YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
37<br />
deksi julkaisuksi. Uuden hallituksen siirrettyä aluekehitysasiat sisäasiainministeriöstä uuteen työja<br />
elinkeinoministeriöön ja kunta-asiat valtiovarainministeriöön muuttui myös lehtiuudistuksen<br />
tilanne. Kunta- ja aluekehityslehtien tulevaisuus selviää ministeriöiden muutosprosessien aikana.<br />
Naisuutiset-lehden julkaisemiseen myönnetty <strong>YTR</strong>:n rahoitus päättyi kuitenkin Naisteemaryhmän<br />
hankkeen päättyessä. Niinpä Naisuutiset-lehden viimeinen numero ilmestyi keväällä 2007.<br />
Naisuutiset on ajoittain tehnyt yhteistyötä naisresurssikeskusten verkostolehden Ellin kanssa<br />
muun muassa yhteisten numerojen muodossa. Tulevaisuudessa tämän roolin naisten tiedonvälityskanavana<br />
aluekehittämisen alueella toivotaan vahvistuvan. Naisuutiset-lehden jättämää aukkoa<br />
paikkaa toivottavasti osaltaan myös naisteeman huomioimisen parantuminen maaseutua ja<br />
aluekehitystä tarkastelevissa lehdissä.<br />
4.2. Tutkimustietoa maaseudun naisista<br />
Yhtenä tärkeänä elementtinä teemaryhmän työssä on ollut ajankohtaisen tutkimustiedon saatavuuden<br />
edistäminen. Naisnäkökulman selkeyttämiseksi maaseutupolitiikassa tarvittiin tutkimusta<br />
ja vuoropuhelua hallinnon ja tutkimuksen välillä. Maaseudun naisten asemaa ei voitu<br />
edistää, jos politiikka perustui vanhentuneille tai virheellisille käsityksille. Alkuvuosinaan teemaryhmä<br />
pohtikin aktiivisesti tärkeiksi katsomiensa naistutkimusaiheiden toteuttamista. Tutkimusaiheista<br />
välitettiin tietoa niin seminaareissa kuin henkilökohtaisten kontaktienkin kautta.<br />
Esimerkiksi naisteemaryhmällä oli toimiva linkki Mikkelin Maaseudun tutkimus ja kehittämiskeskukseen<br />
teemaryhmän jäsenen, johtaja Pirjo Siiskosen kautta. Teemaryhmän omista jäsenistä<br />
osa suuntautui tutkimukseen ja myös väitteli maaseudun naisiin liittyvistä aiheista. 42<br />
Riitta Högbackan mukaan 1990-luvun alussa maaseudun elinkeinorakenteen muutos ja maatalouden<br />
merkityksen väheneminen herättivät tutkijoiden mielenkiintoa ja maaseudun uusista<br />
mahdollisuuksista virisi tutkimuksia. Vaikka naisten väheneminen maaseudulla herätti huomiota,<br />
ei naisten asemaa tai sukupuolten välisiä suhteita maaseudulla kuitenkaan sisällytetty tutkimuksiin.<br />
Naiset olivat myös olleet pitkään ”näkymättömiä” – sekä maataloudessa että maaseudulla:<br />
naisten työpanosta ei ollut tunnustettu, vaan heidät nähtiin ”avustavina perheenjäseninä”.<br />
Naisten tosiasiallinen työ jäi näin ollen piiloon, eikä naisten työtä juuri tutkittu. 43<br />
Kun tutkimus naisista maataloudesta oli 1980-luvulla käynnistynyt kansainvälisesti, jätti se usein<br />
tarkemmin käsittelemättä sellaisten käsitteiden ”työ” tai ”perhe/kotitalous” merkityksen. Maaseudun<br />
naisia sen sijaan tutkittiin hyvin vähän. Sekä ns. epävirallisen talouden tutkimuksen että<br />
naistutkimuksen piirissä oli alettu kritisoida perinteistä työn käsitettä. Naisten työn näkyväksi<br />
tekemiseksi oli oleellista kiinnittää huomiota myös palkattomaan työhön ja sukupuolten työnjakoon.<br />
Naisten työelämään osallistumista tarkasteltaessa tuli ottaa huomioon sekä perheen että<br />
42<br />
43<br />
Kaisa-Leena Lintilän haastattelu historiikkia varten.<br />
Högbacka, Riitta, sairauden takia poisjäänyt esitelmä Maaseututapaamisessa Mikkelissä 10.12.1993.
Change language