pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
pdf-julkaisu - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lyhyiden tutkintojen tavoitteena on sekä valmistautuminen ylempiin korkeakouluopintoihin<br />
että opiskelijoiden ammatillinen pätevöittäminen työllistymisedellytyksien parantamiseksi.<br />
Tutkintojen sisältöjen suunnittelu perustuu säännöllisiin työmarkkina-analyyseihin.<br />
Työnanta<strong>ja</strong>t osallistuvat koulutuksen suunnitteluun, hallintoon <strong>ja</strong> opetukseen.<br />
Opinnot pyritään aikatauluttamaan joustavasti, <strong>ja</strong> 45 prosenttia opiskelijoista opiskelee<br />
osa-aikaisesti. Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat oikeutettu<strong>ja</strong> opintotukeen. Opiskeli<strong>ja</strong>määrä on toistaiseksi<br />
melko pieni. Opintoihin on osallistunut noin 3000 opiskeli<strong>ja</strong>a eli alle prosentti kaikista<br />
korkeakouluopinto<strong>ja</strong> suorittavista. Valmistuneiden työllisyystilanne on hyvä <strong>ja</strong> työllistymisaste<br />
on lähellä sataa prosenttia.<br />
Hollannissa toimii valtion rahoittama avoin yliopisto (Open Univeriteit). Avoimessa<br />
yliopistossa voi opiskella alempaan tai ylempään tutkintoon johtavissa ohjelmissa, lyhyeen<br />
korkeakoulututkintoon johtavissa ohjelmissa, lyhyissä ammatillisissa ohjelmissa tai valita<br />
yksittäisiä kursse<strong>ja</strong> tai opintokokonaisuuksia. Tutkintoon tai diplomiin voi edetä myös<br />
kokoamalla suoritettu<strong>ja</strong> opintokokonaisuuksia. Avoin yliopisto mahdollistaa opiskelun<br />
kaikille, aiempia opinto<strong>ja</strong> ei vaadita. <strong>Opetus</strong> perustuu pitkälti verkko-opetukseen <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>t<br />
voivat edetä haluamassaan tahdissa. Pakollista luento-opetusta ei ole. Noin 60 %<br />
avoimen yliopiston opiskelijoista käy töissä opintojensa aikana. Korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneet hyödyntävät avoimen yliopiston tarjontaa myös täydennyskoulutuksessa <strong>ja</strong><br />
osaamisen päivittämisessä.<br />
Nor<strong>ja</strong><br />
Nor<strong>ja</strong>n korkeakoulujärjestelmään kuuluu yliopisto<strong>ja</strong>, erikoistuneita yliopistotasoisia organisaatioita<br />
(vitenskapelige høyskoler) <strong>ja</strong> kandidaattitutkintoihin keskittyneitä korkeakoulu<strong>ja</strong><br />
(høyskoler, ammattikorkeakoulua vastaavat korkeakoulut), joita kaikkia säännellään yhteisellä<br />
lailla. Korkeakoulutyypit eroavat toisistaan koulutusohjelmapäätöksenteon itsenäisyydessä<br />
<strong>ja</strong> vaaditussa akkreditointimenettelyssä. Nor<strong>ja</strong>n kuningas päättää Nor<strong>ja</strong>n koulutuksen<br />
laadunvarmistuksen elimen (NOKUT) selvityksen poh<strong>ja</strong>lta, mihin kategoriaan korkeakoulu<br />
kuuluu. Organisaatiotyyppien väliset ra<strong>ja</strong>t ovat liukuvia, <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong> kuvaa korkeakoulujärjestelmäänsä<br />
<strong>ja</strong>tkumoksi. Kaikilla korkeakouluilla on lakisääteinen tutkimus- <strong>ja</strong> kehitystyötehtävä.<br />
Henkilökuntarakenne <strong>ja</strong> henkilöstön palkkataso on kaikilla korkeakouluilla sama.<br />
Nor<strong>ja</strong>ssa lyhyitä korkeakouluopinto<strong>ja</strong> tarjoavat yliopistot, ammattikorkeakoulut <strong>ja</strong> yksityiset<br />
koulutusorganisaatiot muun muassa hallinnon, liiketalouden, tekniikan <strong>ja</strong> kulttuurin<br />
aloilla. Lyhyet tutkinnot ovat olleet käytössä 1970-luvulta asti, mutta niiden suosio on<br />
nykyisin laskussa <strong>ja</strong> useimmat korkeakoulut suunnittelevat niiden lakkauttamista.<br />
Tutkinnot ovat lyhyitä ammatillisia korkeakoulututkinto<strong>ja</strong>, jotka painottuvat teoreettiseen<br />
opetukseen. Tässä suhteessa Nor<strong>ja</strong>n järjestelmä on poikkeuksellinen, sillä useimmissa<br />
Euroopan maissa käytännöllisellä opetuksella <strong>ja</strong> työharjoittelulla on keskeisempi asema.<br />
120 opintopisteen laajuiset opinnot on mahdollista sisällyttää sellaisenaan saman alan<br />
kandidaatin tutkintoon <strong>ja</strong> siirtymä ensimmäisen syklin tutkintoihin on siten helppoa.<br />
Tutkinto<strong>ja</strong> järjestävät oppilaitokset tekevät paikoin yhteistyötä työnantajien <strong>ja</strong> ammattijärjestöjen<br />
kanssa, mutta yhteistyökumppaneiden rooli on keskimäärin suhteellisen pieni.<br />
Vuonna 2008 opiskelijoita oli kaiken kaikkiaan noin 1000, <strong>ja</strong> alle yksi prosentti<br />
18–21-vuotiaista suorittaa lyhyitä korkeakoulututkinto<strong>ja</strong>. Valmistuneiden työllistymisestä<br />
ei ole tilastotietoa, mikä johtuu oletettavasti siitä, että huomattava osa tutkinnon suorittaneista<br />
<strong>ja</strong>tkaa korkeakouluopinto<strong>ja</strong> edelleen. Vaikka tutkintojen suosio on yleisesti ottaen<br />
vähenemässä, esimerkiksi ajo-opetta<strong>ja</strong>ksi <strong>ja</strong> eläinhoita<strong>ja</strong>ksi pätevöittäviä tutkinto<strong>ja</strong> pidetään<br />
<strong>ja</strong>tkossakin tarpeellisena.<br />
17