pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vassa koulutuksessa. Toinen haki<strong>ja</strong>ryhmä muodostuu alan vaihtajista, joilla on joko aiempi<br />
korkeakoulututkinto tai opinto-oikeus tutkintoon johtavassa koulutuksessa toisella koulutusalalla.<br />
Heidät valitaan pääsääntöisesti samojen valintaperusteiden mukaan kuin ensimmäistä<br />
opiskelupaikkaansa hakevat. Kolmannen haki<strong>ja</strong>ryhmän muodostavat haki<strong>ja</strong>t, jotka<br />
siirtyvät <strong>ja</strong>tkamaan opinto<strong>ja</strong>an toisessa koulutuksessa opintojensa aikana tai tutkinnon<br />
suoritettuaan (siirtyjät). Toisin kuin kahdessa muussa ryhmässä, siirtyminen ei tarkoita<br />
kokonaan uusien opintojen aloittamista, vaan opintojen <strong>ja</strong>tkamista siten, että alkuperäiset<br />
opinnot keskeytyvät siirtymisen seurauksena <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvat uudessa koulutuksessa. Alan vaihta<strong>ja</strong>t<br />
<strong>ja</strong> siirtyjät muodostavat noin kolmanneksen koulutukseen hyväksytyistä. Ryhmien<br />
koot sekä hakijoissa että hyväksytyissä vaihtelevat kuitenkin erittäin paljon korkeakouluittain,<br />
koulutusaloittain <strong>ja</strong> varsinkin hakukohteiden tasoilla.<br />
Uusien ylioppilaiden osuus kaikista yliopistojen kevään 2011 yhteishauissa paikan<br />
vastaanottaneista oli 35 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen nuorten yhteishaussa uusia<br />
ylioppilaita oli 25 prosenttia paikan vastaanottaneista. Paikan saamista <strong>ja</strong> opintojen aloittamista<br />
korkeakoulutuksessa suoraan toisen asteen opintojen jälkeen viivästyttää se, että<br />
kolmannes opiskelupaikoista menee jo tutkinnon suorittaneille tai opiskelupaikan omaaville.<br />
Opintojen aloittamista viivästyttää lisäksi se, että nuoret myös hakevat yhä uudelleen<br />
haluamalleen koulutusalalle.<br />
Hanna Norin väitöskir<strong>ja</strong>tutkimuksessa (Turun yliopisto, 2011) haki<strong>ja</strong>n iällä oli muista<br />
taustatekijöistä riippumaton vaikutus opiskelemaan pääsyyn siten, että todennäköisyys<br />
päästä opiskeli<strong>ja</strong>ksi väheni haki<strong>ja</strong>n iän kohotessa. Vuoden 2003 opiskeli<strong>ja</strong>valinnoissa parhaiten<br />
opiskelemaan pääsivät tutkimuksen mukaan kaikkein nuorimmat, alle 20-vuotiaat<br />
haki<strong>ja</strong>t, jotka useimmiten olivat saman kevään ylioppilaita. Hakijoilla, joilla oli aiempaa<br />
koulutusta, vain korkea-asteella tehdyt suoritukset paransivat sisäänpääsymahdollisuuksia.<br />
Korkeakoulutuksen aliedustetut ryhmät<br />
Koulutuksellista tasa-arvoa pohtinut työryhmä tilasi työnsä poh<strong>ja</strong>ksi aineistoa koulutuksellisen<br />
tasa-arvon nykytilasta sukupuolen <strong>ja</strong> sosiaalisen taustan mukaan. Tästä aineistosta<br />
käy ilmi erityisesti korkeakoulutuksen osalta mm. seuraavaa (OKM 2012:28):<br />
Sukupuoli<br />
– ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista (nuorten koulutus) 52,5 prosenttia on naisia,<br />
ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista 53,4 prosenttia<br />
– muussa kuin tekniikan <strong>ja</strong> liikenteen alan ammattikorkeakouluopetuksessa on naisia on<br />
69 prosenttia<br />
– naisten osuus yliopisto-opiskelijoista on 62 prosenttia<br />
– 30-vuotiaista miehistä korkeakoulututkinnon on suorittanut 31 prosenttia,<br />
naisista 48 prosenttia<br />
Korkeakoulutuksen sukupuolittaisen <strong>ja</strong>kautumisen kannalta suuri merkitys on jo aiemmalla<br />
koulutusvalinnalla: lukio-opiskelijoista miehiä on noin 43 prosenttia <strong>ja</strong> naisia 57<br />
prosenttia.<br />
23