pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan<br />
Opinnoissa menestymiseen <strong>ja</strong> opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat perhe- <strong>ja</strong> muusta<br />
kasvuympäristöstä peräisin olevat kulttuuriset <strong>ja</strong> sosiaaliset resurssit. Ne voivat muodostua<br />
korkeakouluopintojen esteeksi silloinkin, kun muut edellytykset oppimiseen <strong>ja</strong> työelämään<br />
olisivat olemassa.<br />
Tästä johtuen on tarvetta myös opinnoille, jotka vahvistavat syrjäytymisvaarassa olevien<br />
nuorten itsearvostusta <strong>ja</strong> omanarvontuntoa sekä tukevat opiskeluvalmiuksien kehittymistä.<br />
Korkeakoulut eivät voi tästä kaikilta osin huolehtia, koko koulutusjärjestelmän<br />
tulisi olla tältä osin toimiva. Kansanopistojen omaehtoiseen oppimiseen, osallisuuteen <strong>ja</strong><br />
yhteisöllisyyteen perustuva oppimisympäristö on hyvä, jo nyt toimiva <strong>ja</strong> tuloksellinen esimerkki.<br />
Kansanopistoissa voidaan edistää erilaisista taustoista tulevien uskoa omiin kykyihin<br />
<strong>ja</strong> parantaa tosiasiallisia opiskelumahdollisuuksia. Samanaikaisesti voi suorittaa myös<br />
myöhemmin hyväksiluettavia opinto<strong>ja</strong>.<br />
Koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää esteettömyyteen <strong>ja</strong> osallisuuteen<br />
liittyvän tiedon <strong>ja</strong>tkuvaa tuottamista <strong>ja</strong> levittämistä. Oppilaitoksissa toteutuva<br />
opintojen oh<strong>ja</strong>us sekä työ- <strong>ja</strong> elinkeinohallinnon piirissä tapahtuva ammatinvalinnanoh<strong>ja</strong>us<br />
ovat merkittäviä vaiheita aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen rakentamisessa.<br />
On myös tärkeää saattaa aliedustetuille ryhmille <strong>ja</strong> heidän järjestöillensä tiedoksi, että<br />
korkeakoulut tekevät suunnitelmallisesti työtä koulutukseen pääsyn <strong>ja</strong> opiskelun sekä<br />
oppimisen esteiden voittamiseksi. Viimeaikaiset selvitykset <strong>ja</strong> tutkimukset osoittavat, että<br />
aliedustettujen ryhmien opinnot viivästyvät usein koulutuksen <strong>ja</strong> työharjoittelujen organisointiin,<br />
tiedon puutteeseen, ennakkoluuloihin sekä pedagogisiin käytäntöihin liittyvistä<br />
syistä. Nyt pikemminkin tieto opiskelun esteistä leviää aliedustettujen ryhmien keskuudessa<br />
heikentäen motivaatiota <strong>ja</strong> karsien koulutukseen hakijoita.<br />
Korkeakoulujen esteettömyyttä on kartoitettu selvityksillä <strong>ja</strong> tutkimuksilla. Korkeakoulujen<br />
esteettömyyshanke, ESOK (2006–2011) kokosi esteettömyyden hyviä käytäntöjä<br />
sekä laati suosituksia <strong>ja</strong> ohjeita yhteistyössä korkeakoulujen <strong>ja</strong> järjestöjen sekä muiden<br />
yhteistyökumppanien kanssa.<br />
Maahanmuutta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset ovat suomalaisessa korkeakoulutuksessa<br />
yksi selvästi aliedustettu ryhmä. Maahanmuutta<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> ulkomaalaistaustaisten osaamisvaatimuksiltaan<br />
muuttuvaan työelämään sijoittuminen <strong>ja</strong> yhteiskuntaan integroituminen<br />
edellyttävät, että erilainen kieli- <strong>ja</strong> kulttuuritausta ei heikennä heidän mahdollisuuksiaan<br />
päästä korkeakoulutukseen.<br />
Maahanmuuttajien <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten korkeakoulutuksen pääsyn esteitä on<br />
pyritty poistamaan mm. kehittämällä oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> muita tukitoimia sekä parantamalla heidän<br />
edellytyksiään osallistua koulutukseen tarjoamalla <strong>ja</strong> kehittämällä valmentavaa koulutusta.<br />
Korkeakoulujen tulee edelleen syventää pedagogista osaamistaan aliedustettujen<br />
ryhmien kouluttamisessa.<br />
Suomalaisen yhteiskunnan intressissä on turvata maahanmuuttajien <strong>ja</strong> maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten<br />
yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa. Tämä edistää<br />
sekä sosiaalista koheesiota että osaamispotentiaalin hyödyntämistä.<br />
Korkeakoulujen opiskeli<strong>ja</strong>valinto<strong>ja</strong> kehitettäessä on pohdittu mahdollisuuksia <strong>ja</strong>kaa<br />
hakijoita eri ryhmiin erilaisen koulutustaustan perusteella sekä mahdollisuutta jonkun ryhmän<br />
positiiviseen erityiskohteluun. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen saattaa<br />
edellyttää poikkeamisesta muodollisesta yhdenvertaisuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan<br />
käytännössä positiivista erityiskohtelua ei ole pidetty perustuslain kannalta ongelmallisena,<br />
jos sille on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste, <strong>ja</strong> jos se on<br />
41