Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...

2 2
nakkaisista vyohykkeista . Ne edustavat ehkc perakkaisia intruusiovaiheita, joiden zirkonipopulaatiot
saattavat poiketa toisistaan .
Graniittisten kivilajien intrudoitumisen aiheuttama lampopulssi 1 .8-1 .9 Ga sitten on
myos saattanut vaikuttaa Sallan juonen lisaksi metadiabaasien zirkonien isotooppisuhteisiin
. Paikanselassa metadiabaasia leikkaavien graniittijuonien leveys on 5-20 m .
Pirtinkehakukkuran rataleikkauksessa niiden leveys on muutamia tai muutamia kymmenia
cm . Pari kilometric pohjoisempana Jokinencssa olevista metadiabaasipaljastumissa niita
ei havaittu lainkaan .
Sallan diabaasit
Sallan differentioituneita diabaasijuonia on kuvattu edellisessa luvussa . Naytteiden
ottopaikat ovat kuvassa 1 .
Nayte A421 otettiin vuonna 1971 juonen vaaleasta keskiosasta Jokinenan lcnsirinteelta
(4621 05D) . Kivilaji on rapautunutta ja rikkonaista . Myohemmin otettiin nayte A828
lahes samasta paikasta, mutta rajchteitc kayttaen noin metrin syvyydesta . Liscksi otettiin
rcjayttamclla nayte A829 edellisestc muutamia kymmenia metreja pohjoiseen juonen kontaktia
kohti porfyyrisesta pyrokseenidiabaasista . Tamc kivilaji on lujaa ja sitkeaa .
Ncyte A466a otettiin vuonna 1972 paljastumasta, joka sijaitsee Hangasselassa Scnkelcn
talosta noin 70 m lcnteen, tiesta noin 15 m etelccn (myohemmin talo on palanut) . Paikka
on hiukan Kursun kartta-alueesta pohjoiseen (3644 OIC ; x=7431 .320, y=245 .380) .
Juonen kontakti ei ole paljastuneena, mutta naytteen ottopaikka on siita ilmeisesti noin
20-25 m paassa . Myohemmin otettiin samasta paikasta lisanayte A466b . Naytteiden A421
ja A466 ottopaikkojen vali on 28 km, mutta ne kuuluvat ilmeisesti samaan 130 km pituiseen
juoniparveen (Lauerma 1987) .
Enimmat naytteen A421 zirkoneista ovat sclomaisia, omamuotoisia, kellertavic ja
lasimaisia . L/B suhde on 3-5 . Pyramidipinnat ovat heikosti kehittyneita ja tylppakulmaisia
. Monissa kiteissa a ja b kideakselit ovat eripituisia, mutta varsinaisia levymaisic
kiteita ei ole tavattu . Liscksi on jonkin verran jatuli-ikaisille metadiabaaseille tyypillisia
Iyhyita, sameita ja vcriltaan punertavia tai harmaita zirkoneja . Raskasmineraalien joukossa
on punaruskeaa rutiilia ja myos hiukan baddeleyiittia .
Naytteiden A466, A828 ja A829 zirkonipopulaatiot ovat paapiirteissaan edellc kuvatun
kaltaisia . Kahden viimeksi mainitun zirkonit ovat jossain maarin vielckin salomcisempia .
L/B suhde on jopa 10 . Niiden kevyessa fraktiossa 3 .4 - 3 .6 g/cm 3 on jatulizirkoneja
muistuttavia pienia punaruskeita ja kookkaampia harmaita kiteita . Nayte A466 siscltaa
myos runsaasti apatiittia ja sen titaniitti on kirkasta .
Naytteesta A421 analysoitiin vuonna 1971 booraksimenetelmcllc kaksi kidekokoon perustuvaa
fraktiota kayttaen yli 300 mg zirkonia . Tulokset olivat diskordantteja ja Pb/U
suhdepisteet lahella toisiaan . Ne antoivat kuitenkin zirkonien icsta hyvan likiarvon,
nykyisia hajaantumisvakioita kayttaen noin 1130 Ma . Myohemmin samasta naytteesta on
analysoitu lisafraktioita .
Yli 50 kg painoisesta naytteesta A466 saatiin separoitua 9 mg zirkonia, joka riitti