01.04.2014 Views

YTR 5 - Maaseutupolitiikka

YTR 5 - Maaseutupolitiikka

YTR 5 - Maaseutupolitiikka

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

55<br />

Teemaryhmä kartoitti alustavasti EU:n vaikutuksia maaseudun naisen asemaan jo ennen Suomen<br />

liittymistä EU:iin ja järjesti vuonna 1994 suuren seminaarin aiheesta. EU:iin liittymisen myötä yhteistyö<br />

Euroopan maiden kanssa sai uusia ulottuvuuksia. Naisteemaryhmän edustajia osallistui<br />

EuroFEM:n 59 kokoukseen toukokuussa 1995 Haagissa. Suomen tuolloinen ympäristöministeri<br />

Sirpa Pietikäinen asetti työryhmän koordinoimaan EuroFEM-verkostoa kolmeksi vuodeksi.<br />

Vuonna 1998 verkoston seminaari järjestettiin Hämeenlinnassa ja Naisteemaryhmä osallistui seminaarin<br />

toteutukseen.<br />

Maaseudun naisten asema pohdittiin myös EU:ssa. Euroopan maataloustuottajien yhteisjärjestön<br />

COPA:n naisten komitea ideoi vuonna 1996 Brysselissä järjestettävän kaksipäiväisen tapahtuman<br />

European Women Farmer’s Dayn. Tavoitteena oli, että kukin EU-maa järjestäisi ennen yhteistä tapahtumaa<br />

oman kansallisen päivänsä. Suomessa tapahtuma päätettiin nimetä maaseudun naisten<br />

päiväksi ja toteuttaa ensimmäisenä päivänään alueellisesti ja toisena yhteistilaisuutena Helsingissä.<br />

Maakuntia pyydettiin välittämään omat viestinsä, jotka julkistettiin maaseudun naisten<br />

päivän yhteydessä. Yhteistyönä toteutetut maakuntien tilaisuudet toimivat samalla viestinä ja<br />

symbolina maaseudun naisten yhteistyön merkityksestä ja mahdollisuuksista. Päivään liittyviä<br />

tapahtumia suunnittelivat yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset sekä Maaseudun tutkimus- ja<br />

kehittämiskeskus. Naisteemaryhmä oli mukana valtakunnallisen päivän valmistelussa ja tiedotuksessa.<br />

Viime vuosina kansainvälisen maaseudun naisten päivän (15.10.) keskeiset järjestäjät<br />

Suomessa ovat olleet Maa- ja kotitalousnaiset ja MTK.<br />

Pohjoismaiden ja Baltian verkosto<br />

Ahkerimmin tietoa ja kokemuksia on vaihdettu muiden Pohjoismaiden kanssa, joilla yhteinen<br />

kulttuuri, historia ja demokraattiset perinteet ovat mahdollistaneet yhteistyön rakentamista monilla<br />

yhteiskunnan osa-alueilla. 60 Ensimmäisiä kontakteja Pohjoismaihin luotiin jo 1980-luvulla.<br />

Yhteistyö jatkui vuonna 1991 Mikkelin Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen seminaarissa,<br />

jossa Norjan ja Ruotsin edustajat kertoivat heillä toteutetuista maaseudun kehittämiseen liittyvistä<br />

naishankkeista. Esimerkiksi Tukholmassa järjestettiin vuosittain Kvinnokraft-konferenssi,<br />

jota koordinoi Ruotsissa 1989 lähtien toiminut, eri alojen viranomaisista koostunut naisten työryhmä.<br />

1990-luvulla teemaryhmän edustaja kävi tarkkailemassa konferenssin antia.<br />

Turussa vuonna 1994 pidetyn Pohjoismaisen Forumin järjestelyvaiheessa Naisteemaryhmä toimi<br />

välittäjänä maaseudun naisjärjestöjen pohjoismaisten sisarjärjestöjen välillä. Naisteemaryhmä<br />

osallistui itse Forumiin kahden päivän ajan. Ryhmä järjesti Forumissa keskustelutilaisuuden, jos-<br />

59<br />

1990-luvulla järjestettiin useita kansainvälisiä tapaamisia, joissa keskusteltiin uuden vuosituhannen<br />

mukanaan tuomista haasteista eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja naisten roolista mm. kaupunkisuunnittelun<br />

näkökulmasta. Tilaisuuksia järjestivät sekä naisjärjestöt että Euroopan neuvosto ja OECD. EuroFEM<br />

– Gender and Human Settlements network – perustettiin vuonna 1994 jatkona näille keskusteluille ja sitä tukivat<br />

Euroopan komissio ja Suomen ympäristöministeriö. Ks. http://www.eurofem.net/info/LHRoma.htm.<br />

60<br />

Ks. Peltonen, Carita, ”Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö”, Naistutkimus – Kvinnoforskning 3/2003.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!