Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita yrityksen myyntitietoihin, joista alihankkija voi itse päätellä odotettavissa olevan tilausten tason (TT 2003: 23). Järjestelmätoimittajille ongelmia aiheuttaa alihankkijoiden verkoston hallinta. Pääasiakkaalle ongelmat näkyvät aikataulujen lipsumisena. Se ja kapasiteetin käyttöasteen voimakkaat heilahtelut haittaavat kaikkia verkosto-osapuolia. Pohjimmiltaan ongelmien taustalla voi olla kysynnän ennakoinnin vaikeus, joka pahentaa sekä aikataulu- että hallintaongelmia. (TT 2001: 31- 32.) Verkostojen ongelmana on myös niihin aina jonkinasteisena liittyvä sulkeutuneisuus. Markkinoille voi osallistua jokainen, jolla on jotain vaihdettavaksi kelpaavaa. Innovaatioyhteistyöhön saatetaan hyväksyä vain yrityksiä, joilla on riittävästi osaamista tai sitä täydentäviä voimavaroja. Verkoston jäsenkriteerit voivat myös vääristyä niin, että mukaan otetaan vain sellaisia uusia jäseniä, jotka tukevat vanhojen jäsenten vaikutusvaltaa. Pahimmillaan verkostoista muodostuu vaikuttajayksilöiden mafioita (Hay 1996). Aluekehittämisessä syntyvät verkostot voivat tehdä mahdolliseksi oman edun tavoittelun, kun vahvat toimijat saavat vaikutusvaltaa ilman muodollista mandaattia ja kun vastuu päätösten seurauksista jakautuu monen toimijan kesken. Käytännössä yksilöiden asenteiden ja instituutioiden toimintatapojen yhteensopivuus ratkaisee usein verkostoyhteistyön tuloksellisuuden aluekehittämisessä. Oma merkityksensä on osallistujien asemallakin. Jos verkostoon osallistuvat omien organisaatioidensa johtajat, verkoston asioihin ei aina ennätetä paneutua, eikä innovatiivisia kehitysajatuksia välttämättä synny. Jos verkosto on alemmassa asemassa olevien toimijoiden varassa, verkoston toiminta saattaa hidastua, mikäli osallistujilla ei ole annettu valtuuksia sopia asioista oman organisaationsa puolesta. Yksilöiden asenteilla ja taidoilla on tärkeä merkitys. Verkostosukkulan tapaan toimiva yksilö ymmärtää verkostoyhteistyön logiikan, on yhteistyöhakuinen, etsii yhteisiä intressejä ja näkee suhdeverkoston jatkuvasti muotoaan muuttavana kokonaisuutena. Järjestelmän vartijalle organisaatioiden säännöt ja rajat sekä toiminnan muodot ovat tärkeitä. Hän uskoo kerran sovittujen rakenteiden ja roolien olevan suhteellisen pysyviä. (Linnamaa ja Sotarauta 2000: 145-150.) Verkostot, hierarkiat ja markkinat Verkostot ovat tapa hallita voimavaroja, ja organisaatioteoriassa verkostot ovatkin yksi toiminnan ja resurssien koordinoinnin päämuodoista markkinoiden ja hierarkioiden (organisaatioiden) ohella. Organisaatiomuotona verkostot sijoittuvat markkinoiden ja hierarkioiden väliin. Verkoston jäsenillä ei ole toisiinsa käskyvaltaa, vaan jäsenten valinnat vaikuttavat toisiinsa yleensä niin, että verkostossa päädytään yhteensopiviin ratkaisuihin. Tiedon vaihto on melko tehokasta verkostoon kuuluvien toimijoiden välillä. Yritykset päätyvät verkostomuotoisiin ratkaisuihin usein silloin, kun ne tarvitsevat satunnaisesti voimavaroja, jotka ovat suhteellisen kalliita tai hankalia ylläpitää. Innovaatiotoiminnassa on tärkeää päästä hyödyntämään ajan tasalla olevaa osaamista, mutta osaamisen ylläpitäminen voi olla yhdelle yritykselle kallista. On edullisempaa solmia yhteistyösuhde sellaisen tahon kanssa, jolla tällaista osaamista on. Markkinoilta hankitaan määrämuotoisia, standardoituja tuotteita ja palveluita tarpeen mukaan. Täydellisesti toimivilla markkinoilla vaihdanta perustuu markkinahintaan. Kauppaa tehdään tuotteen hintaa ja laatuominaisuuksia koskevan tiedon perusteella, eikä sen lähempää vuorovaikutusta tarvita. Hierarkioissa toimintaa luonnehtii ylemmän tason käsky- ja päätösvalta suhteessa alempaan tasoon. Ylemmällä tasolla on käytettävissään alemman tason resurssit, ja tieto siirtyy tehokkaasti ainakin alaspäin. Vuorovaikutus on yhdensuuntaista. Yritykset ostavat organisaationsa osaksi voimavaroja, joita ne tarvitsevat jatkuvasti ja jotka ovat tärkeitä niiden kilpailukyvylle. Esimerkiksi tuotantojärjestelmä on tällainen resurssi. 36
Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita Verkostot voivat helposti saada hierarkioiden tai markkinoiden piirteitä. Yritysten välisissä verkostoissa alihankkijat saattavat joutua kärkiyrityksen komenneltavaksi ja kilpailemaan tilauksista ikään kuin aiemmalla yhteistyösuhteella ei olisikaan merkitystä. Sosiaalinen pääoma Sosiaalisilla ongelmilla ja sosiaalisilla vahvuuksilla on alueellinen ulottuvuus, taipumus alueelliseen keskittymiseen. Niillä on myös yhteinen nimittäjä - yhteisön sosiaalinen pääoma. Yhdysvaltalaisen tutkijan Robert D. Putnamin mukaan sosiaalinen pääoma voidaan määritellä sosiaalisiksi verkostoiksi ja niistä kumpuaviksi vastavuoroisuuden ja luotettavuuden normeiksi (Putnam 2000: 19). Putnam on tutkinut vapaa-ajan viettoa ja yhdistystoimintaa Yhdysvalloissa ja Italiassa löytääkseen ilmiöitä, jotka kuvastavat sosiaalisen pääoman rakentumista ja purkautumista. Omassa sosiaalisen pääoman määritelmässään Maailmanpankki ottaa huomioon yhteiskunnalliset instituutiot: sosiaalinen pääoma tarkoittaa instituutioita, suhteita ja normeja, jotka vaikuttavat yhteiskunnan sosiaalisten vuorovaikutusten laatuun ja määrään (World Bank 2003). OECD liittää määritelmään mukaan myös yhteistyön sujuvuuden: sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan verkostoja sekä niiden yhteisiä normeja, arvoja ja käsityksiä, jotka helpottavat yhteistyötä ryhmien sisällä tai välillä (OECD 2001: 41). Ruuskasen (2001) analyysin mukaan sosiaalisen pääoman lähteitä ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, normit ja vuorovaikutus. Luottamus ja kommunikaatio ovat sosiaalista pääomaa välittäviä mekanismeja. Sosiaalisen pääoman tuotoksia - hyötyjä - ovat Ruuskasen mukaan muun muassa tiedon välittymisen tehostuminen, kanssakäymisen helpottuminen ja valvonnan tarpeen väheneminen. Yksilön inhimillinen pääoma on yksilön ominaisuus, kun taas sosiaalinen pääoma on verkoston tai yhteisön ominaisuus. Yksilön henkisen pääoman kasvattaminen kestää ihmisen eliniän, mutta yhteisön sosiaalisen pääoman muodostuminen voi viedä sukupolvien ajan. Yksilön henkistä pääomaa voidaan jossain määrin mitata tutkintosuorituksilla ja testeillä, mutta yhteisön sosiaalinen pääoma ilmenee luottamuksena, vuorovaikutuksen helppoutena, ystävyyssuhteina, yhteisöön kuulumisen tunteena, yksilöiden epäitsekkäänä, mutta mahdollisesti vastavuoroisena toimintana. Inhimillinen pääoma voi edistää yksilöiden ammatillista uraa ja vastaavasti alueen, kansakunnan, verkoston tai yrityksen sosiaalinen pääoma voi edistää sen taloudellista menestystä (ks. Hjerppe 2003: 12). Yksilön käytössä oleva sosiaalinen pääoma täydentää hänen henkistä pääomaansa. Kodin ja opiskeluajan vaikutuksesta syntyneillä yhteysverkoilla on havaittu olevan merkittävä vaikutus ammattikorkeakoulusta valmistuneiden nuorten työpaikan saantiin, tuloihin ja työtyytyväisyyteen. Tulos kertoo sosiaalisen pääoman - yhteysverkoston ja siinä mukana olevien ihmisten - vaikutusmahdollisuuksista (Jokisaari ja Nurmi 2003). Yhteisön sosiaalista pääomaa voivat murentaa työttömyys ja aluetta tyhjentävän muuttoliikkeen kaltaiset, hitaasti etenevät yhteiskunnalliset ilmiöt, sillä ne katkaisevat ihmisten välisiä yhteyksiä. Teknologinen muutos voi vähentää ihmisten välistä vuorovaikutusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa ja siten syödä alueen sosiaalista pääomaa. Esimerkki siitä on televisio. Alueellisten tietoverkkohankkeiden on todettu vahvistaneen alueiden sisäistä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä (Oksa ja Turunen 2000: 58). Tulevaisuudessa tietoverkkojen vaikutus alueiden sosiaaliseen pääomaan voi riippua siitä, edistääkö niiden käyttö ja ylläpito alueen sisäistä vuorovaikutusta vai suuntautuuko yhteydenpito tietoverkkojen avulla enemmänkin kansalliselle tai jopa kansainväliselle tasolle. Tulevaisuudessa voidaan ehkä puhua kansallisesta tai jopa globaalista sosiaalisesta pääomasta. 37
Page 1 and 2: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 35: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 87 and 88:
Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?