YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38<br />
työelämän vaikutus. Työhön osallistumiseen – joka maaseudun naisilla on tilastojen valossa vähäisempää<br />
kuin kaupunkilaisnaisilla – vaikuttivat markkinoiden lisäksi naisten velvollisuudet<br />
kotitalouden töistä ja sukupuolten epätasa-arvoiset valtasuhteet. Esimerkiksi 1990-luvun suomalaisemännällä<br />
oli edelleen vastuu kotitaloustöistä, vaikka päätöksenteossa sukupuolten roolit<br />
olivatkin alkaneet tasa-arvoistua. 44<br />
Kuten Kaisa-Leena Lintilä kirjoitti vuonna 1990 julkaistussa artikkelissaan, tutkimusta tarvittiin<br />
useista näkökulmista. Kansainvälisesti voitiin vertailla maaseudun naisen asemaa Suomessa.<br />
Maaseudun naisen asemaa voitiin tarkastella myös historiallisesti ja verrata tämän päivän<br />
tilannetta aikaisempiin vuosikymmeniin. Toisaalta maaseudun naisen asemaa voitiin verrata<br />
kaupunkilaisnaisiin – ja lopulta maaseudun miehiin. Kukin lähestymistapa antaisi omanlaisensa<br />
kuvan naisten tilanteesta maaseudulla – ja näitä kaikkia tarvittiin kokonaiskuvan saamiseksi.<br />
Lisäksi maaseudun naisia voitiin tutkia politiikan näkökulmasta: miten tasa-arvokysymykset näkyivät<br />
maaseutupolitiikassa, ja mitkä olivat naisten mahdollisuudet osallistua poliittiseen päätöksentekoon.<br />
Myös arvoihin ja kulttuuriin perustuvaa tutkimusta tarvittiin selvittämään naisten<br />
motiiveja muuttaa maaseudulle tai sieltä pois. Millä ehdoilla hyvää elämää voitiin toteuttaa<br />
maaseudulla? 45<br />
Naisteemaryhmän aloitteesta käynnistettiin Maaseudun naiset -tutkimushanke, jonka avulla saataisiin<br />
tarvittavaa tietämystä teemaryhmänkin toiminnan tueksi. Tutkimuksessa selvitettiin naisten<br />
työ- ja toimeentulomahdollisuuksia erilaisilla maaseutualueilla. Tutkimus, joka valmistui<br />
vuonna 1994, tehtiin Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Mikkelissä<br />
– tutkijana toimi Riitta Högbacka. Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan rahoituksella<br />
selvitettiin vuonna 1994 myös kehitysvammaisten ja vanhusten hoitoon sekä sijaiskotitoimintaan<br />
liittyvän yritystoiminnan kysyntää Mikkelin läänissä. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia hoiva- ja<br />
hoitoalan yritysten tulisi olla, mitä kunnat ja lainsäädäntö edellyttivät palvelujen laadulta, henkilöstön<br />
määrältä ja koulutukselta. Hoito- ja hoivapalvelut maaseudun toimeentulomahdollisuutena ‐tutkimuksen<br />
teki FM Johanna Jussila. 1990-luvun puolivälissä tärkeinä tutkimusaiheina pidettiin lisäksi<br />
tulonjakoa, tyttöjen kasvamista maaseudulla, tulevaisuuden tutkimusta sekä naisprojektien<br />
ja -verkostojen sekä yrittäjyyden vaikuttavuutta.<br />
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän yhtenä tehtävänä on suunnitella ja valmistella valtakunnallisia<br />
tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla edistetään yhteistyöryhmän tehtävien toteuttamista<br />
maaseudun kehittämisessä. <strong>YTR</strong>:n teemaryhmillä on ollut tässä tärkeä rooli oman alansa<br />
hankkeiden rakentamisessa ja arvioinnissa. Naisteemaryhmä on toiminut myös naisnäkökulmaa<br />
edustavien maaseutua koskevien tutkimusten julkaisukanavana. 2000-luvulla Naisteemaryhmä<br />
oli mukana toteuttamassa kahta julkaisua. Vuonna 2000 ilmestyi teemaryhmän ideoima, maaseudun<br />
naisista kertova tilasto- ja artikkelijulkaisu Monessa mukana. Julkaisussa pohdittiin maaseudun<br />
naisen elämän moninaisuutta ja omien kotiseutua ja ihmissuhteita korostavien arvojen<br />
44<br />
45<br />
Högbacka, Riitta, sairauden takia poisjäänyt esitelmä Maaseututapaamisessa Mikkelissä 10.12.1993.<br />
Lintilä, Kaisa-Leena, Naisen asema maaseudulla, 1991.
Change language