Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
8<br />
piirtanyt puhtaaksi Lea Torssonen <strong>ja</strong> <strong>Sallan</strong> <strong>kalliopera</strong>kartan Elsa Jarvimaki . Tekstissa<br />
olevat kartakkeet <strong>ja</strong> diagrammit on piirtanyt Liisa Siren .<br />
MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS<br />
<strong>Kursun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueita luonnehtivat loivapiirteiset vaarat <strong>ja</strong> tunturit seka niiden<br />
valissa olevat laa<strong>ja</strong>t tasaiset suoalueet . Alavimmat alueet, noin 160-170 metric mpy,<br />
si<strong>ja</strong>itsevat <strong>Kursun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen lansi- <strong>ja</strong> lounaisosassa . Idempana maasto on yleisesti<br />
200-300 metric mpy . Korkein kohta, 477 metric mpy, on Sallatuntureihin kuuluva Iso<br />
Pyhatunturi . Suurimmat paikalliset korkeuserot ovat 200-260 m . Selvaa korrelaatiota<br />
kivilajien <strong>ja</strong> morfologian valilla ei ole havaittavissa . Kvartsiitit, graniitit <strong>ja</strong> emaksiset<br />
kivet muodostavat seka vaaro<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuntureita etta laajo<strong>ja</strong> melko tasaisia alueita .<br />
Parhaiten pal<strong>ja</strong>stuneita ovat eraitten yli 350 m korkeuteen nousevien tuntureitten <strong>ja</strong><br />
vaarojen kuten Ison <strong>ja</strong> Pienen Pyhatunturin, Ruuhivaaran, Hata<strong>ja</strong>vaaran, Petservaaran,<br />
Jaurutunturin <strong>ja</strong> Suvastunturin laet <strong>ja</strong> rinteet . Laajimmat yhtenaiset pal<strong>ja</strong>stumat ovat lahes<br />
neliokilometrin suuruisia . Suurin osa misty on pakkasrapautumisen sarkemia <strong>ja</strong> ne ovat<br />
muuttuneet Lapille tyypillisiksi rakoiksi . Toisaalta monet ymparistocan lahes sata metric<br />
korkeammalle nousevat vaarat ovat kokonaan irtomaakerrosten peitossa . Kartoitusalueelle<br />
luonteenomaisia ovat myos melko jyrkkiakin rinteita peittavat rinnesuot .<br />
Kallioperakartoissa esitetty kasitys <strong>kalliopera</strong>n laadusta pal<strong>ja</strong>stumattomilla alueilla on<br />
perustunut aeromagneettisten karttojen <strong>ja</strong> ilmakuvatulkinnan ohella paaasiassa rakoista <strong>ja</strong><br />
irtolohkareista tehtyihin havaintoihin . Kartoitetulla alueella on havaittavissa kaikki valimuodot<br />
rikkonaisista pal<strong>ja</strong>stumista sellaisiin lohkaretihentymiin, joiden paikallisuudesta<br />
ei enaa ole varmuutta . Lohkareet ovat saattaneet kulkeutua moreenin mukana pitkiakin<br />
matko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> routa on nostanut ne maan pinnalle yhtenaisiksi kivikoiksi .<br />
Muutamat yhtenaiset lohkareikot nayttavat olevan alueella <strong>ja</strong>akauden loppuvaiheissa<br />
si<strong>ja</strong>inneen <strong>Sallan</strong> <strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>rven rantakivikoita . <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella ne seuraavat korkeuskayraa<br />
240 m mpy . Tyypillinen esimerkki si<strong>ja</strong>itsee Jokinenassa (4621 05) <strong>Sallan</strong> kirkolta<br />
kolmisen kilometric lanteen .<br />
<strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella joitakin kivilajihavainto<strong>ja</strong> on tehty kaivojen pohjista saaduista<br />
lohkareista . Paikallisten asukkaitten mukaan kyseiset kaivot on kaivettu peruskallioon asti,<br />
<strong>ja</strong> tahan on ra<strong>ja</strong>ytetty kuoppa veden keraantymista varten . Kalliopera<strong>kartta</strong>an ne on merkitty<br />
omalla merkillaan .<br />
Taman vuosisadan alussa havaittiin Lapin kultatutkimusten yhteydessa, etta <strong>kalliopera</strong><br />
oli rapautunut usean kymmenen metrin syvyyteen asti (Fircks 1906, Sederholm 1913) .<br />
Myohemmin naita rapakallioksi kutsuttu<strong>ja</strong> preglasiaalisia rapautumia on loydetty eri<br />
puolilta Lappia etenkin malmitutkimusten yhteydessa . Jarjestelmallista tutkimusta tasty<br />
etenkin geokemiallisten tulkintojen kannalta keskeisesta kysymyksesta ei ole tehty . Preglasiaalisia<br />
rapautumia esiintyy todennakoisesti myos <strong>Kursun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueilla,<br />
etenkin laajojen tasaisten soitten alla . Rautaruukki OY :n geologeilta saamieni suullisten<br />
tietojen mukaan <strong>Kursun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen lansi- <strong>ja</strong> luoteispuolella rapautumiskerroksen<br />
paksuus on paikoitellen yli 70 m .
Change language