YTR 5 - Maaseutupolitiikka

More documents

Recommendations

Info

19 Heti teemaryhmän alkuvuosina ryhmä havaitsi, että työn pohjaksi kaivattiin tutkimuksia ja selvityksiä. Vuodelle 1993 suunnitteilla oli jo useita tutkimushankkeita. Pirjo Siiskonen ohjasi tutkimushanketta ”Naiset maaseudun menestyjinä”. Lisäksi haluttiin selvitystä hallinnon suhteesta maaseudun yrittäjiin sekä tilastoaineiston tutkimusta. Maaseudun naisten tilanteesta oli mahdotonta saada kattavaa käsitystä, jos sukupuolittain eriteltyä tilastoaineistoa ei ollut käytettävissä. Suunnitteilla oli myös mahdollisia tutkimuksia maaseudun naisjärjestöjen yhteistyöstä, naisten piilotyöllisyydestä ja -työttömyydestä maaseudulla, maaseudun palveluihin liittyvistä hankkeista sekä verotukseen sisältyvästä eriarvoisuudesta. Ajankohtaisen, sukupuolinäkökulman huomioivan tutkimustiedon tarpeellisuus maaseutupolitiikan suunnittelussa onkin ollut Naisteemaryhmän asialistalla koko sen toiminnan ajan. Naisprojektit käyntiin koulutuksen voimin Vuonna 1992 oli maaseutupolitiikan neuvottelukunnan rahoituksella käynnissä kaksi naisprojektia – Keski-Pohjanmaalla ja Mikkelin läänissä – jotka olivat lähteneet liikkeelle Maaseutuprojektin naistyöryhmän aloitteesta. Naisprojektitoiminta oli Suomessa vielä uutta, mutta 1990-luvun alkupuolella kentältä kantautui jo uusia esityksiä projekteiksi. Toisaalta myös monet neuvottelukunnan projekteista, joita ei ollut markkinoitu erityisinä naishankkeina, kohdistuivat naisiin. Maaseudun sosiaalipalvelun kehittäminen sekä pienimuotoisen elintarviketuotannon jatkojalostushankkeet vaikuttivat myös naisten työllistymiseen. Teemaryhmä pohtikin, tuliko naisprojekteista puhua erikseen muista projekteista vai osana kokonaisuutta, esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Tässä keskustelussa on paljon yhteistä tasa-arvotyössä yleensäkin usein puhututtaneen kysymyksen kanssa, tulisiko työtä suunnata tasa-arvon valtavirtaistamiseen kaikkeen toimintaan vai erityisesti ensin naisten aseman parantamiseen. 31 1990-luvun alussa teemaryhmä suuntasi toimia juuri naisten erityisyyden ja naisten voimavarojen näkyväksi tekemiseen miesvaltaisessa maaseutupolitiikassa. Tarve naisprojekteihin liittyvälle koulutukselle oli ilmeinen. Teemaryhmässä todettiin, että tuolloisessa vaiheessa naisprojekteja tuli kehittää toimintatapana ja vahvistaa projektiosaamista sekä rahoituksen saantia. Asiaan päätettiin tarttua kouluttajakoulutuksen muodossa. Koulutus suunnattiin valtionhallinnossa, kunnissa ja järjestöissä toimiville naisille, jotka suunnittelivat ja toteuttivat naisprojekteja maaseudulla. Tavoitteena oli toteuttaa pilottikoulutusohjelma, jonka antaman kokemuksen perusteella luotaisiin jatkuva koulutusmalli. Koska teemaryhmän jäsenet pitivät tärkeänä suunnitella koulutusta naisten tarpeet huomioiden, haettiin suunnitteluun laajempaa näkökulmaa työseminaarista, johon osallistui naisia eri järjestöistä. Projektikoulutuksesta kerrotaan enemmän luvussa 4.5. 31 Naisliikkeen tapaa sekä liittoutua valtainstituutioiden, kuten valtio ja poliittiset puolueet, kanssa että kyseenalaistaa näiden vanhoja malleja on kuvattu kaksoisstrategiaksi. Naisliike edennyt kahdella rintamalla: perinteisen tasa-arvopolitiikan avulla tasa-arvoa pyritään edistämään vastaamalla tiettyihin epäkohtiin kohdennetuilla toimilla. Toisaalta taas sukupuolinäkökulmaa on pyritty valtavirtaistamaan osaksi kaikkea päätöksentekoa, jolloin tavoitteena on lisätä tasa-arvoa laaja-alaisesti. Ks. Horelli & Saari (toim.), Tasa-arvoa valtavirtaan, 2002.
