Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
Kursun ja Sallan kartta-alueiden kalliopera - arkisto.gsf.fi ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
34<br />
STRATIGRAFIA JA IKASUHTEET<br />
<strong>Sallan</strong> liuskevyohykkeen itaosassa, nykyisen Vena<strong>ja</strong>n alueella, suprakrustiset kivilajit<br />
ovat kerrostuneet prekar<strong>ja</strong>laisen, 2,6-2,8 Ga ikaisen graniittigneissikompleksin paalle .<br />
Liuskevyohykkeen lansipuolella ne ra<strong>ja</strong>utuvat homogeenisiin mikrokliinigraniitteihin,<br />
joiden suhde Iiuskeisiin <strong>ja</strong> metadiabaaseihin on selvasti intrusiivinen . Poh<strong>ja</strong>konglomeraat-<br />
te<strong>ja</strong> tai liuskeitten kerrostumisalustaa ei <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueelta ole loydetty . Kauempana<br />
lannessa <strong>Kursun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen lansiosassa kivilajit ovat migmatiittisia <strong>ja</strong> muistuttavat<br />
paikoin prekar<strong>ja</strong>laisia graniittigneisse<strong>ja</strong> . Latavaarasta (3643 02 ; kuva 1) vuonna 1965<br />
otetun ianmaaritysnaytteen kolme zirkonifraktiota antoivat kuitenkin suunnilleen saman<br />
graniiteille anomaalisen ian, noin 2200 Ma kuin jotkut homogeenisen Hata<strong>ja</strong>vaaran gra-<br />
niitin zirkonifraktiot (Lauerma 1982) . Latavaaran migmatiittinayte sisalsi huomattavasti<br />
restiittista ainesta, eika ilmeisesti ollut paras mahdollinen etsittaessa viitteita migmatiittien<br />
mahdollisesta arkeeisesta alkuperasta .<br />
Paikanselan - Pirtinkehakukkuran - Jokinenan metadiabaasivyohykkeesta tehdyt U/Pb<br />
ianmaaritykset antoivat tyypillisen <strong>ja</strong>tuli-ian, noin 2200-2210 Ma . Vyohyke on heikosti<br />
pal<strong>ja</strong>stunutta <strong>ja</strong> sen suhde muihin kivilajeihin kuin Hata<strong>ja</strong>vaaran graniittiin <strong>ja</strong> nuoreen<br />
diabaasijuoneen on toistaiseksi avoin . Tahanastisten tutkimusten mukaan on ilmeista, etta<br />
graniitit ovat intrudoituneet metadiabaasiin <strong>ja</strong> liuskeisiin noin 1800-1810 Ma sitten<br />
(Lauerma 1982, s .93) .<br />
<strong>Kursun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> nuorin kivilaji on noin 1122 ± 7 Ma sitten intru-<br />
doitunut <strong>Sallan</strong> diabaasijuoniparvi .<br />
Kallioperakartoituksen yhteydessa <strong>Sallan</strong> liuskevyohykkeen stratigra<strong>fi</strong>a <strong>ja</strong>i suurimmaksi<br />
osaksi avoimeksi . Lapin vulkaniittiprojektin tutkimusten mukaan se koostuu nel<strong>ja</strong>sta<br />
vulkaanisesta <strong>ja</strong> kolmesta metasedimenttimuodostumasta . Nnista ylinta, ultrama<strong>fi</strong>sia <strong>ja</strong><br />
ma<strong>fi</strong>sia pyroklastisia kivilaje<strong>ja</strong> kasittavaa Tuohivaaran muodostumaa on tavattu vain<br />
pienella alueella <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen pohjoispuolella (Manninen 1991) .<br />
Liuskevyohykkeen alin, Salla muodostumaksi nimitetty yksikko koostuu intermediaa-<br />
risista <strong>ja</strong> felsisista laavoista <strong>ja</strong> tuffeista . Sen paalla on ohuen Al-rikkaan rapautumis-<br />
kerroksen erottamana Mantyvaaran muodostuma, jossa on korkean magnesiumpitoisuuden<br />
omaavia basaltte<strong>ja</strong> seka komatiittisia basaltte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuffe<strong>ja</strong> .<br />
Seuraavana on siirroksen erottamana dolomiiteista, arkoosikvartsiiteista <strong>ja</strong> silttikivista<br />
koostuva Kelloselan muodostuma . Taman paalle on purkautunut tholeiittisista basalteista<br />
koostuva, noin 50-150 m paksu Tahkoselan muodostuma .<br />
Basalttien paalle on kerrostunut silttikivista, serisiittikvartsiiteista <strong>ja</strong> ortokvartsiiteista<br />
koostuva Matovaaran muodostuma .<br />
Ylimpana litostratigra<strong>fi</strong>sena yksikkona <strong>Sallan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella on dolomiiteista, karbo-<br />
naattipitoisista metasedimenteista, kiilleliuskeista, sul<strong>fi</strong>dipitoisista gra<strong>fi</strong>ittiliuskeista <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>spiliiteista koostuva Aatsinginhaudan muodostuma .<br />
<strong>Sallan</strong> liuske- <strong>ja</strong> vihreakivikompleksista on tutkittu toistaiseksi vain vahainen osa Lapin<br />
vulkaniittiprojektin menetelmia vastaavalla tarkkuudella . Lisatutkimukset seka Suomen<br />
etta Vena<strong>ja</strong>n alueella tulevat varmasti taydentamaan tieto<strong>ja</strong> taman laa<strong>ja</strong>n kompleksin<br />
kehityksesta .
Change language