YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
64<br />
6.2. Naisena olemisen ihanuus ja vaikeus<br />
Maaseudun naisten asema, joka nousi laajemmin esiin 1980-luvun ”ukkoutumiskeskustelussa”,<br />
nostettiin maaseutupolitiikan parissa esiin sukupuolten erilaisuutta korostaen. Naisten näkemys<br />
hyvästä elämästä, naisten toiveet ja tarpeet poikkesivat miesten vastaavista. Koska nimenomaan<br />
naiset muuttivat pois maaseudulta, oli ilmeistä, että maaseudulla he eivät kokeneet voivansa toteuttaa<br />
itseään haluamallaan tavalla. Ukkoutumiskeskustelun puitteissa oli perusteltua ryhtyä<br />
pohtimaan naisten työllistymistä ja elämisen mahdollisuuksia maaseudulla. 1980-luvulla naiserityinen<br />
näkökulma kasvoi luontevasti osaksi Naisteemaryhmän toimintaa.<br />
Maaseudun naisten tilanteeseen ja toisaalta myös maaseutupolitiikan käytäntöihin vaikuttavat<br />
maaseudulla vallitsevat käsitykset sukupuolirooleista. Yksilön mahdollisuus vastustaa ympäröivää<br />
patriarkaalisuutta on pienemmissä yhteisöissä usein heikompi kuin kaupungeissa. Naisteemaryhmän<br />
toiminta tämänkaltaisessa ympäristössä on ollut haastavaa. Työn lähtökohta – naisten<br />
kiistaton väheneminen maaseudulla – oli helposti ymmärrettävä. Sen sijaan teemaryhmän välineet<br />
työn tekemiseen – naisten erityisyyden korostaminen ja puhe naisnäkökulmaisesta maaseutupolitiikasta<br />
– avautuivat hankalasti sukupuolineutraaliin (eli toisin sanoen miesten lähtökohdista<br />
lähtevään) puheeseen ja politiikantekoon tottuneille. Naisten asiasta puhuminen on monesti<br />
leimautunut toisarvoiseksi ”hömpötykseksi”. Samaan ristiriitaan ovat tasa-arvoasioiden parissa<br />
toimivat törmänneet kaikkialla: vakavasti otettavan virkamiehen, poliitikon tai ylipäätään ammattilaisen<br />
rooliin ei ”naispuhe” kerta kaikkiaan ole istunut. Teemaryhmä on osaltaan rohkaissut<br />
naisia murtamaan tätä asetelmaa. Ryhmän jäsenet ovat omalla esimerkillään pyrkineet tuomaan<br />
naisnäkökulmaa näkyväksi ja uskaltaneet olla naisia ja toimia toisin kuin oli totuttu.<br />
Maaseutuprojektin naistyöryhmällä ei ollut käytössään omia resursseja, vaan työtä tehtiin muun<br />
työn ohella. Tehtävien määrä oli loputon, ja työskentely tasa-arvoasioiden edistämiseksi maaseutupolitiikan<br />
alueella oli uuvuttavaa. Laaja-alainen asia saattoi tuntua vaikeasti hallittavalta, mikä<br />
vaikutti työskentelymotivaatioon. Onnistuneita kokemuksia tarvittiin sekä itsen että verkoston<br />
innostamiseksi. Asioiden jakaminen, keskinäinen tukeminen ja avoimuus koettiin keinoina estää<br />
väsymisilmiötä – ja yhteistyöstä haettiin voimaa. 1980-luvulla naisten järjestämät tiedostamisryhmät<br />
koettiin tärkeiksi naisten valtauttajiksi. Myös naistyöryhmästä ja myöhemmin teemaryhmästä<br />
muodostui toimijoilleen tukiverkosto. Teemaryhmä onkin järjestänyt myös koulutus-, kehittämis-<br />
ja virkistyspäiviä, joissa on vieraillut asiantuntijoita puhumassa naisten erityisyydestä ja<br />
voimasta tai erilaisista ihmistyypeistä ja kunkin vahvuuksista. Ryhmä on toimijoidensa mukaan<br />
ollut tärkeä kasvualusta, joka on rohkaissut itse kutakin tunnistamaan omat vahvuutensa ja toimimaan<br />
naisena, usein miehisessä ympäristössä. Samalla ryhmässä on rakennettu luottamusta ja<br />
uskoa yhteistyön voimaan.<br />
Vallitsevien rakenteiden: arvojen, stereotypioiden sekä puhe-, ajattelu- ja toimintatapojen haastaminen<br />
herättää aina vastustusta. Tasa-arvopuhetta on vastustettu mm. nostamalla siitä esiin<br />
naurettavuuksia ja mitätöimällä näin sen uskottavuutta. Toisaalta tasa-arvosta puhuminen on<br />
leimattu naisten asiaksi ja naisia koskevaksi, toisaalta on saatettu kysellä, mikseivät naiset tasa-
Change language