YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
55<br />
Teemaryhmä kartoitti alustavasti EU:n vaikutuksia maaseudun naisen asemaan jo ennen Suomen<br />
liittymistä EU:iin ja järjesti vuonna 1994 suuren seminaarin aiheesta. EU:iin liittymisen myötä yhteistyö<br />
Euroopan maiden kanssa sai uusia ulottuvuuksia. Naisteemaryhmän edustajia osallistui<br />
EuroFEM:n 59 kokoukseen toukokuussa 1995 Haagissa. Suomen tuolloinen ympäristöministeri<br />
Sirpa Pietikäinen asetti työryhmän koordinoimaan EuroFEM-verkostoa kolmeksi vuodeksi.<br />
Vuonna 1998 verkoston seminaari järjestettiin Hämeenlinnassa ja Naisteemaryhmä osallistui seminaarin<br />
toteutukseen.<br />
Maaseudun naisten asema pohdittiin myös EU:ssa. Euroopan maataloustuottajien yhteisjärjestön<br />
COPA:n naisten komitea ideoi vuonna 1996 Brysselissä järjestettävän kaksipäiväisen tapahtuman<br />
European Women Farmer’s Dayn. Tavoitteena oli, että kukin EU-maa järjestäisi ennen yhteistä tapahtumaa<br />
oman kansallisen päivänsä. Suomessa tapahtuma päätettiin nimetä maaseudun naisten<br />
päiväksi ja toteuttaa ensimmäisenä päivänään alueellisesti ja toisena yhteistilaisuutena Helsingissä.<br />
Maakuntia pyydettiin välittämään omat viestinsä, jotka julkistettiin maaseudun naisten<br />
päivän yhteydessä. Yhteistyönä toteutetut maakuntien tilaisuudet toimivat samalla viestinä ja<br />
symbolina maaseudun naisten yhteistyön merkityksestä ja mahdollisuuksista. Päivään liittyviä<br />
tapahtumia suunnittelivat yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset sekä Maaseudun tutkimus- ja<br />
kehittämiskeskus. Naisteemaryhmä oli mukana valtakunnallisen päivän valmistelussa ja tiedotuksessa.<br />
Viime vuosina kansainvälisen maaseudun naisten päivän (15.10.) keskeiset järjestäjät<br />
Suomessa ovat olleet Maa- ja kotitalousnaiset ja MTK.<br />
Pohjoismaiden ja Baltian verkosto<br />
Ahkerimmin tietoa ja kokemuksia on vaihdettu muiden Pohjoismaiden kanssa, joilla yhteinen<br />
kulttuuri, historia ja demokraattiset perinteet ovat mahdollistaneet yhteistyön rakentamista monilla<br />
yhteiskunnan osa-alueilla. 60 Ensimmäisiä kontakteja Pohjoismaihin luotiin jo 1980-luvulla.<br />
Yhteistyö jatkui vuonna 1991 Mikkelin Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen seminaarissa,<br />
jossa Norjan ja Ruotsin edustajat kertoivat heillä toteutetuista maaseudun kehittämiseen liittyvistä<br />
naishankkeista. Esimerkiksi Tukholmassa järjestettiin vuosittain Kvinnokraft-konferenssi,<br />
jota koordinoi Ruotsissa 1989 lähtien toiminut, eri alojen viranomaisista koostunut naisten työryhmä.<br />
1990-luvulla teemaryhmän edustaja kävi tarkkailemassa konferenssin antia.<br />
Turussa vuonna 1994 pidetyn Pohjoismaisen Forumin järjestelyvaiheessa Naisteemaryhmä toimi<br />
välittäjänä maaseudun naisjärjestöjen pohjoismaisten sisarjärjestöjen välillä. Naisteemaryhmä<br />
osallistui itse Forumiin kahden päivän ajan. Ryhmä järjesti Forumissa keskustelutilaisuuden, jos-<br />
59<br />
1990-luvulla järjestettiin useita kansainvälisiä tapaamisia, joissa keskusteltiin uuden vuosituhannen<br />
mukanaan tuomista haasteista eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja naisten roolista mm. kaupunkisuunnittelun<br />
näkökulmasta. Tilaisuuksia järjestivät sekä naisjärjestöt että Euroopan neuvosto ja OECD. EuroFEM<br />
– Gender and Human Settlements network – perustettiin vuonna 1994 jatkona näille keskusteluille ja sitä tukivat<br />
Euroopan komissio ja Suomen ympäristöministeriö. Ks. http://www.eurofem.net/info/LHRoma.htm.<br />
60<br />
Ks. Peltonen, Carita, ”Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö”, Naistutkimus – Kvinnoforskning 3/2003.