pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Noin viidennes avoimen yliopiston kyselyyn vastanneista opiskelijoista piti merkittävimpänä<br />
motiivina opiskelulle tavoitteen hakeutua tutkinto-opiskeli<strong>ja</strong>ksi avoimen yliopiston<br />
väylän kautta. Vastaavan tavoitteen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoista toi<br />
esille noin 15 % vastaajista.<br />
Noin 70 % avoimen yliopiston vastaajien joukosta ilmaisi kiinnostuksensa tutkinnon<br />
suorittamiseen avoimen yliopisto-opetuksen kautta mikäli se olisi mahdollista. Lähes<br />
60 % totesi, että edellä mainittu mahdollisuus olisi lisännyt opiskelumotivaatiota paljon<br />
tai melko paljon.<br />
Suosituimmat koulutusalat avoimessa yliopisto-opetuksessa kyselyyn vastanneiden<br />
joukossa olivat kasvatus- yhteiskunta-, kauppatieteellisen <strong>ja</strong> psykologian koulutusalat<br />
sekä humanististen <strong>ja</strong> terveystieteiden koulutusalat. Myös kieliopinnot olivat suosittu<strong>ja</strong>.<br />
Avoimessa ammattikorkeakoulussa valtaosa kyselyyn vastanneista oli opiskellut sosiaali-,<br />
terveys- <strong>ja</strong> liikunta-aloilla, seuraavaksi nousivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden <strong>ja</strong> hallinnon<br />
alat sekä kolmanneksi tekniikan <strong>ja</strong> liikenteen ala. Noin 60–70 % kyselyyn vastanneista<br />
opiskelijoista totesi löytävänsä avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnasta tarpeisiinsa<br />
vastaavaa koulutusta hyvin tai erittäin hyvin.<br />
Valtaosa kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä opetuksen antiin <strong>ja</strong> koki saaneensa opinnoista<br />
vastineen tavoitteelleen opiskella. Opiskeli<strong>ja</strong>t arvioivat opintojen vastanneen työelämässä<br />
koettuun osaamisen kehittämisen tarpeeseen erittäin tai melko hyvin. Vaikka opintojen<br />
merkitystä suoraan työllistymiseen tai työuralla etenemiseen pidettiin vähäisenä tai<br />
sitä ei osattu arvioida, merkittävä osa opiskelijoista piti avoimessa korkeakouluopetuksessa<br />
saamaansa opetusta kuitenkin hyödyllisenä. Pääsääntöisesti opiskeli<strong>ja</strong>t arvioivat saamansa<br />
oh<strong>ja</strong>uksen opintojen aikana riittäväksi, mutta va<strong>ja</strong>a kolmannes totesi saaneensa oh<strong>ja</strong>usta<br />
liian vähän tai ei lainkaan.<br />
Opiskelijoiden opiskeluvalinto<strong>ja</strong> avoimen yliopisto- <strong>ja</strong> ammattikorkeakouluopetuksen<br />
välillä näyttäisi tehdyn kyselyn tulosten mukaan oh<strong>ja</strong>avan aiempi koulutustausta. Suurimmalla<br />
osalla avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa vastanneista opiskelijoista<br />
oli joko ammatillinen tutkinto (35,2 %) tai ammattikorkeakoulututkinto (ml. ylempi<br />
ammattikorkeakoulututkinto, 32,1 %), kun avoimessa yliopisto-opetuksessa valtaosalla<br />
opiskelleista oli vähintään joko ylempi korkeakoulututkinto (ml. lisensiaatti, tohtorit,<br />
noin 30 %) tai ammattikorkeakoulututkinto (ml. ylempi ammattikorkeakoulututkinto,<br />
25,3 %).<br />
3.2 Opintojen eteneminen<br />
Opintojen venyminen<br />
Keskustelua korkeakoulujen pitkistä opintoajoista <strong>ja</strong> niiden lyhentämisestä on käyty vuosikausia.<br />
Opintoaiko<strong>ja</strong> on yritetty lyhentää useilla erilaisilla keinoilla. Tällä hetkellä yliopistojen<br />
ylemmän korkeakoulututkinnon mediaanisuoritusaika on 6,3 vuotta <strong>ja</strong> ammattikorkeakoulututkinnon<br />
3,8 vuotta. Tutkintojen suoritusajoissa on kuitenkin paljon koulutusalakohtaista<br />
vaihtelua. Opiskelijoiden joukossa on runsaasti niitä, jotka suorittavat<br />
vuoden aikana vähän tai eivät olleenkaan opintopisteitä.<br />
Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamassa Opintourat tutkimushankkeessa tarkasteltiin<br />
lukuvuonna 2001–2002 yliopisto-opintonsa sekä lukuvuonna 2003 ammattikorkeakouluopinnot<br />
aloittaneiden opiskelijoiden opintouria vuoden 2008 loppuun saakka.<br />
Tutkimuksen mukaan naiset etenivät maisterin tutkintoon selvästi useammin kuin miehet.<br />
Miehet keskeyttivät opinnot useammin, <strong>ja</strong> myös opintojen viivästyminen oli selvästi<br />
27