YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
YTR 5 - Maaseutupolitiikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
19<br />
Heti teemaryhmän alkuvuosina ryhmä havaitsi, että työn pohjaksi kaivattiin tutkimuksia ja selvityksiä.<br />
Vuodelle 1993 suunnitteilla oli jo useita tutkimushankkeita. Pirjo Siiskonen ohjasi tutkimushanketta<br />
”Naiset maaseudun menestyjinä”. Lisäksi haluttiin selvitystä hallinnon suhteesta<br />
maaseudun yrittäjiin sekä tilastoaineiston tutkimusta. Maaseudun naisten tilanteesta oli mahdotonta<br />
saada kattavaa käsitystä, jos sukupuolittain eriteltyä tilastoaineistoa ei ollut käytettävissä.<br />
Suunnitteilla oli myös mahdollisia tutkimuksia maaseudun naisjärjestöjen yhteistyöstä, naisten<br />
piilotyöllisyydestä ja -työttömyydestä maaseudulla, maaseudun palveluihin liittyvistä hankkeista<br />
sekä verotukseen sisältyvästä eriarvoisuudesta. Ajankohtaisen, sukupuolinäkökulman huomioivan<br />
tutkimustiedon tarpeellisuus maaseutupolitiikan suunnittelussa onkin ollut Naisteemaryhmän<br />
asialistalla koko sen toiminnan ajan.<br />
Naisprojektit käyntiin koulutuksen voimin<br />
Vuonna 1992 oli maaseutupolitiikan neuvottelukunnan rahoituksella käynnissä kaksi naisprojektia<br />
– Keski-Pohjanmaalla ja Mikkelin läänissä – jotka olivat lähteneet liikkeelle Maaseutuprojektin<br />
naistyöryhmän aloitteesta. Naisprojektitoiminta oli Suomessa vielä uutta, mutta 1990-luvun<br />
alkupuolella kentältä kantautui jo uusia esityksiä projekteiksi. Toisaalta myös monet neuvottelukunnan<br />
projekteista, joita ei ollut markkinoitu erityisinä naishankkeina, kohdistuivat naisiin.<br />
Maaseudun sosiaalipalvelun kehittäminen sekä pienimuotoisen elintarviketuotannon jatkojalostushankkeet<br />
vaikuttivat myös naisten työllistymiseen. Teemaryhmä pohtikin, tuliko naisprojekteista<br />
puhua erikseen muista projekteista vai osana kokonaisuutta, esimerkiksi hyvinvointipalvelujen<br />
tuottamisesta. Tässä keskustelussa on paljon yhteistä tasa-arvotyössä yleensäkin usein<br />
puhututtaneen kysymyksen kanssa, tulisiko työtä suunnata tasa-arvon valtavirtaistamiseen<br />
kaikkeen toimintaan vai erityisesti ensin naisten aseman parantamiseen. 31 1990-luvun alussa teemaryhmä<br />
suuntasi toimia juuri naisten erityisyyden ja naisten voimavarojen näkyväksi tekemiseen<br />
miesvaltaisessa maaseutupolitiikassa.<br />
Tarve naisprojekteihin liittyvälle koulutukselle oli ilmeinen. Teemaryhmässä todettiin, että tuolloisessa<br />
vaiheessa naisprojekteja tuli kehittää toimintatapana ja vahvistaa projektiosaamista sekä<br />
rahoituksen saantia. Asiaan päätettiin tarttua kouluttajakoulutuksen muodossa. Koulutus suunnattiin<br />
valtionhallinnossa, kunnissa ja järjestöissä toimiville naisille, jotka suunnittelivat ja toteuttivat<br />
naisprojekteja maaseudulla. Tavoitteena oli toteuttaa pilottikoulutusohjelma, jonka antaman<br />
kokemuksen perusteella luotaisiin jatkuva koulutusmalli. Koska teemaryhmän jäsenet<br />
pitivät tärkeänä suunnitella koulutusta naisten tarpeet huomioiden, haettiin suunnitteluun laajempaa<br />
näkökulmaa työseminaarista, johon osallistui naisia eri järjestöistä. Projektikoulutuksesta<br />
kerrotaan enemmän luvussa 4.5.<br />
31<br />
Naisliikkeen tapaa sekä liittoutua valtainstituutioiden, kuten valtio ja poliittiset puolueet, kanssa että<br />
kyseenalaistaa näiden vanhoja malleja on kuvattu kaksoisstrategiaksi. Naisliike edennyt kahdella rintamalla:<br />
perinteisen tasa-arvopolitiikan avulla tasa-arvoa pyritään edistämään vastaamalla tiettyihin epäkohtiin<br />
kohdennetuilla toimilla. Toisaalta taas sukupuolinäkökulmaa on pyritty valtavirtaistamaan osaksi kaikkea<br />
päätöksentekoa, jolloin tavoitteena on lisätä tasa-arvoa laaja-alaisesti. Ks. Horelli & Saari (toim.), Tasa-arvoa<br />
valtavirtaan, 2002.
Change language