YTR 5 - Maaseutupolitiikka

More documents

Recommendations

Info

57 vastaava kokeilu ei ollut onnistunut. Verkostoluottojen tarvetta Suomessa pohdittiin sekä pohjoismaisessa yhteistyöryhmässä että Naisteemaryhmässä. Verkostoluottoidea otettiin oleellisena osana mukaan teemaryhmän käynnistämään yrittäjyysohjelmaan vuosille 1997–2000. Ruotsissa puolestaan oli saatu hyviä kokemuksia naisten resurssikeskuksista, jotka toimivat naisten alueellisina voimavarakeskuksina ja tukivat naisten yrittäjätoimintaa. Verkoston seminaareissa resurssikeskustoimintaa esiteltiinkin hyvänä vaihtoehtona naisten työllisyyden tukemisessa maaseudulla. Myös naisteemaryhmä kutsui Ruotsissa resurssikeskusten kanssa työtä tehneen vierailijan esittelemään toimintaa omassa kokouksessaan. Suomessa naisten yhteistoiminta resurssikeskusten muodossa alkoi viritä 1990-luvun lopulla. Vuonna 1996 Pohjoismainen ministerineuvosto järjesti ideakonferenssin naisista ja yrittäjyydestä. Ministerineuvoston suopeus maaseudun naisteemaa kohtaan auttoi myös osaltaan Nordic–Baltic -verkoston toiminnan kehittämisessä. Vuonna 1997 ministerineuvosto myönsi rahoitusta verkoston tiedotuslehden toteuttamiseksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto ryhtyi myös rahoittamaan maaseudun naisten mikroluottoprojektia Baltian maissa vuosiksi 1997–2002. Naisteemaryhmä seurasi projektin etenemistä ja Leena Heiskala osallistui ohjausryhmätyöskentelyyn. Vuonna 2000 Naisteemaryhmän sihteerit Annamari Asikainen ja Leena Heiskala osallistuivat Nordic–Baltic -verkoston verkostoluottoseminaariin Virossa. FEM-hanke Kymmenen maata ryhtyi valmistelemaan Baltian-maiden mikroluottoprojektin jatkoksi yhteishanketta resurssikeskusidean, verkostoluoton ja ryhmämentoroinnin luomisesta kaikkiin mukanaoleviin maihin. Teemaryhmän sihteerinä aiemmin toiminut Leena Heiskala toimi aktiivisesti hankkeen käynnistämiseksi. Pohjoismaat pyrkivät hankkeessa yhdistämään omat vahvuutensa. Resurssikeskuksista oli hyviä kokemuksia erityisesti Ruotsista, jossa niitä oli perustettu noin 150 tukemaan naisten toimintaa paikallisesti. Verkostoluottotoiminnassa hyödynnettiin Norjan kokemuksia, ja ryhmämentorointi oli osoittautunut tehokkaaksi toimintamuodoksi Suomessa mm. yrittäjäkoulutuksen yhteydessä. Mukana yhteishankkeessa olivat Norja, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Kaliningrad ja Valkovenäjä, joista kunkin oli tarkoitus itse valita, mitä osa-alueita halusivat edistää. Suomen sisäasiainministeriö ryhtyi hankkeen lead-partneriksi 61 . Hanke käynnistettiin EU-rahoituksella vuosiksi 2004–2007. 62 Sen tarkoituksena on tukea naisten yrittäjyyttä Itämeren maissa – mukana toteutusvaiheessa ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Hankeen nimeksi muotoiltiin Female Entrepreneurs’ Meetings in the Baltic Sea Region – eli FEM. Hankkeen viisi työkokonaisuutta ovat resurssikeskukset, yrittäjäkouluttajien ja -neuvojien yhteistyö, mentoritoiminta, verkostoluotto ja naisyrittäjien kansainvälistyminen. Suomesta on hankkeessa mukana neljä aluetta: Kainuu, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Etelä- 61 62 Lead-partneri vastaa koko hankkeen toteutumisesta EU-rahoittajalle päin, sekä koordinoi hanketta. Interreg III B -ohjelman EU- rahoitteinen hanke.
