Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita Mielenkiintoinen on myös tulos, joka koskee samalla toimialalla mutta muilla paikkakunnilla toimivista yrityksistä saatavaa hyötyä. Se on täsmälleen yhtä suuri kuin edellisessä tapauksessa, eli toimialan sisällä välimatkalla ei näytä olevan vaikutusta tiedon siirtymiseen ainakaan yhden maan sisällä. Silti omalta paikkakunnalta ja muualta kantautuva tieto voi olla luonteeltaan erilaista. Muilta paikkakunnilta tuleva tieto voi olla useammin luonteeltaan aukikirjoitettua, kun taas omalta paikkakunnalta saadaan ehkä enemmän taidon ja osaamisen kaltaista hiljaista tietoa. Innovaatiotoiminnan urbanisaatioetuja yritykset saavat, kun ne hyötyvät samalla alueella, mutta eri toimialoilla toimivien yritysten t&k-panostuksista. Toimialarajat ylittävä tieto ei kuitenkaan ole niin arvokasta kuin oman toimialan piiristä tuleva tieto. Keskimääräisen yrityksen arvonlisäykseen kahden vuoden viiveellä kohdistuva vaikutus jää 0,14 %:iin. On kuitenkin muistettava, että joskus muilta toimialoilta omaksuttu osaaminen on luonteeltaan niin radikaalia, että se mullistaa toimialan keskeisiä toimintaperiaatteita. Tietotekniikan hyödyntäminen on tästä hyvä esimerkki. Mullistus voi silloin aiheuttaa suurenkin lisäyksen toimialan myynnissä. Tällaiset mullistukset ovat kuitenkin harvinaisia. Keskimääräisen yrityksen näkökulmasta muiden yritysten t&k-panostusten kasvu ei aivan aina tuota pelkästään hyötyä. Kun t&k-panostustaan lisäävät 10 %:lla muiden toimialojen muilla alueilla sijaitsevat yritykset, keskimääräinen yritys voi odottaa hankaluuksia. Arvonlisäys kärsii selvästi, 1,01 %:lla, kuten nähdään taulukosta 3.1. Tällaisessa tilanteessa muiden toimialojen muilla paikkakunnilla sijaitsevien yritysten tuotteiden houkuttelevuus kasvaa ja tuotannontekijät kallistuvat. Vastaavia tuloksia on saatu myös Yhdysvalloissa. Maantieteellisellä etäisyydellä ei ole sielläkään saatujen tulosten mukaan suurta merkitystä toimialan sisäisissä tiedon siirtymisessä, mutta toimialojen välistä tiedon kantautumista maantieteellinen etäisyys estää selvästi (Orlando 2000). Toimialojen välisiä tiedon siirtymisiä tapahtuu todennäköisesti eniten alueilla, joilla toimialojen edustajat joutuvat tiiviiseen vuorovaikutukseen. Tällaisessa paikallisessa ympäristössä yhden toimialan yrityksen saavuttama menestys tutkimus- ja kehitystyössä voi koitua muidenkin toimialojen hyödyksi. Kyse on tutkimus- ja kehitystoiminnan urbanisaatioeduista. Niiden ansiosta eri toimialojen tutkimus- ja kehitystyötä harjoittavia yksiköitä saatetaan sijoittaa mielellään samoille paikkakunnilla. Tiedon alueellista siirtymistä on havaittu myös Euroopan sisällä. Eräässä tutkimuksessa arvioitiin 86 alueen patenttiaineistojen avulla, että tietyn alueen tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kaksinkertaistaminen johtaisi patenttien määrän kasvuun ko. alueella 80-90 %:lla. Patentoitujen keksintöjen määrä kasvaisi myös muilla alueilla tiedon siirtymien ansiosta, mutta vaikutus yltäisi enintään noin 300 km:n päähän, ja patenttien määrän kasvuksi jäisi ainoastaan 2-3 %. Saman toimialan sisällä tiedon siirtymien vaikutus on vastaavaa suuruusluokkaa. (Bottazzi ja Peri 2003: 688; 705.) Tässä tutkimuksessa tiedon siirtymisen merkitys näyttää suhteellisen vähäiseltä. Tulos voi perustua siihen, että merkittävä osa siirtyneen tiedon antamasta hyödystä näkyy muualla kuin tietoa saaneiden yritysten patenteissa. Lisäksi patenttien määrä ei kerro suoraan tiedon taloudellista arvoa, sillä patenttien arvo vaihtelee patentista toiseen huomattavasti. On arvioitu, että paras 10 % tietyn vuoden patenteista sisältää 90 % tuon vuoden patenttien yhteenlasketusta taloudellisesta arvosta (Harhoff ym. 2003b). 48
Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita 4. Aluekehittämisen muuttuva toimintaympäristö 4.1 Globalisaatio ja muita muutosvoimia Alueet kehittyvät yhä kansainvälistyvämmässä yhteistyö- ja kilpailuympäristössä. Kansainvälistymistä ilmentävät ja edistävät Euroopan yhdentyminen, kansallisia rajoja ylittävät yritysfuusiot, maita ja mantereita yhdistävät tietoverkot ja maailman kauppajärjestön WTO:n toiminta. Voidaan perustellusti puhua talouden ja muidenkin elämänalueiden globaalistumisesta. Globaalistuminen on muutosprosessi, joka yhdistää eri puolilla maailmaa sijaitsevia toimijoita maailmanlaajuiseen, oman alan yhteistyöhön tai kilpailuun. Globaali yhteistyö voi rakentua esimerkiksi monikansallisen yrityksen yhä kansainvälisemmäksi muotoutuvan tuotantoketjun varaan. Yhteistyötä syntyy myös yhteiskunnan muilla lohkoilla kuin taloudessa, ja motiivina on sen tiedostaminen, että laajavaikutteisia ongelmia voidaan parhaiten ratkaista monenkeskisellä yhteistyöllä. Globaalin kilpailun käyttövoimana on usein tietoisuus siitä, että maapallon markkinat ja resurssit ovat rajallisia ja pelko siitä, että kerran alkanutta suhteellista tai absoluuttista syrjäytymiskehitystä on vaikea pysäyttää. Markkinoiden ja kilpailun maantieteellinen laajeneminen sekä osaamisen, työn tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu ovat toisiinsa liittyviä ja toisiaan tukevia prosesseja. Myönteisten kerrannaisvaikutusten kumulatiivinen kehä voi kuitenkin katketa ja muuttua syrjäytymisen kierteeksi, jos pääsy kansainvälisille markkinoille katkeaa. Niin kävi Itä-Suomessa, jonka kauppayhteydet Pietariin katkesivat pitkäksi aikaa. Kasvun kehä ei pääse ollenkaan vauhtiin alueilla, joiden tuotteiden pääsy markkinoille estetään tullimuureilla, kilpaileville tuotteille annetuilla tuilla tai muilla kaupan esteillä. On mahdotonta erikoistua ja kehittää kilpailukykyistä osaamista, jos pääsyä kansainvälisille markkinoille ei ole. Kilpailun, erikoistumisen ja tuottavuuden kasvun kehä johtaa yritykset omistautumaan sellaisille kapeille erikoisosaamisen aloille, joilla niiden kilpailukyky on vahvimmillaan. Maailmanlaajuisten kauppayhteyksien ansiosta yritykset saavat suhteellisen helposti käyttöönsä tuotannontekijöitä ja välituotteita mistä tahansa, ja fyysisen etäisyyden merkitys vähenee tuotannossa ja markkinoinnissa. Silti taloudellisella toiminnalla on voimakas alueellinen keskittymistaipumus. Globaalissa taloudessa alueiden merkitys korostuu, sillä tuotanto, tutkimus- ja kehitystoiminta, rahoitusala, logistiikan solmukohdat sekä mahdollisesti muutkin taloudellisen toiminnan avaintehtävät näyttävät usein keskittyvän ei pelkästään tiettyihin maihin vaan myös tietyille alueille näiden maiden sisällä. Globaali talous on vahvan kilpailukyvyn luoneiden alueiden kilpailua ja vuorovaikutusta. Suuret kaupungit hakeutuvat innokkaasti kansainväliseen vuorovaikutukseen, kun taas maaseutualueet omaksuvat helposti passiivisen ja mukautuvan asenteen, vaikka ne tarvitsisivat keskusalueiden osaamista ehkä enemmän kuin koskaan(Saartenoja 2000: 55-56). Globalisaation jälkeen toinen alueellisen kilpailuympäristön tärkeä muutostekijä on talouden toimialarakenteiden muutos. Euroopassa alueiden ongelmat ovat yleensä sitä suurempia, mitä vanhakantaisempia ovat niiden elinkeinorakenteet (CEC 2001a: 38). Kaikissa teollisuusmaissa maatalouden merkitys on vähentynyt jo pitkään. Monissa maissa myös teollisuuden osuus työpaikoista on alkanut pienentyä. Teollistuneissa maissa palvelualojen merkitys on kasvanut mitattuna työpaikkojen määrällä ja osuutena kansantuotteesta. Kehityksen suunta näyttää kasvattavan palvelujen osuutta Suomen taloudessa tulevaisuudessakin. Johtavien teollisuusmaiden kokemus- 49
Page 1 and 2: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 47: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 99 and 100:
Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?