Deformation behaviour of railway embankment ... - Liikennevirasto
Deformation behaviour of railway embankment ... - Liikennevirasto
Deformation behaviour of railway embankment ... - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liite RHK:n julkaisuun A 5/2006<br />
5<br />
Ratapenger altistuu suurelle määrälle kuormituskertoja käyttöikänsä aikana. Vaikka<br />
pysyvä muodonmuutos on tavallisesti hyvin pieni osa yksittäisen kuormituskerran<br />
aiheuttamasta kokonaismuodonmuutoksesta, näiden pienten pysyvien muodonmuutosten<br />
asteittainen kerääntyminen voi johtaa lopulliseen murtumiseen. Ratapenkereen<br />
murtuminen sekä liian suuret pysyvät muodonmuutokset täytyy tietysti estää.<br />
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi karkearakeisten materiaalien pysyvän muodonmuutoskäyttäytymisen<br />
tunteminen on hyvin tärkeää.<br />
Palautuvien muodonmuutosten tavoin myös pysyvien muodonmuutosten kehittymiseen<br />
karkearakeisissa materiaaleissa vaikuttavat monet tekijät kuten jännitystaso, jännityshistoria,<br />
kuormituskertojen määrä, pääjännitysten kiertyminen, vesipitoisuus, tiheys,<br />
rakeisuus, materiaalin tyyppi sekä materiaalin partikkeleiden fysikaaliset ominaisuudet.<br />
Kappaleissa 5 ja 7 annetaan yleiskatsaus malleista, joita on tähän mennessä<br />
käytetty mallintamaan karkearakeisten materiaalien palautuvaa ja pysyvää<br />
muodonmuutoskäyttäytymistä.<br />
Mallintaminen on välttämätöntä karkearakeisten materiaalien mekaanisen toiminnan<br />
kuvaamisessa. Monet tutkijat ovat esittäneet erilaisia menetelmiä ennustamaan<br />
karkearakeisten materiaalien palautuvia ja pysyviä muodonmuutoksia. Suuri määrä<br />
olemassa olevia malleja on toisaalta sinällään todiste tutkimusalueen monimutkaisuudesta<br />
ja hankaluudesta. Monet tutkijat ovat esittäneet mallinnusmenetelmiä,<br />
jotka sopivat heidän omiin tutkimustuloksiinsa. Enemmän työtä tarvittaisiin kuitenkin<br />
kehittämään yleisempiä malleja, joilla on tukeva teoreettinen perusta ja laaja<br />
käytettävyys.<br />
Vuodesta 1960 lähtien on tehty paljon tutkimusta karakterisoimaan karkearakeisten<br />
materiaalien palautuvaa muodonmuutoskäyttäytymistä. On yleisesti tunnettua, että<br />
nämä materiaalit käyttäytyvät monimutkaisesti, epälineaarisesti, ajasta riippuvasti ja<br />
elasto-plastistisesti toistuvan liikennekuorman alaisuudessa. Jotta tätä epälineaarisuutta<br />
voitaisiin käsitellä ja siirtyä pois perinteisestä kimmoteoriasta, karkearakeisten<br />
materiaalien palautuvan muodonmuutoskäyttäytymisen matemaattisessa mallintamisessa<br />
käytetään yleensä kahta menettelytapaa. Ensimmäisessä menettelytavassa<br />
jännitys-muodonmuutos-suhde annetaan jännityksestä riippuvana resilient-moduulina ja<br />
vakiona tai jännityksestä riippuvana Poissonin lukuna (esim. K-θ malli ja Uzanin malli).<br />
Toisessa menettelytavassa jännitys-muodonmuutos-suhde kuvataan jakamalla<br />
jännitykset ja muodonmuutokset tilavuudenmuutos- ja leikkausmuodonmuutoskomponentteihin.<br />
Materiaalin palautuvat muodonmuutokset määritellään tällöin<br />
käyttäen tilavuusmoduulia ja leikkausmoduulia resilient-moduulin ja Poissonin luvun<br />
sijaan. Tällaiset mallit ovat yleensä luonteeltaan monimutkaisempia ja parametriarvojen<br />
fysikaalinen merkitys on usein vaikeampi päätellä kerätyistä mittaustuloksista.<br />
Karkearakeisten materiaalien pitkäaikaisen käyttäytymisen mallintamisessa on<br />
olennaista ottaa huomioon asteittainen pysyvien muodonmuutosten kerääntyminen,<br />
kuormituskertojen määrä ja jännitysolosuhteiden tärkeä rooli. Siksi yksi tärkeimmistä<br />
tavoitteista karkearakeisten materiaalien pitkäaikaiskäyttäytymiseen liittyen olisi<br />
kehittää konstitutiivinen malli, joka mahdollistaa pysyvien muodonmuutosten<br />
ennustamisen millä tahansa kuormituskertojen määrällä annetulla jännitystasolla.