesi! 

ÅBO UNDERRÄTTELSER 

1874150 å r 1974 

landets äldsta 

maan 

vanhin 

KASKU KIR JA 

” ko Pumpula flikat jokken putos” 

A le n nettu hinta m k 12,00 kpl. 

Suomen Turku - Åbo vår stad 

T ila u sh in ta mk 10,00 vsk.

TO IV O T A M M E A S IA K K A IL LE M M E JA 

L IIK E TU TTAV IL LE M M E 

Hyvää joulua ja 

menestyksellistä 

vuotta 1974 

Lihaliike 

REINO JOKISEN perill. 

K a u p p a h a lli 72— 74 Puh. 14 136 

H äm eenkatu 9 Puh. 15 314 

S o fiankatu 1 Puh. 305 668 

A v o in n a a rk is in 7,30— 21,30 

pyh ä isin 12— 18,00 

ITSEPALVELU- 

RAVINTO LA 

H O S P I T S I N 

H O L V I 

YLIO PISTO NK. 29 a 

T E I L L E , J OK A S Y Ö T T E 

PÄIVÄLLÄ "ULKONA" 

NO PEASTI À LA CARTE -LIS TALTA 

N O PE AM M IN PÄIVÄN AN N O KSIA 

N O P E IM M IN M IK RO -U UN ISTA 

H Y V Ä Ä 

R A V I N T O L A P A L V E L U A 

RAVINTO LA 

K R IS T IIN A 

V iihtyisä ensilu o ka n ravin tola 

kaup ungin keskustassa. E d ullinen 

ruokailu paikka . T anssia jo k a ilta. 

E e rikinkatu 19, puh. 22 111. 

RAVINTO LA 

HAARIKKA 

Tunnelm allin en k e lla rira v in to la 

sam assa talossa. A -o ikeudet. 

Puh. 344 888. 

RAVINTO LA 

HÄMEENPORTTI 

E dullinen ja ratto isa ru o ka ilu p a ikka . 

A lakerra ssa tu n n e lm a llis ia 

kabinetteja. A -oikeudet. 

Häm eenkatu 7, puh. 15 054. 

RAVINTO LA KULTAINEN HIRVI 

S e uralliste n ihm isten k o k o o n tu m is 

paikka. Iloiset la u lu illa t. 

B-oikeudet. 

Itäinenkatu 12— 14, puh. 21 243. 

Tervetuloa 

viihtymään! 

E TARMOLA 

hi fi stereostudio 

Nauttikaa 

nyt. 

Tulkaa studioom m e n a u ttimaan 

stereom usiikista. Koekuunnelkaa 

ja vertailkaa Pioneerin 

mahtava valikoim a laidasta la i 

taan. V iritinvahvistim et, levysoittim 

et, kaiuttim et, kuulokkeet. 

Kaikissa 5 vuoden takuu. 

Nauttikaa kokeilustanne. 

11 viritinvahvistim en sarjasta 

m alli FX-330. 5 vuoden takuu. 

P I O N E E R 

TU RU N 

KONEMYYNTI 

K auppias- ja Linnank. kulm a 

Puh. 17 950 

T o iv o la m m e Turku laisille a s ia k k a ille m m e ja liik e tu lla v ille m m e 

A U T O K O R R O S 

K ä rsäm äen tie 2 - Puh. 23 472 

KAIDE JA LEVY OY 

H ärkäm äentie 11 - Puh. 390 248 

K A U N E 

K ö ydenpun ojan katu 32 - Puh. 390 045, 390 165 

KUMIKORJAAMO CORD OY 

Turku - Puh. 333 544 

Salo - Puh. 27 00 

LAUKKULIIKE MARJANEN 

B rahenkatu 14 Kauppapiha - Puh. 15 162 

LILJAN LEIPOMO 

Leipom o: Lem m inkäisenk. 42 - Puh. 362 121 

M yym älä: S irkka lanka tu 3 - Puh. 15 488 

TURKKURINLIIKE T. RÄSÄNEN 

P u utarhaka tu 2 C - Puh. 13 261 

TURUN 

ASENNUSPAJA 

K ristiin a n ka tu 4 - Puh. 20 052 

TURUN 

K A I H D I N 

E e rikinkatu 38 - Puh. 29 935 

TURUN VALO JA VOIMA OY 

B rahenkatu 7 C - Puh. 20 222 

TURUN VARTIOKESKUS OY 

T u u re p o rin katu 14 B - Puh. 336 555 

VARRELA 

OY 

U rsininkatu 13 - Puh. 19 557

ARVOLAHJATJOULUNA 

Kultaa — Hopeaa — Kelloja 

N e ovat haluttuja. K äykää valitsemassa 

asiantuntijalta. 

Kultasepänliike K. REMI 

K a uppiaskatu 11 - Puh. 17 561 

Kultasepänliike NIILO HILTUNEN 

H äm eenkatu 12 - Puh. 23 910 

KULTA-PUNTTI Kulta- ja Kelloliike 

H äm eenkatu 1 - Puh. 13 320 

Kulta- ja K elloliike SALOVAARA & SALOVAARA 

E e rikin katu 8 - Puh. 11 941 

Kulta- ja Kelloliike JORMA SUOMINEN 

Y lio p is to n k a tu 24 - Puh. 18 237 

K ultasepänliike K. S. SAHLSTEDT 

E e rikin katu 13. Ruots. T eatterin talo 

Kello- ja Kultaliike LASSE LINDHOLM 

V a nha-H äm eentie 18 - Puh. 370 781 

Kello- ja Kultaliike E. NURMINEN 

Häm eenkatu 9 b - Puh. 23 929 

U udenm aank. 16 - Puh. 29 592 

TURUN AIKA OY 

M a rtin katu 3 - Puh. 352 001 

TURUN 

TYYLIKULTA 

V a n h a -L itto iste n tie 67 - Puh. 373 173

1973-4

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?