Julkaisun verkkoversio - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita käyttäjäyritys kannustaa teknologian tuottajayrityksiä kilpailemaan uuden teknologian tehokkaimmasta soveltamisesta. (Harhoff ym. 2003a.) Tiedon siirtymistä tapahtuu tilanteissa, joissa yritys saa käyttöönsä tietoa maksamatta täyttä korvausta tiedon tuottamisen kustannuksista. Eri tiedon lajit kulkeutuvat yrityksestä toiseen eri reittien kautta. Pitkälle analysoitu ja kirjoitettu tieto välittyy ammattijulkaisuissa, kokouksissa, alan standardien kehittämiseen liittyvässä yhteistyössä, tietoverkoissa ja mm. patenttidokumenttien välityksellä. Maantieteellinen etäisyys ei ole este kirjatun tiedon leviämiselle, ja esimerkiksi tietoverkot voivat olla siinä tärkeä kanava. Hiljaisen tiedon, osaamisen ja taitojen, siirtyminen vaatii toistuvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta. Tehokkaimmin hiljainen tieto leviää organisaatioiden sisällä, sillä se välittyy hyvin työtilanteissa tapahtuvan oppimisen kautta. Yritysten yhteiset tutkimushankkeet, yhteistyö yliopistojen kanssa, tietointensiivisten palveluyritysten toiminta ja henkilöstön siirtyminen yrityksestä toiseen ovat tehokkaita hiljaisen tiedon siirtymistä edistäviä kanavia. Oma merkityksensä on kahviloilla ja ravintoloilla sekä ammatillisten järjestöjen toimintaan liittyvällä yhteistyöllä. Aktiivisesti henkilöstöä kouluttavat yritykset voivat sekä luovuttaa että vastaanottaa tärkeää tietoa kursseilla. Tiedon siirtymisen ilmiö kannustaa tietoa vastaanottavan yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa lisäämällä sen tuottavuutta. Täysin ilmaiseksi yritykset eivät kuitenkaan tietoa saa, sillä voidakseen hyödyntää taloudellisesti arvokasta tietoa yrityksillä on oltava tarvittavaa perusosaamista, mikä yleensä vaatii oman tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan harjoittamista. Toisaalta tiedon kantautuminen vähentää kilpailuetua, jota yritys voi saada investoimalla tiedon hankintaan ja tutkimustoimintaan. Näin tiedon siirtymisen ilmiö vähentää yritysten kiinnostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Kilpailijoiden on tiedon siirtymisen takia mahdollista matkia alkuperäisen tiedon tuottajaa. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tieto yrityksen päätöksestä kehittää uusi merkittävä tuote päätyy kilpailijoille vuoden, puolentoista sisällä ja tieto uuden tuotteen tai prosessin yksityiskohdista noin vuodessa (Mansfield 1985). Kun muuatta patentoitujen keksintöjen joukkoa seurattiin useiden vuosien ajan, 60 %:lle niistä ilmestyi kilpaileva, imitoiva tuote neljän vuoden kuluessa (Mansfield ym. 1981). Hieman kyynisesti onkin sanottu, että yritys ei voi salata keksintöään, vaan ainoastaan lykätä noin vuodella sitä koskevien tietojen päätymistä kilpailijoille (Harhoff ym. 2003a). Tiedon siirtymisen ilmiö on hyvä peruste sekä kansalliselle että alueelliselle innovaatiopolitiikalle. Vähentämällä yritysten t&k-toiminnasta saamaa yksityistä hyötyä tiedon siirtymisen ilmiö supistaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, ja yritykset investoivat vähemmän tutkimus- ja kehitystyöhön kuin olisi yhteiskunnallisesti optimaalista. Toisaalta yritykset saattavat investoida keksintöjensä salaamiseen ja patenttisuojaukseen enemmänkin kuin olisi yhteiskunnan kannalta edullista (Cohen ym. 2002: 1365). Kun yritysten tutkimus- ja kehitystyölle annetaan kansallista tukea yhteiskunnan varoista, tutkimus- ja kehitystyön määrää saadaan nostetuksi lähemmäksi koko yhteiskunnan kannalta optimaalista tasoa. Tätä tarkastellaan lähemmin t&k-toiminnan rahoitusta käsittelevässä luvussa. Eräässä kansainvälisessä yhteenvedossa käytiin läpi 60 tutkimusta teollisuusyritysten t&k-panostusten vaikutuksista. Tutkimusten mukaan t&k-toiminta antoi 20-30 %:n tuoton innovaatiotoimintaa harjoittaneelle yritykselle. Tiedon kantautumisen ansiosta yhteiskunta kokonaisuutena hyötyi vielä enemmän, sillä teollisuuden tekemien t&k-panostusten sosiaalinen tuotto oli noin 50 %. (Nadiri 1993.) Muissa vastaavissa tutkimuksissa yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista saama yksityinen tuotto on vaihdellut 9 %:n ja 56 %:n välillä ja sosiaalinen tuotto 10 %:n ja 160 %:n välillä (Salter ja Martin 2001: 514). Tiedon siirtymisen takia tutkimus- ja kehitystyö voi johtaa merkittäviin alueellisiin keskittymisvaikutuksiin. Tiedon siirtymisen mahdollisuus saattaa houkutella lisää yrityksiä ja niiden toimipisteitä alueille, joilla jo toimii uutta tietoa tuottavia tai käyttäviä yrityksiä tai koulutus- ja tutkimuslai- 46
Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita toksia. Yrityksiä kiinnostaa mahdollisuus hyötyä alueella harjoitetusta tiedonhankinnasta, tutkimus- ja kehitystyöstä sekä kokemuksista, jota alueelle on kertynyt teknologiainvestoinneista. Voi syntyä itseään vahvistava kierre, jonka tuloksena tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy yhteiskunnan kokonaisedun kannalta liiallisesti paikkakunnille, joilla on hyvä lähtöasema. Kertyyhän tällaisille paikkakunnille myös osaavaa työvoimaa sekä yksityisen ja julkisen sektorin tarjoamia yrityspalveluja. Tietoa yli alue- ja toimialarajojen Tutkimus- ja kehitystoimintaa tarjoavien yritysten alueellisesta vetovoimasta on jonkin verran ekonometrista näyttöä. Paikkakunnilla, joilla olevat yritykset harjoittavat tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, tiedon siirtymisestä syntyy hyötyä sekä toimialan sisällä että toimialarajojen yli. Tutkimus- ja kehitystyössä syntyvä tieto näyttää pystyvän ylittämään samalla alueella toimialojen väliset rajat. Tämä on hyvä peruste alueelliselle innovaatiopolitiikalle. Sen sijaan pitkä etäisyys ja toimialarajat ovat yhdessä ylittämätön este tiedon kulkeutumiselle. Laajaa yritys- ja toimipaikka-aineistoa käyttäneessä suomalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, miten maantieteellinen etäisyys ja toimialarajat yhdessä vähentävät tiedon siirtymisestä syntyvää hyötyä (Lehto 2000: 57, 77). Tutkimuksen mukaan yritysten omien tutkimus- ja kehityspanostusten nostaminen 10 %:lla johtaa kahden vuoden viiveen jälkeen keskimäärin 0,33 %:n kasvuun yritysten arvonlisäyksessä. Tuotanto kasvaa, sillä tutkimus- ja kehitysponnistustensa tuloksena yritykset voivat tuoda markkinoille uusia tuotteita. Kysyntää kasvattaa myös prosessien uudistamisesta johtuva tuotteiden laadun paraneminen. Jos yritysten välisiä tiedon siirtymiä ei otettaisi huomioon, arvonlisäyksen kasvu olisi kaksinkertainen, eli 0,6 %, mikä vastaa erään aiemman suomalaisen tutkimuksen tulosta. Tiedon siirtymistä koskevia tuloksia on esitetty taulukossa 3.1. Taulukosta nähdään, miten paljon yritysten arvonlisäys keskimäärin kasvaa muiden yritysten tutkimus- ja kehityspanostusten seurauksena. Arvonlisäys on arvioitu kahden vuoden viiveellä siitä, kun eri alueilla ja eri toimialoilla toimivat yritykset lisäävät omia tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiaan 10 %:lla. Taulukko 3.1. Yrityksen arvonlisäyksen muutos, kun muut yritykset kasvattavat t&k-panostuksiaan 10 %:lla (%, 2 vuoden viive, kiinteät hinnat). T&k kasvaa omalla alueella T&k kasvaa muualla T&k kasvaa omalla Yrityksen arvonlisäyksen Yrityksen arvonlisäyksen toimialalla muutos = 0,24 % muutos = 0,24 % T&k kasvaa muilla Yrityksen arvonlisäyksen Yrityksen arvonlisäyksen toimialoilla muutos = 0,14 % muutos = - 1,01 % Lähde: Lehto 2000: 57. Taulukko 3.1 kuvaa innovaatiotoimintaan liittyviä lokalisaatio- ja urbanisaatioetuja (ks. myös kuvio 2.1). Lokalisaatioetuja tuo se, että yritykset saavat muiden samalla alueella ja samalla toimialalla toimivien yritysten t&k-panostusten 10 %:n kasvusta hyödyn, joka kasvattaa niiden arvonlisäystä 0,24 %:lla kahden vuoden viiveellä. Tiedon siirtymisen kautta tuleva hyöty on siis melko suurta verrattuna tilanteeseen, jossa yritys itse kasvattaa t&k-menojaan - silloinhan arvonlisäyksen kasvu oli 0,33 %. 47
Page 1 and 2: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 45: Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 97 and 98:
Alueellisen innovaatiopolitiikan ha
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
show all

Julkaisun verkkoversio - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?