20 Keskipohjanmaa kirjoitti 4.9.1994 Kaisa-Leena Lintilän tutustumisesta keskipohjanmaalaisten naisten hankkeisiin. Nämä poikivat onnistuessaan työpaikkoja maakunnan naisten lisäksi myös miehille. Teemaryhmä vakiinnutti paikkaansa Vuonna 1994 maaseutupolitiikan neuvottelukunta jatkoi Nainen maaseudun kehittäjänä ja vaikuttajana -teemaryhmän määräaikaa vielä reiluksi vuodeksi. Ryhmä omaksui pian nimen Naisteemaryhmä. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä hankerahalla palkattiin vuonna 1994 Naiset maaseudun tulevaisuuden luojina -hankkeen projektisihteeriksi ja Naisteemaryhmän sihteeriksi agronomi Sanna Sihvola. Oma sihteeri oli teemaryhmälle tärkeä koordinaation ja pysyvyyden luoja. Toimintaa kyettiin nyt suunnittelemaan ja kehittämään uudella tavalla. Teemaryhmä oli kokoonpanoltaan edellistä suppeampi ja sitä kootessa oli kiinnitetty huomiota jäsenten henkilökohtaiseen motivaatioon. Tähän lienevät osaltaan vaikuttaneet aiemmat kokemukset laajan, erilaisista lähtökohdista tulevia naisia yhdistävän ryhmän haasteista. Sanna Sihvolan mukaan teemaryhmän työskentely olikin tuolloin sitoutunutta ja yhteydenpito tiivistä. Ideoita synnytettiin innokkaasti, ja sihteerin työnä oli viedä niitä eteenpäin käytännön tasolle. Teemaryhmä jatkoi naisnäkökulman merkityksen tuomista maaseutupolitiikkaan ja pyrki lisäämään naisten osallistumista maaseutupolitiikan suunnitteluun, toteuttamiseen ja päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Edelleen tärkeänä pidettiin maaseudun naisten yrittäjyyden, etätyön, itsensä työllistämisen ja muiden toimeentulon mahdollisuuksien edistämistä. Teemaryhmä työskenteli tavoitteidensa eteen mm. auttamalla alueellisia naisprojekteja käyntiin; kehittämällä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja pyrkimällä luomaan toimivaa naisverkostoa. Teemaryhmä
Page 1 and 2: MAASEUTUPOLITIIKKAA NAISTEN ÄÄNEL
Page 3 and 4: ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-491-236
Page 5 and 6: UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspoli
Page 8 and 9: Historia kutsuu tulevaisuutta - nai
Page 10: SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2.
Page 13 and 14: Näihin kysymyksiin olen etsinyt va
Page 15 and 16: 2. Suomalaisen maaseutupolitiikan k
Page 17 and 18: Lisäksi epäilyä aiheuttivat Eero
Page 19 and 20: läpäisyperiaatteen löytämisest
Page 21 and 22: 10 Emäntien tilannetta voitiin hel
Page 23 and 24: 12 kin: tasa-arvoasian neuvotteluku
Page 25 and 26: 14 3.2. Maaseutuprojektin ”naisty
Page 27 and 28: 16 na kummankin sukupuolen edustaji
Page 29: 18 ten kuvasarja miehistä päätt
Page 33 and 34: 22 Lalli 14.6.1994. Naisteemaryhmä
Page 35 and 36: 24 Alueille naisverkostoja ja resur
Page 37 and 38: 26 Naisteemaryhmä uusiutuu verkost
Page 39 and 40: 28 Kuva: MMM/kuva-arkisto maaseudun
Page 41 and 42: 30 Arviointisuunnitelmat kaatuivat
Page 43 and 44: 32 korvauksetta työskentelevien ih
Page 45 and 46: 34 4. Tiedon kokoamista, tuottamist
Page 47 and 48: 36 sisällytettiin myös koulutusja
Page 49 and 50: 38 työelämän vaikutus. Työhön
Page 51 and 52: 40 lut kypsä valtavirtaistamiselle
Page 53 and 54: 42 luesihteereille osoitetussa kirj
Page 55 and 56: 44 suhteellisen lyhyt kesto ei täy
Page 57 and 58: 46 Maaseudun naisyrittäjien tuki r
Page 59 and 60: 48 Yrittäjäohjelman yhteistyötä
Page 61 and 62: 50 Naisteemaryhmä ja Maaseudun nai
Page 63 and 64: 52 Vuonna 1994 Naisteemaryhmä jatk
Page 65 and 66: 54 leen niukkojen resurssien ja vä
Page 67 and 68: 56 sa päätettiin tihentää pohjo
Page 69 and 70: 58 FEM-hankkeen leadpartnerin ydinj
Page 71 and 72: 60 Naisteemaryhmä on myös luonut
Page 73 and 74: 62 6. Naisena miehisillä toimintak
Page 75 and 76: 64 6.2. Naisena olemisen ihanuus ja
Page 77 and 78: 66 Ukkoutumiskeskustelusta oli jo a
Page 79 and 80: 68 näitä vahvuuksia, voimavaroja
Page 81 and 82:
70 Elinvoimainen maaseutu - yhteine
Page 83 and 84:
72 Työaika naisnäkökulmasta. Ty
Page 85 and 86:
74 1998 Yhteistyö ja yhteinen vast
Page 87 and 88:
76 Naisteemaryhmän jäsenet Naiste
Page 89 and 90:
78 Tasa-arvo ohjelmatyössä -työr
show all

YTR 5 - Maaseutupolitiikka

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?