johtaminen
kr4_15
kr4_15
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
artikkelit<br />
Yhteisöllisyys ja<br />
yksilöllistyminen<br />
Teksti: Teemu Tallberg<br />
Länsimaisten yhteiskuntien kehitys on kulkenut käsi<br />
kädessä yhteisöjen hajoamisen kanssa. Yksilöllisyydestä<br />
on tullut pakko, jonka myötä yhteisöllisyydelle on<br />
monenlaista uutta kysyntää. Johtaminen on monilta osin<br />
yhteistoiminnallisuuden perustan uudelleenrakentamista<br />
ihmisiä erottavien tekijöiden torjumiseksi.<br />
Maanpuolustukseen liittyen<br />
kuulee usein kannettavan<br />
huolta yhteisöllisyyden<br />
puutteesta ja yksilöllistymisen lisääntymisestä.<br />
Erityisesti keskustelut liittyvät<br />
asevelvollisuuteen ja huoleen kansallisen<br />
puolustuksen kivijalan kestävyydestä:<br />
Miten asevelvollisuuteen suhtaudutaan?<br />
Riittääkö suomalaisilla ja uusilla sukupolvilla<br />
maanpuolustustahtoa? Onko<br />
nykypäivän asevelvollisista elämään ja<br />
olemaan varusmieskoulutuksen olosuhteissa,<br />
joissa yhteistoimintaan on kyettävä<br />
ja yksityisyys on rajoitettua? Onko<br />
Suomi isänmaana ja valtiona yhteisö,<br />
johon kansalaiset tuntevat kuuluvansa,<br />
vai ovatko muut yhteisöt, verkostot ja<br />
identiteetit ajaneet kansallisvaltion ohi?<br />
Laajemminkin yhteisöt on nähty ratkaisuna<br />
aikaamme riivaaviin ongelmiin.<br />
Yhteisöllisyyden esitetään toimivan<br />
erilaisten kielteisten asioiden vastavoimana.<br />
Yksilöllistyminen ja yhteisöjen<br />
purkautuminen on nähty karvapallon<br />
ytimenä, kun koululaiset käyttäytyvät<br />
huonosti, kun kukaan ei julkisella paikalla<br />
auta avuntarvitsijaa ja kun perhetragediat<br />
yllättävät paikallisyhteisön<br />
toinen toisensa jälkeen.<br />
Yhteisöllisyyteen heijastetaan toiveita<br />
ihmisten keskinäisestä välittämisestä,<br />
huolenpidosta, lähimmäisenrakkaudesta<br />
ja oikeudenmukaisuudesta. Johtamisessa<br />
ja organisaatioissa vannotaan vuorovaikutuksen,<br />
luottamuksen, avoimuuden ja<br />
yhteisten arvojen nimeen. Vahvoja yhteisöllisyyden<br />
ja yhtenäisyyden kaikuja<br />
voi kuulla myös politiikan ja talouden<br />
tiimoilta, haettiinpa ratkaisuja ja uutta<br />
nousua talkoista, talvisodan hengestä tai<br />
yhteiskuntasopimuksesta.<br />
Mistä yhteisöllisyyden kaipuussa on<br />
kyse, ja onko yksilöllistyminen sittenkään<br />
oikea nimi ihmiskunnan viholliselle?<br />
Kun yhteisöllisyys<br />
purkautui<br />
Yksilön ja yhteisön välinen suhde on<br />
ollut sosiologian ydinkysymys tieteenalan<br />
synnystä lähtien. Sosiologia syntyi<br />
1800-luvun lopulla osana tutkimuskohdettaan,<br />
osana eurooppalaista<br />
moderni saatiota. Moderni yhteiskunta<br />
syntyi teollistumisen ja markkinatalouden<br />
laajentumisen, palkkatyöläisyyden<br />
ja luokkayhteiskunnan synnyn sekä<br />
kaupungistumisen, maallistumisen ja<br />
kansallisvaltioiden rakentumisen myötä.<br />
Ihmisen paikka maailmassa ja ihmisten<br />
väliset suhteet muuttuivat, eikä se<br />
tapahtunut ongelmitta. Sosiaalisesta –<br />
eli siitä, mitä ihmisten välillä on, mikä<br />
ihmisiä yhdistää ja mikä heitä erottaa<br />
– tuli uuden tieteenalan tutkimuskohde.<br />
Sosiologian näkökulmasta modernisaatiossa<br />
yhteisöllisistä suhteista<br />
11<br />
Teemu Tallberg<br />
siirryttiin yhteiskunnallisiin suhteisiin.<br />
Siirtymä esimodernista, tradition ohjaamasta<br />
yhteisöstä yhteiskuntaan<br />
tarkoitti sosiaalisten suhteiden monimutkaistumista.<br />
Yhteisössä vuorovaikutus<br />
oli koko naisvaltaista, välitöntä ja paikallista<br />
ja se perustui yhteenkuuluvuuden<br />
tunteelle. Modernisaatio tuotti niiden<br />
rinnalle yhteiskunnallisia suhteita, jotka<br />
perustuivat sopimuksiin ja joita välittivät<br />
raha ja byrokratia.<br />
Kaikki sosiologian klassikot ja kantaisät<br />
tarkastelivat tätä samaa modernisaation<br />
tuottamaa siirtymää omista<br />
näkökulmistaan ja omilla käsitteillään.<br />
Ferdinand Tönnies puhui Gemeinschaftista,<br />
yhteisöstä, jonka jäsenten<br />
väliset suhteet ovat itsetarkoituksellisia<br />
ja jossa toteutetaan yhteistä päämäärää.<br />
Tönniesin mukaan hänen aikanaan,<br />
1800-luvun lopulla, yhteisöt olivat<br />
Kylkirauta 4/2015
Change language