Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3 6<br />
EKSKURSIOKOHTEITA<br />
<strong>Kursun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> tiesto on edelleen melko harva <strong>ja</strong> maasto paikoin<br />
vaikeakulkuista . Seuraavassa on esitetty paaasiassa sellaisia kohteita, joihin paasee<br />
helposti tai suhteellisen pienella vaivalla .<br />
Mikrokliinigraniittia on nahtavissa lukuisissa paikoissa, mm . Ison <strong>ja</strong> Pienen Pyhatunturin<br />
rinteilla <strong>ja</strong> laella <strong>Sallan</strong> matkailukeskuksen lahettyvilla . Parhaat pal<strong>ja</strong>stumat ovat<br />
Hata<strong>ja</strong>vaaran pohjoisrinteella (4621 05D) si<strong>ja</strong>itsevassa kivilouhoksessa . Sinne johtava tie<br />
on paikoin huonokuntoinen .<br />
Graniitin kanssa vuorottelevia sarvivalkepitoisia kiilleliuskekerroksia on nahtavissa<br />
<strong>Sallan</strong> <strong>ja</strong> Hauta<strong>ja</strong>rven valisen tien nro 950 vieressa Pienen Pyhatunturin etelapuolella .<br />
Kyseisesta paikasta on otettu Kolmiloukkosen nimella kulkeva ianmaaritysnayte A127 .<br />
Metadiabaasia leikkaavia graniittijuonia on mm . Paikanselan kaakkoisrinteella (4621<br />
05A) <strong>ja</strong> Salmivaarassa <strong>Sallan</strong> <strong>ja</strong> Kemi<strong>ja</strong>rven valisen tien etelapuolella rataleikkauksessa .<br />
Kuvassa 7 esitetty graniittijuoni si<strong>ja</strong>itsee Paikanselan kaakkoisrinteella <strong>Sallan</strong> kaytosta<br />
poistetusta kaatopaikasta noin sata metric lanteen .<br />
Parhaiten metadiabaasi <strong>ja</strong> sita leikkaavat graniittijuonet ovat nahtavissa Pirtinkehakukkuran<br />
rataleikkauksessa <strong>Sallan</strong> kirkonkylan keskustasta noin 3 km lanteen tien nro 82<br />
pohjoispuolella . Paikasta on otettu mm . ianmaaritysnaytteet A420 <strong>ja</strong> A830 .<br />
<strong>Sallan</strong> differentioituneet diabaasijuonet ovat osittain pai<strong>ja</strong>stuneena noin 20 paikassa .<br />
Lahes kokonaisuudessaan juonen rakenne on nahtavissa vain Jokinenan lansirinteella<br />
(4621 05D) <strong>ja</strong> Haltiavaarassa (4621 lOB) . Juonen <strong>ja</strong> sen sivukiven kontakti on loydetty<br />
vain ensin mainitussa paikassa . Sodan <strong>ja</strong>lkeen alue on palanut tai kulotettu . Viela<br />
1960-luvulla juoni <strong>ja</strong> sen eri muunnokset olivat nakyvissa yksityiskohtia myoten sen<br />
rapautunutta <strong>ja</strong> rikkonaista keskiosaa lukuun ottamatta . Nykyaan pal<strong>ja</strong>stumat ovat osittain<br />
sammaloituneet <strong>ja</strong> koko har<strong>ja</strong>nne on nuoren tihean mannikon peitossa . Parhaiten juoni<br />
on loydettavissa seuraamalla <strong>ja</strong>akauden loppuvaiheissa syntynytta, 240 m mpy si<strong>ja</strong>itsevaa<br />
rantakivikkoa . Myos Jokinenan itarinteen diabaasipal<strong>ja</strong>stumat si<strong>ja</strong>itsevat samalla korkeuskayralla<br />
.<br />
Haltiavaarassa juoni erottuu selvasti ymparistostaan, mutta sen kontaktit ovat erodoituneet<br />
ymparistoaan syvemmalle . Hangasselassa (3644 01) juonen paalle paasee autolla,<br />
mutta juonesta on pai<strong>ja</strong>stuneena vain osa .<br />
Prekar<strong>ja</strong>laisia graniittigneisse<strong>ja</strong> muistuttavia migmatiitte<strong>ja</strong> on etenkin Latavaarassa<br />
(3643 02C) .<br />
Kuvien 3 <strong>ja</strong> 4 esittamia sillimaniittigneisse<strong>ja</strong> on nahtavissa mm . Varpuvaarassa (3643<br />
01) laa<strong>ja</strong>lla alueella pienina pal<strong>ja</strong>stumina <strong>ja</strong> lohkareina .<br />
Siikaselassa <strong>ja</strong> Mantyvaarassa (4621 12) si<strong>ja</strong>itsevia vihreakivivyohykkeen ekskursiokohteita<br />
on kuvattu Lapin vulkaniittiprojektin oppaassa (Manninen 1989 . ss . 58-61) .