21.06.2013 Views

pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö

pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö

pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan<br />

Opinnoissa menestymiseen <strong>ja</strong> opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat perhe- <strong>ja</strong> muusta<br />

kasvuympäristöstä peräisin olevat kulttuuriset <strong>ja</strong> sosiaaliset resurssit. Ne voivat muodostua<br />

korkeakouluopintojen esteeksi silloinkin, kun muut edellytykset oppimiseen <strong>ja</strong> työelämään<br />

olisivat olemassa.<br />

Tästä johtuen on tarvetta myös opinnoille, jotka vahvistavat syrjäytymisvaarassa olevien<br />

nuorten itsearvostusta <strong>ja</strong> omanarvontuntoa sekä tukevat opiskeluvalmiuksien kehittymistä.<br />

Korkeakoulut eivät voi tästä kaikilta osin huolehtia, koko koulutusjärjestelmän<br />

tulisi olla tältä osin toimiva. Kansanopistojen omaehtoiseen oppimiseen, osallisuuteen <strong>ja</strong><br />

yhteisöllisyyteen perustuva oppimisympäristö on hyvä, jo nyt toimiva <strong>ja</strong> tuloksellinen esimerkki.<br />

Kansanopistoissa voidaan edistää erilaisista taustoista tulevien uskoa omiin kykyihin<br />

<strong>ja</strong> parantaa tosiasiallisia opiskelumahdollisuuksia. Samanaikaisesti voi suorittaa myös<br />

myöhemmin hyväksiluettavia opinto<strong>ja</strong>.<br />

Koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää esteettömyyteen <strong>ja</strong> osallisuuteen<br />

liittyvän tiedon <strong>ja</strong>tkuvaa tuottamista <strong>ja</strong> levittämistä. Oppilaitoksissa toteutuva<br />

opintojen oh<strong>ja</strong>us sekä työ- <strong>ja</strong> elinkeinohallinnon piirissä tapahtuva ammatinvalinnanoh<strong>ja</strong>us<br />

ovat merkittäviä vaiheita aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen rakentamisessa.<br />

On myös tärkeää saattaa aliedustetuille ryhmille <strong>ja</strong> heidän järjestöillensä tiedoksi, että<br />

korkeakoulut tekevät suunnitelmallisesti työtä koulutukseen pääsyn <strong>ja</strong> opiskelun sekä<br />

oppimisen esteiden voittamiseksi. Viimeaikaiset selvitykset <strong>ja</strong> tutkimukset osoittavat, että<br />

aliedustettujen ryhmien opinnot viivästyvät usein koulutuksen <strong>ja</strong> työharjoittelujen organisointiin,<br />

tiedon puutteeseen, ennakkoluuloihin sekä pedagogisiin käytäntöihin liittyvistä<br />

syistä. Nyt pikemminkin tieto opiskelun esteistä leviää aliedustettujen ryhmien keskuudessa<br />

heikentäen motivaatiota <strong>ja</strong> karsien koulutukseen hakijoita.<br />

Korkeakoulujen esteettömyyttä on kartoitettu selvityksillä <strong>ja</strong> tutkimuksilla. Korkeakoulujen<br />

esteettömyyshanke, ESOK (2006–2011) kokosi esteettömyyden hyviä käytäntöjä<br />

sekä laati suosituksia <strong>ja</strong> ohjeita yhteistyössä korkeakoulujen <strong>ja</strong> järjestöjen sekä muiden<br />

yhteistyökumppanien kanssa.<br />

Maahanmuutta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset ovat suomalaisessa korkeakoulutuksessa<br />

yksi selvästi aliedustettu ryhmä. Maahanmuutta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> ulkomaalaistaustaisten osaamisvaatimuksiltaan<br />

muuttuvaan työelämään sijoittuminen <strong>ja</strong> yhteiskuntaan integroituminen<br />

edellyttävät, että erilainen kieli- <strong>ja</strong> kulttuuritausta ei heikennä heidän mahdollisuuksiaan<br />

päästä korkeakoulutukseen.<br />

Maahanmuuttajien <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten korkeakoulutuksen pääsyn esteitä on<br />

pyritty poistamaan mm. kehittämällä oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> muita tukitoimia sekä parantamalla heidän<br />

edellytyksiään osallistua koulutukseen tarjoamalla <strong>ja</strong> kehittämällä valmentavaa koulutusta.<br />

Korkeakoulujen tulee edelleen syventää pedagogista osaamistaan aliedustettujen<br />

ryhmien kouluttamisessa.<br />

Suomalaisen yhteiskunnan intressissä on turvata maahanmuuttajien <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten<br />

yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa. Tämä edistää<br />

sekä sosiaalista koheesiota että osaamispotentiaalin hyödyntämistä.<br />

Korkeakoulujen opiskeli<strong>ja</strong>valinto<strong>ja</strong> kehitettäessä on pohdittu mahdollisuuksia <strong>ja</strong>kaa<br />

hakijoita eri ryhmiin erilaisen koulutustaustan perusteella sekä mahdollisuutta jonkun ryhmän<br />

positiiviseen erityiskohteluun. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen saattaa<br />

edellyttää poikkeamisesta muodollisesta yhdenvertaisuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan<br />

käytännössä positiivista erityiskohtelua ei ole pidetty perustuslain kannalta ongelmallisena,<br />

jos sille on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste, <strong>ja</strong> jos se on<br />

41

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!