pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
muut laa<strong>ja</strong>t osaamiskokonaisuudet niiden edellyttämän osaamisen perusteella viitekehyksen<br />
kahdeksalle vaativuustasolle. Tutkintojen, oppimäärien <strong>ja</strong> muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien<br />
sijoittumisesta niiden edellyttämän osaamisen perusteella viitekehyksen eri<br />
vaativuustasoille ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Esityksen mukaan<br />
kansallinen viitekehys mahdollistaisi suomalaisen koulutus- <strong>ja</strong> tutkintojärjestelmän sekä<br />
muun osaamisen kokonaisvaltaisen tarkastelun kuvaamalla tutkintojen, oppimäärien <strong>ja</strong><br />
muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämän osaamisen tietoina, taitoina <strong>ja</strong><br />
pätevyyksinä. Kokonaisuudesta muodostuu viitekehyksen avulla yhdenmukainen, ymmärrettävä<br />
<strong>ja</strong> vertailukelpoinen.<br />
Hallituksen esitykseen sisältyy myös asetusluonnos, jossa kuvataan suomalaisen viitekehyksen<br />
vaativuustasot sekä tutkintojen <strong>ja</strong> oppimäärien sijoittuminen eri vaativuustasoille.<br />
Luonnoksessa viitekehyksen tasolle 5 on sijoitettu erikoisammattitutkinnot. Tälle EQF:n<br />
tasolle sijoittuvat muissa maissa useimmiten korkea-asteen lyhytkestoiset tutkinnot tai<br />
koulutukset. Tasolle 6 on sijoitettu ammattikorkeakoulututkinnot <strong>ja</strong> alemmat korkeakoulututkinnot,<br />
tasolle 7 ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot <strong>ja</strong> ylemmät korkeakoulututkinnot<br />
sekä tasolle 8 yliopistojen tieteelliset <strong>ja</strong> taiteelliset <strong>ja</strong>tkotutkinnot sekä ammatilliset<br />
<strong>ja</strong>tkotutkinnot.<br />
14<br />
2.2 Korkeakoulututkintojen tutkintorakenteet Euroopassa<br />
Bolognan prosessin toimeenpanoraportissa ”The European Higher Education Area in<br />
2012” <strong>ja</strong> EURASHEn julkaisemassa selvityksessä ”Short Cycle Higher Education in<br />
Europe – Level 5: the Missing Link” kuvataan Bolognan prosessissa olevien maiden tutkintorakenteita<br />
<strong>ja</strong> lyhyiden korkeakoulututkintojen asemaa näiden maiden tutkintojärjestelmissä.<br />
Bolognan prosessin yksi keskeinen tavoite on ollut ymmärrettävien <strong>ja</strong> yhdenmukaisten<br />
tutkintorakenteiden luominen. Tutkintorakenteita on kehitetty 47 maassa<br />
kolmesta syklistä muodostuvan mallin poh<strong>ja</strong>lle. Ensimmäisen syklin tutkinto on 180–240<br />
opintopisteen laajuinen bachelor-tason tutkinto, jonka tulisi olla relevantti myös eurooppalaisilla<br />
työmarkkinoilla. Toisen syklin tutkinto on vähintään 60 opintopisteen laajuinen<br />
master-tasoinen tutkinto. Kolmannen syklin muodostavat tieteelliset <strong>ja</strong> taiteelliset <strong>ja</strong>tkotutkinnot.<br />
Bolognan prosessin seurantaraportin mukaan vuonna 2011 yhteensä 41 maassa yli<br />
puolet korkeakoulutuksen opiskelijoista opiskeli Bolognan tutkintorakenteen mukaisissa<br />
ohjelmissa. Useimmissa maissa (31/47) on kuitenkin myös tutkinto<strong>ja</strong>, jotka eivät noudata<br />
Bolognan mallin mukaista tutkintorakennetta. Nämä tutkinnot ovat yleisesti joko pitkä<br />
suoraan ylempään korkeakoulututkintoon johtavia esim. lääketieteen opinto<strong>ja</strong> tai bachelor-tutkinto<strong>ja</strong><br />
lyhyempiä korkeakoulututkinto<strong>ja</strong>, jotka johtavat tiettyihin ammatteihin.<br />
Noin puolessa prosessiin osallistuvista maista on ns. lyhyitä korkeakoulutusohjelmia<br />
(short cycle), jotka linkittyvät ensimmäiseen sykliin (bachelor-taso). Useimmissa maissa<br />
lyhyet ohjelmat luetaan osaksi korkeakoulutusta. Kyproksella, Kreikassa, Portugalissa <strong>ja</strong><br />
Sloveniassa lyhyet ohjelmat eivät kuitenkaan ole osa korkeakoulutusta, vaikka kuuluvat<br />
korkea-asteen tutkintoihin. Nor<strong>ja</strong>ssa, Ruotsissa, Tanskassa <strong>ja</strong> Irlannissa lyhyt korkeakouluohjelmat<br />
on rakennettu osaksi ensimmäistä sykliä. Belgiassa (flaamit), Islannissa, Latviassa<br />
<strong>ja</strong> Iso-Britanniassa on mahdollista saada lyhyiden ohjelmien opinnot hyväksiluetuksi<br />
bachelor-tutkinnoissa, jos kyseisten oppilaitosten välillä on sovittu tästä.<br />
EURASHE:n julkaisemassa selvityksessä on tehty laajempaa vertailua eri maiden lyhyistä<br />
korkeakoulututkinnoista. Selvityksen mukaan vuoden 2010 lopussa lyhyitä korkeakouluohjelmia<br />
tarjottiin 19 maassa tai koulutusjärjestelmässä <strong>ja</strong> niissä opiskeli lähes 1 700 000 opis-
Change language