Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Den obligatoriska svenskan i Finland - en historisk analys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Toisaalta se on merkinnyt B-oppimäärän yleistymis<strong>en</strong> vuoksi samalla<br />
ruotsin osaamis<strong>en</strong> heik<strong>en</strong>tymistä. Alussa ylioppilastutkinnon A- ja<br />
B-ruotsin kokeid<strong>en</strong> vaatimustasot olivat melko lähellä toisiaan, mutta<br />
1970- luvun säästöpäätöst<strong>en</strong> ja myöhempi<strong>en</strong> tuntijakouudistust<strong>en</strong><br />
myötä B-kiel<strong>en</strong> vähimmäistuntimäärää on väh<strong>en</strong>netty huomattavasti<br />
(yhte<strong>en</strong>sä jopa 10 vuosiviikkotunnilla (380 oppitunnilla) oppikouluihin<br />
verrat<strong>en</strong>). S<strong>en</strong> myötä ylioppilastutkinnon A- ja B-ruotsin vaatimustasot<br />
ovat erkaantuneet. Ammatillis<strong>en</strong> ruotsin yksi opintoviikko<br />
ja korkeakouluj<strong>en</strong> kaksi pakollista opintoviikkoa eivät ole pystyneet<br />
korvaamaan perusopetuks<strong>en</strong> B-ruotsin oppimäärän kutistumista, vaikka<br />
ne sinänsä toivat resurssilisän.<br />
Raportin pohdiskelevassa yhte<strong>en</strong>vedossa jaetaan kehityks<strong>en</strong> aikana<br />
syntyneet argum<strong>en</strong>tit pakollis<strong>en</strong> ruotsin opetuks<strong>en</strong> puolesta ja<br />
vastaan viite<strong>en</strong> ryhmään: juridisiin, pedagogisiin, pragmaattisiin, kulttuuripoliittisiin<br />
ja hallinnollis-taloudellisiin seikkoihin.<br />
1. Juridiset argum<strong>en</strong>tit on useimmit<strong>en</strong> esitetty pakollisuud<strong>en</strong> puolesta.<br />
On katsottu perustuslain kielipykälän (17. §) ja kielilainsäädännön<br />
edellyttävän, että kouluj<strong>en</strong> ruotsinopetuks<strong>en</strong> on oltava niin<br />
laaja ja syvä, että korkeakouluissa voidaan saavuttaa julkishallinnossa<br />
kulloinkin vaadittava tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> hallinta ilman<br />
huomattavaa lisäpanostusta. Kielilainsäädännön ja kouluj<strong>en</strong> kieliohjelman<br />
välillä ei kuit<strong>en</strong>kaan ole suoraa oikeudellista yhteyttä: kielilainsäädännön<br />
tarkoitus on vain turvata tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong><br />
käyttöoikeus ja palvelun minimitaso. Toisaalta sitä tuskin voidaan<br />
helposti saavuttaa ilman hyvää koulupohjaa, eikä peruskoulu- tai<br />
lukiolain<strong>en</strong> oikein itse voi <strong>en</strong>nakoida tulevia kielitarpeitaan.<br />
2. Pragmaattisilla seikoilla eli hyötynäkökohdilla on puolustettu<br />
tois<strong>en</strong> kotimais<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> opiskelua ammatillisessa koulutuksessa,<br />
erityisesti palvelualoilla. Myös työvoiman liikkuvuutta ja kasvavaa<br />
matkustusta on käytetty argum<strong>en</strong>ttina ruotsin opiskelun puolesta.<br />
Toisaalta nämä argum<strong>en</strong>tit voidaan myös kääntää ruotsin kieltä<br />
vastaan, kut<strong>en</strong> eduskuntakeskustelussa vuonna 1990. Ruotsin<br />
tunti<strong>en</strong> on katsottu vievän aikaa ja tilaa muid<strong>en</strong> kielt<strong>en</strong> opetuksesta.<br />
Tulevan myyjän, insinöörin tai sairaanhoitajan voi olla vaikea<br />
motivoitua ruotsin tehokkaase<strong>en</strong> opiskeluun, jos hän havaitsee<br />
että edes ruotsinkieliset asiakkaat eivät viitsi käyttää äidinkieltään<br />
vaan turvautuvat ”varmuud<strong>en</strong> vuoksi” kaksikielisyyte<strong>en</strong>sä.<br />
3. Pedagogisia syitä esitettiin peruskoulua luotaessa voimakkaasti<br />
kahta pakollista kieltä vastaan. Viitattiin hylättyj<strong>en</strong> arvosanoj<strong>en</strong><br />
lukumäärään, kokeilutoimintaan ja suom<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> erikoise<strong>en</strong><br />
luonteese<strong>en</strong>. Väitettiin, että kaikki oppivelvolliset eivät pystyisi<br />
oppimaan kahta kieltä peruskoulussa, vaan olisi keskityttävä yhd<strong>en</strong><br />
”maailmankiel<strong>en</strong>” hallintaan. Toisaalta kahd<strong>en</strong> kiel<strong>en</strong> puoltajat<br />
huomauttivat myös, että kahd<strong>en</strong> lähisukua olevan kiel<strong>en</strong>, kut<strong>en</strong><br />
<strong>en</strong>glannin ja ruotsin samanaikain<strong>en</strong> opiskelu saattaisi edistää<br />
kummankin kiel<strong>en</strong> oppimista. Keskusteltiin paljon kiel<strong>en</strong>opetuks<strong>en</strong><br />
sopivasta aloitusiästä.<br />
4. Puolustaessaan ruotsin kouluopetusta Suomessa sekä ruotsinkieliset<br />
että monet suom<strong>en</strong>kieliset ovat tuoneet esille ruotsin kiel<strong>en</strong><br />
taidon elimellis<strong>en</strong>ä osana maamme historiaa sekä pohjoismaista<br />
(länsimaista) sivistysperintöä, puhutaan siis kulttuuripoliittisista<br />
näkökohdista. Näihin vetosivat peruskoulu-uudistuksessa voimakkaasti<br />
ratkaisevassa asemassa oleva opetusministeri Virolain<strong>en</strong>,<br />
yliopistopiirit ja muu kulttuurieliitti, ja keskustelussa ylioppilastutkinnon<br />
rak<strong>en</strong>teesta keväällä 2004 ehkä vielä voimakkaammin<br />
melkein kaikki ruotsinkieliset johtavat pedagogit ja poliitikot.<br />
68 Magma pm 1 69
Change language