YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
13<br />
Lestinjoki kirjoitti syyskuussa 1990 Elämäntapa- ja ajankäyttömuutokset -työryhmän raportista, jossa naisten<br />
määrän todettiin vähenevän maaseudulla.<br />
ei ollut aluepolitiikassa yleensä. Tässä mielessä on ymmärrettävää, että naisteema nousi nimenomaan<br />
maaseutupolitiikan asialistalle.<br />
Samanaikaisesti maaseudun naisten asemaa, työllistymistä ja elinmahdollisuuksia pohdittiin<br />
myös muissa Pohjoismaissa. Tietoa ja kokemuksia Pohjosmaiden kesken vaihdettiin paljon tasaarvotyön<br />
ja naisliikkeen parissa 1970- ja 1980-luvuilla. Pohjoismaiden valtiollinen tasa-arvoyhteistyö<br />
oli vakiintunut vuonna 1974 perustetun tasa-arvoministerineuvoston myötä. 28 Ensimmäisiä<br />
kontakteja eri Pohjoismaista tulevien maaseudun naisasiasta kiinnostuneiden kesken luotiin<br />
1980-luvulla. Kaisa-Leena Lintilä muistaa esimerkiksi Islannissa järjestetyn seminaarin maaseudusta<br />
ja sukupuolesta, jossa kokoontui pieni joukko aiheesta kiinnostuneita naisia eri Pohjoismaista.<br />
Ruotsalainen Elisabeth Sundin haastoi tuolloin pohtimaan, kenen ongelma maaseudun<br />
naiskysymys oli, ja mikä oikeastaan oli ongelma: kun maalta muuttanut nainen työllistyi mieluisaan<br />
ja hyväpalkkaiseen työhön kaupungissa, ei tilannetta hänen näkökulmastaan voitane kutsua<br />
ongelmaksi! Näillä tapaamisilla on epäilemättä ollut merkityksensä ajatuksen herättäjinä ja<br />
vahvistajina suomalaisten vielä muotoutumassa olleen maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen<br />
parissa toimivien naisten keskuudessa.<br />
28<br />
Ks. Peltonen, Carita, ”Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö”, Naistutkimus – Kvinnoforskning 3/2003.
Change language