Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10<br />
lansipuolella (3643 03) olevan kiillegneissiksi merkityn alueen laajuus on arvioitu aeromagneettisen<br />
kartan perusteella . Saman vyohykkeen pohjoispuolelle pal<strong>ja</strong>stumattomalle<br />
alueelle on merkitty kaksi kiillegneissilinssia, nekin aeromagneettisen kartan perusteella .<br />
Kartan painamisen <strong>ja</strong>lkeen tehtyjen lohkarehavaintojen mukaan ainakin itaisempi, Harkinvaaran<br />
luoteispuolella oleva linssi on todennakoisesti metadiabaasia .<br />
Monet <strong>Kursun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen kiillegneisseista ovat granaattipitoisia . Kahdesta kiillegneissinaytteesta<br />
on separoitu granaatti <strong>ja</strong> analysoitu kemiallisesti . Naytteiden paikat on esitetty<br />
kuvassa 1 <strong>ja</strong> anal yysitu lokset taulukossa 1 :<br />
Taulukko 1 . Kiillegneissin granaattien kemiallisia koostumuksia<br />
Table 1 . Chemical composition of garnets from mica gneiss<br />
Si0 2 TiO, AI,O, Fe,O, FeO MnO MgO CaO Na,O KO H20- Summa - Sum<br />
1 . 37 .56 0 .20 18 .91 3 .77 31 .68 1 .42 3 .17 3 .16 0.07 0.06 0 .03 100 .03<br />
2. 39 .66 0 .68 18 .61 9 .22 22 .24 0 .26 6 .63 2 .30 0 .02 99 .62<br />
1 . Palovaara, 3643 03C ; x=3547 .200, y=7422 .800<br />
2 . Niskala, 3643 06B ; x=3551 .200, y=7428 .800<br />
Kvartsiitit<br />
<strong>Sallan</strong> <strong>kalliopera</strong>kartassa esitetty kasitys kvartsiitti<strong>alueiden</strong> laajuudesta perustuu varsin<br />
harvoihin pal<strong>ja</strong>stumahavaintoihin . Jotkut <strong>kartta</strong>an merkityista kvartsiittipal<strong>ja</strong>stumista ovat<br />
laajuudeltaan vain muutamia neliometre<strong>ja</strong> . Suurin osa niista sisaltaa vaihtelevia maaria<br />
arkoosia, serisiittia, dolomiittia <strong>ja</strong> karsimineraale<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> vain osa on puhtaampia ortokvartsiitte<strong>ja</strong><br />
.<br />
Toisin kuin useimmat muut maamme kvartsiittiesiintymat <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen kvartsiitit<br />
eivat sanottavasti kohoa ymparistoaan ylemmaksi . Poikkeuksena on Puu-Matovaara (4621<br />
08) . Sen laelle ortokvartsiitti muodostaa loivan synkliinin, jonka poimuakseli kallistuu<br />
noin 20° koilliseen .<br />
<strong>Kursun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen kvartsiitit ovat yleensa ortokvartsiitte<strong>ja</strong> . Paikoin ne ovat graniittijuonien<br />
lavistamia, <strong>ja</strong> graniiteissa esiintyy kvartsiittisulkeumia . Suvastunturin <strong>ja</strong> Jaurutunturin<br />
kvartsiittiselanteet kohoavat yli 200 m ymparistoaan korkeammalle .<br />
Sillimaniittigneissit<br />
<strong>Kursun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen lounaisosassa (3643 01 <strong>ja</strong> 3643 04) on kaksi noin 0,5 - 1 km<br />
levyista <strong>ja</strong> 6-8 km pituista sillimaniittipitoista vyohyketta . Kalliopera<strong>kartta</strong>an ne on merkitty<br />
kvartsiitin keltaisella varilla <strong>ja</strong> sillimaniitin merkeilla . Punertavassa arkosiittisessa<br />
perusmassassa on vaaleita muutaman cm levyisia <strong>ja</strong> 10-30 cm pituisia sillimaniittipitoisia<br />
kyhmy<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> raito<strong>ja</strong> (kuvat 3 <strong>ja</strong> 4) . Naennaisesti sillimaniittipitoisuus on melko korkea,<br />
mutta todellisuudessa suurin osa kyhmymaisista puikoista on kvartsia . Kivilajin koko-
Change language