58 FEM-hankkeen leadpartnerin ydinjoukko Leena Heiskala, Sirpa Polo ja Laura Perheentupa työssään. Pohjanmaa. Kainuussa hanketta toteuttaa maakunnan kanssa yhteistyössä Leader-yhdistys, Päijät-Hämeessä liiton kumppanina on naisyrittäjien verkosto, Pohjois-Karjalassa Karellikeskus ja Etelä-Pohjanmaalla Maa- ja kotitalousnaisten piiri. Lisäksi Suomesta hankkeessa on partnerina Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Suomen sisäasiainministeriössä hanketta on koordinoinut projektipäällikkö Laura Perheentupa – keväästä 2007 alkaen Annamari Asikainen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä. FEM-hanke on seitsemän maan laajuisena yhteishankkeena ollut rohkea ja suuri panostus naisten yrittäjyyteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lopulliset tulokset hankkeesta saadaan vuoden 2008 alussa. Hanke on kuitenkin jo luonut uusia uria yhteistyölle naisteemassa kansallisesti ja kansainvälisesti. 5.3. Verkottautuminen 2000-luvun maaseutupolitiikan toimintatapana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaa kuvataan usein verkostomaiseksi, millä halutaan korostaa maaseutupolitiikan ei-perinteistä ja sektorit ylittävää organisoitumista. Koska laajaa maaseutupolitiikkaa voidaan suunnitella ja toteuttaa vain eri sektorien yhteistyönä, on tätä var-
Page 1 and 2:
MAASEUTUPOLITIIKKAA NAISTEN ÄÄNEL
Page 3 and 4:
ISSN 1238-6464 ISBN 978-952-491-236
Page 5 and 6:
UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspoli
Page 8 and 9:
Historia kutsuu tulevaisuutta - nai
Page 10:
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2.
Page 13 and 14:
Näihin kysymyksiin olen etsinyt va
Page 15 and 16:
2. Suomalaisen maaseutupolitiikan k
Page 17 and 18: Lisäksi epäilyä aiheuttivat Eero
Page 19 and 20: läpäisyperiaatteen löytämisest
Page 21 and 22: 10 Emäntien tilannetta voitiin hel
Page 23 and 24: 12 kin: tasa-arvoasian neuvotteluku
Page 25 and 26: 14 3.2. Maaseutuprojektin ”naisty
Page 27 and 28: 16 na kummankin sukupuolen edustaji
Page 29 and 30: 18 ten kuvasarja miehistä päätt
Page 31 and 32: 20 Keskipohjanmaa kirjoitti 4.9.199
Page 33 and 34: 22 Lalli 14.6.1994. Naisteemaryhmä
Page 35 and 36: 24 Alueille naisverkostoja ja resur
Page 37 and 38: 26 Naisteemaryhmä uusiutuu verkost
Page 39 and 40: 28 Kuva: MMM/kuva-arkisto maaseudun
Page 41 and 42: 30 Arviointisuunnitelmat kaatuivat
Page 43 and 44: 32 korvauksetta työskentelevien ih
Page 45 and 46: 34 4. Tiedon kokoamista, tuottamist
Page 47 and 48: 36 sisällytettiin myös koulutusja
Page 49 and 50: 38 työelämän vaikutus. Työhön
Page 51 and 52: 40 lut kypsä valtavirtaistamiselle
Page 53 and 54: 42 luesihteereille osoitetussa kirj
Page 55 and 56: 44 suhteellisen lyhyt kesto ei täy
Page 57 and 58: 46 Maaseudun naisyrittäjien tuki r
Page 59 and 60: 48 Yrittäjäohjelman yhteistyötä
Page 61 and 62: 50 Naisteemaryhmä ja Maaseudun nai
Page 63 and 64: 52 Vuonna 1994 Naisteemaryhmä jatk
Page 65 and 66: 54 leen niukkojen resurssien ja vä
Page 67: 56 sa päätettiin tihentää pohjo
Page 71 and 72: 60 Naisteemaryhmä on myös luonut
Page 73 and 74: 62 6. Naisena miehisillä toimintak
Page 75 and 76: 64 6.2. Naisena olemisen ihanuus ja
Page 77 and 78: 66 Ukkoutumiskeskustelusta oli jo a
Page 79 and 80: 68 näitä vahvuuksia, voimavaroja
Page 81 and 82: 70 Elinvoimainen maaseutu - yhteine
Page 83 and 84: 72 Työaika naisnäkökulmasta. Ty
Page 85 and 86: 74 1998 Yhteistyö ja yhteinen vast
Page 87 and 88: 76 Naisteemaryhmän jäsenet Naiste
Page 89 and 90: 78 Tasa-arvo ohjelmatyössä -työr
show all

YTR 5 - Maaseutupolitiikka

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?