pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
22<br />
3 Korkeakoulutusrakenteiden tarkastelua<br />
3.1 Korkeakoulutukseen hakeutuminen<br />
Hitaat siirtymät korkeakoulutukseen<br />
Korkeakouluissa on laskennallisesti runsaasti koulutuspaikko<strong>ja</strong> suhteessa nuorten ikäluokkaan.<br />
Aloituspaikko<strong>ja</strong> on noin puolelletoista ylioppilasikäluokalle. Korkeakoulutuksen<br />
laa<strong>ja</strong> tarjonta ei ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, että nuoret löytäisivät nopeasti opiskelupaikan<br />
korkeakoulutuksesta. Ongelmaa on tarkasteltu monissa tutkimuksissa <strong>ja</strong> selvityksissä.<br />
Viimeksi opetus- <strong>ja</strong> <strong>kulttuuriministeriö</strong>n työryhmä selvitti vuonna 2010 koulutukseen<br />
siirtymistä <strong>ja</strong> tutkinnon suorittamista (Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!, OKM<br />
2010:11).<br />
Koulutustarjontaa laajennettiin etenkin 1990-luvulla merkittävästi sekä yliopistoissa<br />
että ammattikorkeakouluissa. Työryhmän tekemän selvityksen mukaan siirtyminen toiselta<br />
asteelta korkeakoulutukseen ei kuitenkaan ole nopeutunut. Kysyntä ylittää edelleen<br />
tarjonnan. Syksyllä 2011 alkavaan korkeakoulutukseen haki yhteishaun kautta yhteensä<br />
157 700 henkilöä. Paikan korkeakoulutuksessa vastaanotti va<strong>ja</strong>at 56 000 henkilöä.<br />
Ammattikorkeakoulujärjestelmän luomisella on ollut merkitystä ammatillisen perustutkinnon<br />
suorittaneiden <strong>ja</strong>tkokoulutusväylänä. Nykyisin suhteellisesti enemmän toisen<br />
asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita aloittaa korkeakouluissa kuin ennen ammattikorkeakoulujen<br />
perustamista. Koulutusnetin tilastojen mukaan syksyllä 2011 alkaneessa<br />
koulutuksessa ammatillisella tutkinnolla hakeneita, hyväksyttyjä <strong>ja</strong> paikan vastaanottaneita<br />
on huomattavasti enemmän ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Yliopistoihin<br />
kevään 2011 yhteishaussa hyväksytyistä 95 prosenttia oli ylioppilaita. Ammattikorkeakoulujen<br />
nuorten koulutukseen hyväksytyistä 25 prosentilla oli ammatillinen perustutkinto.<br />
Noin kolmasosa ylioppilaista ei hae korkeakouluun välittömästi ylioppilaskirjoitusten<br />
jälkeen. Opintojen nopeuttamista pohtineen työryhmän muistiossa todetaan, että lukioissa<br />
opiskelevien työelämätuntemus ei ole riittävää. Monen opiskeli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>tko-opintosuunnitelma<br />
ei hahmotu lukion aikana. Tehdyt valinnat ovat usein sukupuolisidonnaisia.<br />
Työryhmä ehdotti toisen asteen opinto-oh<strong>ja</strong>uksen tehostamista mm. lisäämällä opintooh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>koulutusta<br />
sekä sitä, että jokainen lukio-opiskeli<strong>ja</strong> laatisi osana opinto-oh<strong>ja</strong>usta<br />
henkilökohtaisen <strong>ja</strong>tko-opintosuunnitelman lukion aikana.<br />
Tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuvat voidaan aiempien korkeakouluopintojen<br />
perusteella <strong>ja</strong>kaa kolmeen haki<strong>ja</strong>ryhmään. Suurin ryhmä eli noin kaksi kolmannesta<br />
koulutukseen hyväksytyistä muodostuu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevista.<br />
Tällä ryhmällä ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa tai opiskeluoikeutta tutkintoon johta-
Change language