YTR 5 - Maaseutupolitiikka

25
esitti, että eräänä konkreettisena tavoitteena olisi tuoda tasa-arvotuntemusta Maakunnan Yhteistyöryhmien
(MYR) työhön ja saada lisää naishankkeita EU-ohjelmiin. 33 Naisten alueellisia teemaryhmiä
on ollut tai vastaavan tyyppistä yhteistyötä on tehty noin kymmenessä maakunnassa,
mutta virallista tai pysyvää asemaa toiminta ei ole saanut.
EU:n tuomia apuvälineitä ja haasteita tasa-arvotyölle
Naisteemaryhmä pyrki huolehtimaan siitä, että 1990-luvun lopulla tieto EU:n rakennerahastokauden
2000–2006 ohjelmien valmistelusta kulkeutui myös naisille. EU-ohjelmat olivat avanneet
uudenlaisen rahoituskanavan ja lisänneet mahdollisuuksia toteuttaa myös naisten projekteja.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan perusperiaatteisiin oli sisällytetty tasa-arvon edistäminen, ja
naisten ja miesten erilaiset tilanteet tuli ottaa huomioon ohjelmatyössä. Suomalaisessa alue- ja rakennepolitiikassa
näihin tavoitteisiin oli jo kiinnitetty huomiota nimenomaan Naisteemaryhmän
työn kautta. EU:n myötä tasa-arvokysymyksiä jouduttiin kuitenkin pohtimaan jo hakuvaiheessa
ja komissio pyrki myös valvomaan tavoitteiden toteutumista. Ohjelmien arvioinnissa oli mitattava,
miten tasa-arvon edistäminen oli otettu huomioon. Manner-Suomen 5b-ohjelmasta tehdyn
tasa-arvoteema-arvioinnin esipuheessa Kaisa-Leena Lintilä korosti sukupuolella olevan laajaalaisia
vaikutuksia EU-rahoituksen hyödyntämisessä: naisten ja miesten perinteinen työnjako,
erilainen osallistuminen työelämään ja myös erilaiset kiinnostuksen kohteet vaikuttivat miesten
ja naisten mahdollisuuksiin osallistua EU:n alue- ja rakennepoliittiseen vaikuttamiseen ja täytäntöönpanoon.
34
EU:iin liittymisellä on ollut merkittävä vaikutus Naisteemaryhmän toimintakenttään. Kuten Lintilä
toteaa, EU:n myötä nais- ja tasa-arvoteema tuli kaikkiin EU-ohjelmiin kirjattuna aikaisempaa
laajempaan tietoisuuteen, ja tämä myös lisäsi toimijoita tasa-arvoprojektien parissa. Toisaalta juuri
tämä asetti aiempaa kovempia vaatimuksia Naisteemaryhmän työlle: teemaryhmän oli kyettävä
vastaamaan EU:n taholta tuleviin edellytyksiin ilman lisäresursseja ja hankittava asiantuntemusta
tältä alalta. Osaltaan EU on varmasti myös tullut vahvistaneeksi tasa-arvoharhaa: kun
puheeseen tasa-arvosta on totuttu, syntyy helposti mielikuva, että tasa-arvo on jo toteutunut.
”Pakolliseen” tasa-arvopuheeseen saatetaan myös kyllästyä. Tämä onkin johtanut siihen, että
naisteeman parissa toimineet kokevat sekä Naisteemaryhmän olemassaolon kyseenalaistamisen
että toisaalta vaatimusten kyetä osoittamaan työn tuloksia lisääntyneen EU-ohjelmatyön aikana.
Alkuaikojen vaikeudet saada naisten asemaa agendalle olivat vaihtuneet vaikeuksiin vastata yhä
tiukempiin vaatimuksiin.
33
Niemi, Risto Matti, 2002. Jokaisessa maakunnassa on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon
ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä,
jonka asettaa maakunnan liiton hallitus.
34
Lintilä, Kaisa-Leena, Preface, Equal Opportunities and the Objective 5b Programme for Continental
Finland – A Thematic Evaluation. Sisäasiainministeriö 11/1998.