Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tutkinnossa kahd<strong>en</strong> A-kiel<strong>en</strong> tason, mutta useimmat suom<strong>en</strong>kieliset<br />
(9/10) vain yhd<strong>en</strong>.<br />
Tois<strong>en</strong> kerran syntyi kiistaa kieliohjelmasta ja ruotsin kiel<strong>en</strong> asemasta<br />
eduskunnassa vuonna 1990 hallituks<strong>en</strong> koulupoliittis<strong>en</strong><br />
selonteon yhteydessä, jossa pääpainon alkuaan piti olla ammattikorkea-koulukaavailuissa.<br />
Kokoomus, jolla oli sivistysvaliokunnan<br />
puhe<strong>en</strong>johtajana tamperelain<strong>en</strong> yliopistorehtori Erkki Pystyn<strong>en</strong> ja<br />
mukana myös myöhempi opetusministeri Riitta Uosukain<strong>en</strong>, käytti<br />
kuit<strong>en</strong>kin tilaisuutta hyväkse<strong>en</strong> ja toi suoraan sivistysvaliokuntaan ehdotuks<strong>en</strong><br />
peruskouluj<strong>en</strong> yläaste<strong>en</strong> kieliohjelman muuttamiseksi, niin<br />
että nk. pakkoruotsi olisi poistunut tai ainakin höll<strong>en</strong>tynyt. (Oppiainetta<br />
ruvettiin silloin asian ajamiseksi nimittelemään niin.) Asia ei kuit<strong>en</strong>kaan<br />
pysynyt salais<strong>en</strong>a, vaan ”kieliriita” leimahti uudestaan sekä<br />
eduskunnassa että julkisuudessa. Silloin<strong>en</strong> opetusministeri, RKP:n<br />
Ole Norrback, sai kuit<strong>en</strong>kin pääministeri Harri Holkerin tukemana<br />
useimmat hallituspuolueid<strong>en</strong> kansanedustajat pysymään ruodussa eli<br />
asian muuttumattomuudessa. Muutosajatuksesta ei nimittäin ollut etukäte<strong>en</strong><br />
keskusteltu hallituksessa. Värikkään kolmepäiväis<strong>en</strong> keskustelun<br />
jälke<strong>en</strong>, jolloin muun muassa tunnettu kirjailija ja elokuvantekijä<br />
Jörn Donner RKP:n eduskuntaryhmän sillois<strong>en</strong>a puhe<strong>en</strong>johtajana piti<br />
l<strong>en</strong>nokkaan puolustuspuhe<strong>en</strong> kaksikielisyyd<strong>en</strong> ja pohjoismaisuud<strong>en</strong><br />
puolesta, eduskunta äänestikin selvästi kahd<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> eli edelle<strong>en</strong> pakollis<strong>en</strong><br />
ruotsin kiel<strong>en</strong> opetuks<strong>en</strong> puolesta. Sivistysvaliokunnan vain<br />
yhtä pakollista kieltä ajavan esityks<strong>en</strong> pääargum<strong>en</strong>ttina oli osin sama<br />
kuin 1968, eli kieliohjelman raskaus, mutta EU:n kynnyksellä myös<br />
halu lisätä muid<strong>en</strong> kuin <strong>en</strong>glannin ja ruotsin kielt<strong>en</strong> taitoa; ”pakkoruotsia”<br />
pidettiin kieliohjelman monipuolistamis<strong>en</strong> pahimpana este<strong>en</strong>ä.<br />
Ruotsin kiel<strong>en</strong> puolustajat vetosivat kut<strong>en</strong> vuonna 1968 edelle<strong>en</strong><br />
pohjoismaisuute<strong>en</strong>, maan kaksikielisyyte<strong>en</strong> ja tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong><br />
vakiintuneisuute<strong>en</strong> muilla kouluasteilla.<br />
Kolmann<strong>en</strong> kerran syntyi keskustelua tois<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> asemasta ylioppilastutkinnon<br />
nk. rak<strong>en</strong>neuudistuksessa vuonna 2004, jota<br />
oli edeltänyt joustavamman koevalikoiman kokeilu vuodesta 1998 sillois<strong>en</strong><br />
opetusministerin Maija Raskin (sd.) alulle saattamana. Ruotsinkieliset<br />
pelkäsivät laajemman valinnaisuud<strong>en</strong> johtavat ruotsin kiel<strong>en</strong><br />
taidon ja sit<strong>en</strong> maan kaksikielisyyd<strong>en</strong> heikk<strong>en</strong>emise<strong>en</strong> ja aloittivat<br />
kiihkeän periaatekeskustelun sekä eduskunnassa että lehdistössä.<br />
Tällä kertaa asia oli kuit<strong>en</strong>kin s<strong>en</strong> verran lujasti pohjustettu ylioppilastutkinnon<br />
kehittämishankkeissa ja koulumaailmassa, että Rkp jäi<br />
äänestyksessä yksin sekä hallituksessa että eduskunnassa vastaehdotuksellaan<br />
viidestä pakollisesta kokeesta, eduskunnassa toki vihreid<strong>en</strong><br />
tukemana. Nämä sanoivat kuit<strong>en</strong>kin pikemmin olevansa huolissaan<br />
matematiikan rapistuvasta taidosta valinnaisuud<strong>en</strong> kasvaessa.<br />
Mainittuina kolm<strong>en</strong>a ajankohtana (vuosina 1968, 1990 ja 2004),<br />
jolloin tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> asemasta on keskusteltu kiivastikin<br />
eduskunnassa ja julkisuudessa, asia on siis kiistelyn jälke<strong>en</strong> ratk<strong>en</strong>nut<br />
hiukan eri tavalla ja eri koulutuspoliittisissa puitteissa, mutta<br />
toin<strong>en</strong> kotimain<strong>en</strong> kieli on kuit<strong>en</strong>kin pysynyt pakollis<strong>en</strong>a oppiaine<strong>en</strong>a<br />
Suom<strong>en</strong> kaikissa kouluissa ja jopa laaj<strong>en</strong>tunut ammatillise<strong>en</strong><br />
perusopetukse<strong>en</strong> (keskiaste<strong>en</strong> uudistuksessa 1978) ja korkeakouluihin<br />
(yliopistoj<strong>en</strong> yleisopetukse<strong>en</strong> (kielikeskuksiin) vuonna 1978 ja<br />
saman kaavan mukaan ammattikorkeakouluihin vuonna 1987). Tätä<br />
kehitystä käsitellään lyhyesti raportin 9. ja 10. luvussa. Lyhyessä<br />
väliluvussa (6) esitetään ruotsin ns. kielikylpyj<strong>en</strong> syntyä ja yhteyttä<br />
muuhun kieliohjelmaan.<br />
Raportin 4. luvussa pohditaan, mit<strong>en</strong> peruskoulun kieliohjelma on<br />
vaikuttanut suomalaist<strong>en</strong> ruotsin kiel<strong>en</strong> osaamise<strong>en</strong>. Kieliohjelma<br />
on merkinnyt kielitaidon laaj<strong>en</strong>emis<strong>en</strong> koko ikäluokkaan, varsinkin<br />
kun otetaan huomioon s<strong>en</strong> perään syntynyt tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong><br />
opiskelu myös ammatillisessa peruskoulutuksessa ja korkeakouluissa.<br />
66 Magma pm 1 67
Change language