johtaminen
kr4_15
kr4_15
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
pääkirjoitus<br />
Johtamisen ytimessä ihminen<br />
Tämän numeron teemaksi on<br />
valit tu <strong>johtaminen</strong>, joka on<br />
aina ajankohtainen aihe. Näyttää<br />
siltä, että juuri nyt elämässämme<br />
ajassa <strong>johtaminen</strong> on noussut erityisen<br />
mielenkiintoiseksi keskustelunaiheeksi.<br />
Puolustusvoimissa on toteutettu suuri<br />
organisaatiouudistus, jonka toimeenpano<br />
on jo loppusuoralla. Valtioiden<br />
huono taloudellinen tila puolestaan<br />
asettaa haasteita poliittiselle johtamiselle<br />
niin Suomessa kuin muuallakin<br />
Euroopassa.<br />
Kansainvälisessä politiikassa suurvaltasuhteiden<br />
jännitteet näyttävät entistä<br />
enemmän korostavan juuri johtajien<br />
roolia ongelmien ratkaisemisessa. Perinteisten länsimaisten<br />
johtamismallien rinnalle on noussut – tai palannut – autoritääriseen<br />
johtajuuteen perustuvia johtamismalleja. Lehtemme<br />
ei ota kantaa minkään ajatussuunnan paremmuuteen,<br />
vaan pyrimme jälleen kerran ainoastaan avaamaan aiheesta<br />
käytävää keskustelua.<br />
Johtaminen on kiinnostanut ihmisiä aina, ja sitä on<br />
todennäköisesti myös tutkittu niin kauan kuin yhteisöjä ja<br />
vuorovaikutusta ylipäätänsä on ollut olemassa. Lähihistoriasta<br />
tiedämme, että teollisen vallankumouksen jälkeinen<br />
taylorilainen ajattelu korosti erityisesti selkeyttä organisaation<br />
rakenteissa ja vastuunjaossa. Vähän myöhemmin<br />
Weber lisäsi sen päälle byrokratian, jolla hän nykyisen virkavaltaisuuden<br />
sijasta tarkoitti kuitenkin organisaation päämäärätietoisuutta<br />
sekä oman ja ylemmän edun tavoittelua.<br />
Johtaminen on yksi tutkituimmista tieteenaloista. Näyttää<br />
kuitenkin siltä, että jäämme yhä ainakin jonkin verran<br />
ymmällemme johtamisen syvimmän olemuksen pohtimisessa.<br />
Tutkimuksiin ja kirjoituksiin dokumentoidun tiedon<br />
suuresta määrä huolimatta yhtä ainoaa oikeaa ja kaikkiin<br />
tilanteisiin soveltuvaa johtamismallia ei tunnu olevan olemassa.<br />
Johtamisen suuri haaste ja samalla rikkaus on siinä, että<br />
viimekädessä sen kohteena on aina toinen ihminen. Ihminen<br />
tuo johtamiseen oman ainutkertaisen inhimillisen tekijänsä,<br />
joka on vain harvoin toisten ihmisten etukäteen ennakoitavissa.<br />
Jokainen meistä tulkitsee tilanteita eri tavalla ja<br />
myös reagoi eri tavalla niiden käänteisiin. Ei siis ole ihme,<br />
ettei johtamista pystytä aukottomasti mallintamaan eikä<br />
istuttamaan mihinkään yleispäteviin kaavoihin.<br />
Jo pelkästään johtamisen käsitteen ja sisällön määrittelyistä<br />
on kirjoitettu lukemattomia kirjoja. Maanpuolustuskorkeakoulun<br />
sotilasjohtamisen tutkimusyhteisö on<br />
kiteyttänyt johtamisen käsitteen varsin ymmärrettävään ja<br />
käytännönläheiseen muotoon. Johtaminen jakautuu neljään<br />
kokonaisuuteen, jotka ovat ihmisten <strong>johtaminen</strong>, asioiden<br />
<strong>johtaminen</strong>, organisaatiorakenne ja organisaatiokulttuuri.<br />
Ihmisten <strong>johtaminen</strong> on tavoitteellista<br />
vuorovaikutusta. Se siis sisältää<br />
suunnan ja yhteispelin. Asioiden <strong>johtaminen</strong><br />
puolestaan sisältää muun muassa<br />
päätöksentekoprosessit sekä asioiden<br />
valmistelun ja toimeen panon seurannan.<br />
Organisaatiorakenteissa taas on<br />
keskeistä ymmärtää, miksi jokin organisaatiomalli<br />
on valittu ja miten sitä<br />
noudatetaan.<br />
Puolustusvoimien perusorganisaatiorakenteena<br />
on linjaesikuntaorganisaatio,<br />
mutta tarvittaessa siitä voidaan vaikkapa<br />
taistelujaotuksen tai työryhmätyöskentelyn<br />
kautta muodostaa linjasta irrotettuja<br />
projektiorganisaatiota. Toimiala<strong>johtaminen</strong><br />
ja logistiikka noudattavat usein matriisimaista tapaa<br />
organisoitua, kaikkine hankaluuksineen ja hyötyineen.<br />
Organisaatiokulttuuri tuo pysyvyyttä ja yhteistä pohjaa<br />
koko joukolle. Toisinaan kulttuuri voi kuitenkin olla myös<br />
uudistusten jarru.<br />
Johtamiseen liittyvässä pohdinnassa olennaista ei liene<br />
kiistely erilaisten suuntausten ja näkökulmien paremmuudesta,<br />
vaan se, että johtajalla on ymmärrys oman johtamistoimintansa<br />
vaikuttavuudesta toisiin ihmisiin. Johtajan<br />
tulisi pystyä havainnoimaan omaa toimintaympäristöään ja<br />
ymmärtämään, millaista johtamista siinä milloinkin tarvitaan.<br />
Teoriatiedon lisäksi johtajaksi oppiminen edellyttää<br />
käytännön kokemusten syvällistä pohdintaa, sillä oppia<br />
voi ottaa sekä omista kokemuksista että muiden johtajien<br />
toiminnasta.<br />
Johtamiseen liittyy aina kiinteästi myös johdettavana<br />
oleminen. Jokainen johtaja on yleensä samalla jonkun toisen<br />
johtajan alainen. Tässä on se erinomainen puoli, ettei yksikään<br />
johtaja jää osattomaksi myöskään alaisnäkökulmasta<br />
ja -kokemuksesta. Työyhteisössä jokaisella ihmisellä on<br />
oma arvokas tehtävänsä.<br />
Johtamisen teema sopii joulunkin sanomaan. Jokaisella<br />
ihmisellä on oikeus tulkita sanomaa omalla tavallaan.<br />
Joulun yleinen perusvire viestittää kuitenkin aina yhteistä<br />
suuntaa, varmuutta, välittämistä ja positiivisuutta. Ne ovat<br />
pitkälti samoja asioita, jotka yleensä liitetään myös hyvään<br />
johtamiseen.<br />
Toivotan kaikille Kylkiraudan lukijoille rauhallista<br />
Joulua! Rauhoittukaamme ja antakaamme aikaa myös<br />
läheisillemme.<br />
Päätoimittaja<br />
Eversti Mika Kalliomaa<br />
mika.kalliomaa(at)kylkirauta.fi
Change language