Prop. 1 S - Statsbudsjettet
Prop. 1 S - Statsbudsjettet
Prop. 1 S - Statsbudsjettet
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2010–2011 <strong>Prop</strong>. 1 S 69<br />
Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta<br />
ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja<br />
čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji<br />
riikkain mearrida ahte ráđđehusas lea geatnegasvuohta<br />
ráđđádallat sápmelaččaiguin áššiin mat<br />
njuolga sáhttet sin dili váikkuhit.<br />
Sámediggi lea ásahuvvon sámelága bakte<br />
ollašuhttimis Vuođđolága § 110a. Álbmotválljen<br />
ásahussan lea Sámedikkis stuora friddjavuohta.<br />
Dat ii leat dábálaš ossodahkan iige ráđđehusa<br />
vuollásaš ásahussan, ja ráđđehus danin ii ovddasvástit<br />
Sámediggi politihkalaš doaimma iige mearrádusaid<br />
maid Sámediggi politihkalaš ásahussan<br />
dahká. Ráđđehusas lea goittot konstitušuvnnalaš<br />
ovddasvástádus stáhtabušeahta juolludemiid ektui.<br />
Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš ja Gáldu<br />
– Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš<br />
leat hálddašanásahusat main leat<br />
earenoamáš fápmudusat, ja goappásge leat sierra<br />
stivrrat. Stivrrat ovddasvástidit guovddážiid doaimmaid<br />
daid rámmaid siskkobealde maid departemeanta<br />
mearrida, ja ovddasvástidit earret eará<br />
fágalaš ovdáneami, resursaanu ja vuoruhemiid.<br />
Go lea sáhka guovddážiid hálddašan- ja<br />
ekonomiijaáššiin, lea Ođasmahttin-, hálddahus- ja<br />
girkodepartemeanta bajitdási departemeantan.<br />
Hástalusat, ovdánan dovdomearkkat ja<br />
árvodásit<br />
Sámepolitihkka vuođđu leat árvvut nugomat vánhurskkisvuohta<br />
ja searvevuohta, ealli álbmotstivren,<br />
nanaguoddevaš ovdáneapmi, sosiála ja servodatcuiggodeaddji<br />
oasálastin ja humanisttalaš<br />
árvvut ja jurdagat.<br />
Vuoigatvuođaovdáneapmi, ásahushuksen ja<br />
formaliserejuvvon gulahallan gaskal eiseválddiid<br />
ja sápmelaččaid leat leamašan guovddážis sámepolitihkas.<br />
Nannemis sámi giela, kultuvrra,<br />
ealáhusaid ja servodateallima de leat dan váste<br />
mearriduvvon lágat ja njuolggadusat. Earenoamáš<br />
dehálaš lea finnmárkoláhka ja<br />
ráđđádallansoahpamuš gaskal Sámedikki ja<br />
stáhtalaš eiseválddiid. Ráđđehus áigu čuovvolit<br />
ovddit ja dálá vuoigatvuođačielggademiid ja ortnegiid,<br />
earret eará plánat movt čuovvolit sámi<br />
vuoigatvuođalávdegotti II ja Riddoguolástanlávdegotti,<br />
ja čuovvovaš bargu Davviriikkaid<br />
sámekonvenšuvnnain.<br />
Ráđđehus áigu dáhkidit Sámediggái duohta<br />
vejolašvuođa váikkuhit daid surggiin mat leat<br />
dehálačča sámi kultuvrra ja giela ovdáneapmái.<br />
Sámedikki vuođđudeami rájes lea Sámediggi nannen<br />
sajádagastis, earret eará Sámedikki ja stáhta<br />
eiseválddiid gaskasaš rácđádallanvuogádaga bakte.<br />
Máŋga sámi ásahusa lea ásahuvvon, nugomat<br />
kulturviesut ja giellaguovddážat mat leat dehálaš<br />
sámi guovddážat. Huksemis sámi ásahusaid báikegottiin<br />
sihke duođašta ja oainnusindahká<br />
sámivuođa. Dađistaga eanet mánát bajásšaddet<br />
diehttelas sámi gullevašvuođain. Almmolaš ipmárdus<br />
ja dihtomiella sámiid ja sámivuođa birra Norggas<br />
lea buorránan. Sámi kultuvra lea šaddan oassin<br />
Norgga almmolaš kulturgovastagas.<br />
Sámepolitihka vuođđun ovddasguvlui galget<br />
leat mearriduvvon institušuvnnalaš ja rievttálaš<br />
rámmat. Politihka hábmemis ovddasguvlui de<br />
earenoamážiid deattuhat «árgabeaipolitihka», sámi<br />
beroštumit galget praktihkalaččat integrerejuvvot<br />
politihkahábmemis ja doaimmain buot servodatsurggiin<br />
ja hálddašandásiin.<br />
Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta<br />
áigu bidjat sámi geavaheddjiid deaivvadeami<br />
almmolaš hálddahusain ja bálvalusfálu<br />
politihkalaš digaštallamii ja meannudeapmái. Sámi<br />
ja sámegielat geavaheddjiid beroštumit galget nu<br />
guhkas go vejolaš integrerejuvvot ja leat oassin<br />
dábálaš almmolaš bálvalusfálaldagas. Dát<br />
mearkkaša ahte ortnegat mat gusket sihke sámiide<br />
ja muđui álbmogii, berrejit vuhtiiváldojuvvot<br />
dábálaš čálgoortnegiid ja hálddahusortnegiid bakte.<br />
Dađistaga leat eanet almmolaš ásahusat heivehan<br />
doaimmaset sámegielat geavaheddjiide ja<br />
muđui sámi álbmogii. Iskkadeapmi duođašta dattetge<br />
ahte sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta<br />
almmolaš ásahusain lea váilevaš.<br />
Oppanassiige eai leat beare galle oahppi geain<br />
lea sámegiella fágasuorggis. 2007–2008 skuvlajagis<br />
ledje sullii 2500 oahppi. Sámi logut muitalit 2<br />
čujuha ahte 2006 gitta 2009 rádjai ohppiidlohku<br />
geain vuocđoskuvllas lei sámegiella nubbingiellan<br />
sakka njiejai.<br />
Sámegiela lea vártnuhis dilis máŋgga guovlluin.<br />
UNESCO rukses uhkiduvvon gielaid listtus de<br />
davvisámegiella šláddjejuvvo uhkiduvvon giellan,<br />
ja lulli- ja julevsámegielat ges leat šláddjejuvvon<br />
duohta uhkiduvvon giellan. Uhkiduvvon giellan<br />
adnojuvvo dat giella man sámegielat mánáidlohku<br />
njiedjá, ja duohta uhkiduvvon giellan ges dat giella<br />
man measta dušše rávisolbmot hupmet.<br />
Kulturdepartemeanta lea giellapolitihkalaš<br />
ovddasvástideaddji fágadepartemeanta, geas lea<br />
bajitdási ja surggiid gaskasaš ovddasvástádus hábmet,<br />
dulkot ja ovddidit giellapolitihkalaš<br />
áigumušaid Norggas. Ođasmahttin-, hálddahus- ja<br />
girkodepartemeantas lea váldoovddasvástádus<br />
hálddašeames sámelága giellanjuolggadusaid ja
Change language