Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
för ett något bredare språkprogram inte är överhövan stora i jämförelse<br />
med de stigande driftskostnaderna på andra sektorer. De<br />
föreslagna justeringarna av språkprogrammet till förmån för det<br />
andra inhemska språket och andra främmande språk än <strong>en</strong>gelska<br />
blir därför, både formellt och reellt, också <strong>en</strong> lagfråga.<br />
Svårigheterna att överblicka de totala kostnaderna för<br />
språkprogrammet i ett dec<strong>en</strong>traliserat beslutssystem gör att<br />
också tjänstemänn<strong>en</strong> och beslutsfattarna på nationell nivå känner<br />
sig osäkra och handfallna inför förbättringsyrkand<strong>en</strong>. Likaså tycks<br />
universitet<strong>en</strong> i resultatförhandlingarna med högskolorna ha svårt<br />
att lyfta fram eller prioritera språkundervisning<strong>en</strong> i de allmänna<br />
studierna. UKM:s och FM:s tjänstemän samt de <strong>en</strong>skilda universitetsfakulteterna<br />
eller yrkeshögskolorna kan av omtanke om andra<br />
sektorer eller sin eg<strong>en</strong> budget lätt (och i viss mån med rätta) hävda<br />
att grundläggande språkkunskaper främst hör till skolväs<strong>en</strong>dets<br />
uppgifter, inte till högskolornas.<br />
Suom<strong>en</strong>kielin<strong>en</strong> yhte<strong>en</strong>veto:<br />
Tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> opetus Suomessa<br />
Taustaselvitys<br />
Raportissa käsitellään tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong>, erityisesti suom<strong>en</strong>kielist<strong>en</strong><br />
kouluj<strong>en</strong> ruotsin kiel<strong>en</strong> opetuks<strong>en</strong> taustaa ja<br />
<strong>analys</strong>oidaan oppiaine<strong>en</strong> pakollisuudesta käytyä keskustelua sitä koskevi<strong>en</strong><br />
lakipykäli<strong>en</strong> valmistelutyössä, eduskunnassa ja lehdistössä eri<br />
aikoina. Myös ruotsinkielist<strong>en</strong> kouluj<strong>en</strong> suom<strong>en</strong> opetusta sivutaan.<br />
Raportin lopussa kootaan keskustelu viite<strong>en</strong> argum<strong>en</strong>ttiryhmään ja<br />
kytketään ne vuod<strong>en</strong> 2010 aikana uudelle<strong>en</strong> virinneese<strong>en</strong> keskusteluun<br />
pakollisesta ruotsin opetuksesta eri koulutusmuodoissa ja<br />
-asteilla. Peruskoulun osalta ratkaisuvaiheita kuvailivat melko tuoreeltaan<br />
mukana olleet kouluhallinnon korkeat virkamiehet, myöhemmin<br />
kouluhistorioitsijoinakin tunnetut Urho Somerkivi, Gösta Cavonius ja<br />
Veli Nurmi. 1980- ja 1990-luvun kieliohjelmakysymyksiä ovat kansainvälisessä<br />
teoreettisessa viitekehityksessä käsitelleet mm. Maija-<br />
Liisa Nikki ja Riitta Piri sekä ammatillis<strong>en</strong> opetuks<strong>en</strong> kannalta Ritva<br />
Kantelin<strong>en</strong>. Tämän tutkimuks<strong>en</strong> tuloksia ei kuit<strong>en</strong>kaan raportissa ole<br />
pohdittu muutoin kuin aivan yleisellä tasolla, sillä ne liittyvät pikemmin<br />
vieraid<strong>en</strong> kielt<strong>en</strong> opetuks<strong>en</strong> laaj<strong>en</strong>tamispyrkimyksiin kuin tois<strong>en</strong><br />
kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> asemaan. Sama rajaus koskee osittain ns. Kieporaporttia<br />
(2007), jossa otettiin huomioon myös äidinkiel<strong>en</strong> asema ja ns.<br />
alkuperäist<strong>en</strong> vähemmistöj<strong>en</strong> ja maahanmuuttaji<strong>en</strong> kielikoulutus.<br />
Ruotsin kieltä alettiin opettaa pakollis<strong>en</strong>a oppiaine<strong>en</strong>a Suom<strong>en</strong><br />
oppikouluissa vuonna 1872, jolloin nämä jaettiin opetuskiel<strong>en</strong><br />
mukaan ja ruvettiin perustamaan myös erityyppisiä suom<strong>en</strong>kielisiä<br />
oppikouluja. Ruotsinkielisissä oppikouluissa (yläalkeiskouluissa ja<br />
lukioissa) sekä yliopistossa suom<strong>en</strong> kielestä oli tullut pakollin<strong>en</strong> oppiaine<br />
jo edellis<strong>en</strong> koulu-uudistuks<strong>en</strong> yhteydessä vuosina 1841 ja 1843.<br />
62 Magma pm 1 63
Change language