Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita Talouden kehitys on nykyään yhä useammin endogeenisten eli talouden prosesseissa muodostuneiden tekijöiden tulosta. Se antaa aluekehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Yritykset ja alueet voivat aikaa myöten kehittää itse omaa kilpailukykyään vahvistavia tekijöitä. Alueilla on entistä vähemmän syitä omaksua tukea anovan kehittämiskohteen roolia. Entistä useammin voidaan ottaa subjektin rooli ja kehittää omia vahvuuksia sekä uusia toimialoja ja kasvupisteitä. Tiedon ja osaamisen kasvattaminen on hidas, mutta usein vahva alueellisen kehittämisen edellytyksiä luova strategia. Sen vaikuttavuutta voidaan tehostaa luomalla uskottavia odotuksia alueen menestystekijöiden tulevasta kehityksestä. Yksi kansallisen kehittämispolitiikan mahdollisuus on vahvistaa tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä niin, että Suomesta tulee eräiden erikoisalojen kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskus. Sen näkee yhdeksi vaihtoehdoksi mm. OECD (2003: 185). Vastaavasti maan eri alueilla voidaan kehittää omia tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä eli koulutusta ja tutkimusta. Osaamiseen ja innovaatiotoimintaan perustuvan strategian tekee houkuttelevaksi se, että onnistuessaan se tuottaisi hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia koko Suomen kansantaloudelle tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun kautta. Vaativaksi strategian tekee sen edellyttämä määrätietoinen ja pitkäjänteinen panostaminen osaamisen kehittämiseen, tarve valita yhä selkeämmin kehittämisen painoaloja, ja ajoittainen pakko muuttaa aiemmin valittua suuntaa. 20
Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita 2. Aluekehitystä selittäviä teorioita 2.1 Talousteoria aluekehityksen selittäjänä Alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima on taloudellinen kilpailu, ja siinä keskeinen menestykseen vaikuttava tekijä on työn ja muiden voimavarojen käytön tuottavuus. Tiheys, jolla yksilöt ryhmittyvät yrityksiksi tai yhteistyöverkostoiksi vaikuttaa puolestaan merkittävästi alueen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, sillä yhteistyössä ihmiset saavat aikaan enemmän kuin toimiessaan yksin. Yrityksillä ja verkostoilla on jatkuva taipumus vahvistaa tuottavuuttaan ja kilpailukykyään etsimällä yhä edullisempia yhteistyö- ja kauppakumppaneita. Syntyy yritysten, alueiden ja maiden välistä vuorovaikutusta, vaihdantaa ja kauppaa. Markkinoiden laajeneminen tekee mahdolliseksi entistä pidemmälle menevän yritysten ja työntekijöiden erikoistumisen ja samalla tuottavuuden kasvun (Smith 1776). Talouden kansainvälistyminen sekä osaamisen, työn tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu ovat toisiinsa liittyviä ja toisiaan tukevia prosesseja. Alueellisessa kehittymisessä on lepokitkaa. Tarvitaan suuri voimavarojen panostus sysäämään kasvuprosessi liikkeelle. Liikkeelle lähdettyään kasvuprosessi voi alkaa ylläpitää itseään, jos paikkakunnalla ja sen lähiympäristössä on tarjolla kasvua ylläpitäviä voimavaroja. Eri aikoina ja eri teorioissa on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mitkä ovat aluekehityksen kannalta ratkaisevan tärkeitä voimavaroja. Aluetalouden rikas teoriakenttä voidaan jakaa kahteen osaan. (Hieman erilaisia ryhmittelyjä ovat esittäneet Laakso ja Loikkanen (2002) sekä Tervo (1999)). Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat klassisen talousteoriaperinteen mukaiset tarkastelut, joissa korostetaan alueiden luonnonvaroja, työvoimaa ja pääomia kehityksen resursseina. Näissä teorioissa talous pyrkii hakeutumaan tasapainoon ja alueelliset erot korjautuvat. Uusklassisen teoriaryhmän vahvuutena ovat tasapainomalleihin perustuvat kvantitatiiviset laskelmat. Toiseen ryhmään kuuluvia teorioita voitaisiin sanoa keskittymis- eli agglomeraatioteorioiksi. Niissä huomiota kiinnitetään kasvutekijöihin, jotka ovat endogeenisia eli talouden oman toiminnan tulosta ja kumuloituvia, eli alueiden välisillä eroilla on taipumus kasvaa. Asutuskeskuksia ja kaupunkeja syntyy taloudellisen toiminnan tuloksena, ja niiden tarjoamat sijaintiedut ovat myös taloudellisen toiminnan seurausta. Tietty luonnonoloista johtuva piirre tai jopa satunnainen, ohimenevä tekijä voi käynnistää alueellisen kehittymisen ja keskittymisen prosessin, mutta pitkällä aikavälillä alueet ja kaupungit voivat luoda itse etuja, jotka pitävät kasvua yllä. Agglomeraatiomalleissa luovutaan eräistä tasapainomallien epärealistisista oletuksista, kuten täydellisen kilpailun ja vakiomittakaavatuottojen oletuksista. Kilpailu on monopolistista, joten yritykset voivat kehittää ja tuoda markkinoilla tuotteita, joiden ominaisuudet eroavat muiden yritysten tuotteista. Mittakaavatuotot voivat olla kasvavia, eli yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan keskittämällä toimintaansa harvempiin toimipisteisiin. Tällaiset realistiset oletukset kuitenkin vaikeuttavat keskittymismalleihin perustuvien kvantitatiivisten mallien kehittämistä. Keskittymisteoriat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Osa keskittymisteorioista selittää alueellista keskittymistä tuotannon mittakaavaeduilla ja painottaa konkreettisia, tuotantoon ja hankintoihin liittyviä seikkoja. Nämä teoriat korostavat myös kasvavien kaupunkien kysynnän antamaa kasvuvoimaa. Osa keskittymisteorioista kohdistaa huomionsa tiedon hankkimiseen ja yritysten muuhun innovaatiotoimintaan liittyviin ilmiöihin. Tiedon hankinnassa ja tutkimuksessa ilmenee omia mittakaavaetujaan, jotka kiihdyttävät yritystoiminnan alueellista keskittymistä. 21
Page 1 and 2: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 19: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 71 and 72:
Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?